Helsinki on Suomen johtava talousalue. Liki joka viides suomalainen työpaikka sijaitsee Helsingissä. Nyt Helsinki muun maan tavoin on ajautunut hankalaan työttömyystilanteeseen.
Helsingin työttömyys on 1990-luvun laman tasolla. Työttömyysaste oli heinäkuussa 2025 peräti 14,3 %, mikä tarkoittaa noin 77 000 työnhakijaa. Työttömyystilanteesta kimurantin tekee se, että työttömien työnhakijoiden määrä kasvaa samaan aikaan, kun avoimia työpaikkoja on entistä vähemmän. Tämä tarkoittaa samalla myös sitä, että 11 000 helsinkiläistä nuorta on koulutuksen ja työn ulkopuolella. Myös vieraskielisten ja yli 55-vuotiaiden työttömyysjaksot ovat pian taittumassa pitkäaikaistyöttömyyden puolelle. Myös perinteisesti hyvässä työmarkkina-asemassa olevien vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyysaste on kohonnut. Kun työttömyys pitkittyy, työnhaku vaikeutuu entisestään ja syrjäytymisen riski kasvaa.
Miksi tilanne on tämä?
Tilanteeseen on monta syytä eikä Helsinki ole poikkeus muusta Suomesta. Helsingin työpaikoista jopa 9/10 on palvelualoilla, jotka ovat herkempiä suhdanteiden vaihtelulle. Tämä tekee pääkaupungin työmarkkinoista erityisen haavoittuvat talouden laskusuhdanteessa. Lisäksi hallituksen harjoittama myötäsyklinen talouspolitiikka on supistanut kysyntää, joka näkyy myös työttömyyden kasvuna. Se on ajanut maan taantumaan – tilanteeseen, joka eroaa ratkaisevasti hallitusta siirtymästä pois ekologisesti kestämättömistä ja usein matalan tuottavuuden aloista. Toisin sanoen: taantuma ei ole seurausta vihreästä rakennemuutoksesta, vaan vääränlaisista poliittisista päätöksistä.
Konkreettisia toimia tarvitaan nyt!
Tilanteen helpottamiseksi on olemassa konkreettisia ratkaisuja. Yksi niistä on syyskuun alussa tehty päätös Helsinki-lisän yksinkertaistamisesta niin, että sen käyttö olisi houkuttelevaa ja helppoa yhä useammalle työnantajalle. Näin työnhakijoita saataisiin nopeammin palkattua avoimiin tehtäviin.
Lisäksi Vihreät ovat esittäneet, että Helsinki-lisää voitaisiin kehittää niin, että se paremmin tukee vieraskielisten integroitumista työmarkkinoille. Tämä vahvistaisi suomen kielen osaamista ja loisi siltoja pysyvämpään työllistymiseen.
Kiertotaloudesta lisävoimaa työmarkkinoille?
Tukipolitiikan lisäksi tarvitaan myös muita keinoja. Siksi on tärkeää, että Helsingissä tehdään työ- ja elinkeinopolitiikkaa tukevaa työtä myös operatiivisessa toiminnassa. Yksi esimerkki tällaisesta on rakentamisen kiertotalous. Se tarjoaa uusia, konkreettisia keinoja lisätä työllisyyttä Helsingissä. Kun enemmän panostetaan olemassa olevien rakennusten korjaamiseen, uudelleenkäyttöön, osittaiseen purkamiseen sekä rakennusmateriaalien kierrätykseen, syntyy uusia työpaikkoja monilla tasoilla: suunnittelusta ja purkutöistä kierrätykseen, logistiikkaan ja viimeistelytyöhön. kiertotalouden vahvistaminen rakentamisessa ei ole pelkkä ympäristönäkökulma, vaan se voi olla strateginen tapa luoda työpaikkoja erityisesti niille, jotka ovat tällä hetkellä syrjässä työmarkkinoilta – nuorille, vieraskielisille ja pitkään työttömänä olleille. Lisäksi kiertotalouden vaatimukset voivat tuoda uusia osaamistarpeita (esim. purkutekniikat, materiaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys, modulaarisuus), mikä avaa mahdollisuuksia koulutukselle ja työvoimapolitiikalle työllistävänä elementtinä.
Riina Bhatia
Varavaltuutettu
Isaac Jyväsjärvi
Varavaltuutettu