Kuntavaaliohjelma 2021–2025 | Helsingin Vihreät

Vihreät rakentavat Helsinkiä, jossa niin nykyiset asukkaat kuin tulevat sukupolvet voivat elää onnellista ja hyvää elämää. Ratkomme ilmastokriisiä ja suojelemme kaupungin ainutlaatuista luontoa. Vihreä Helsinki on kaikenikäisten kaupunki, jossa liikutaan lähiympäristössä ympäri vuoden: keväällä tutkitaan puroja, kesällä kiipeillään kallioilla, syksyllä lenkkeillään juoksuportaissa ja talvella lasketaan pulkkamäessä.

Vihreä Helsinki toivottaa uudet kaupunkilaiset tervetulleeksi. Rakennamme riittävästi asuntoja ja turvaamme jokaiselle pääsyn lähimetsään ja peruspalveluihin. Tavoittelemme yhdenvertaista kaupunkia, jossa ketään ei syrjitä ja ihmisten moninaisuus otetaan kaikkialla huomioon. Haluamme Helsingin, joka pitää huolta jokaisesta kaupunkilaisesta. Teemme Helsingistä mielen hyvinvoinnin kaupungin.

Helsinki tekee kaikkensa koronaviruksen aiheuttaman epidemian hillitsemiseksi sekä talouden ja hyvinvoinnin kriisin ratkaisemiseksi. Myös kriisiaikoina turvaamme peruspalvelut, investoimme tulevaisuuteen ja mahdollistamme uusien työpaikkojen syntymisen.

Teemme Helsingistä hiilineutraalin

Ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen on aikamme tärkein tehtävä. Meidän tulee pitää huoli, että tulevatkin sukupolvet voivat elää hyvää elämää ja saavat kokea neljä vuodenaikaa. Helsingin tulee näyttää suuntaa kunnianhimoisessa ilmastotyössä. Unelmamme on kaupunki, jossa ilmastolle hyvät ratkaisut luovat hyvää elämää myös kaupunkilaisille. Vihreiden ansiosta Helsingillä on kunnianhimoinen suunnitelma olla hiilineutraali vuonna 2035. Ensi valtuustokaudella suljemme Hanasaaren hiilivoimalan.

Tavoitteemme seuraavaksi:

Tehdään Helsingistä kaupunki, jossa on helppoa elää ilmaston kannalta hyvää elämää: kävellä ja pyöräillä, asentaa maalämpöpumppu, valita kasvisruoka, lainata ostamisen sijaan.
Ilmastonäkökulma on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa.
Toteutetaan kaikin keinoin hiilineutraali Helsinki -ohjelmaa, jolla saavutetaan hiilineutraalius viimeistään vuonna 2035, ja tavoitellaan hiilinegatiivisuutta pian sen jälkeen. Etsitään keinoja nopeuttaa päästövähennyksiä, ja asetetaan vuosille 2025 ja 2030 kunnianhimoiset välitavoitteet.
Suljetaan Salmisaaren hiilivoimala. Helsinki luopuu kivihiilestä viimeistään vuonna 2029 ja maakaasusta ja laajamittaisesta biomassan poltosta vuonna 2035.
Edistetään aktiivisesti päästöttömän energian käyttöönottoa. Asennetaan lisää aurinkopaneeleja, tuulivoimaa ja tehdään maalämmön käyttöönotto helpoksi.
Kannustetaan kaupunkilaisia, taloyhtiöitä ja yrityksiä pienenergian tuotantoon sekä energiatehokkuuden parantamiseen. Energiaremontteja tuetaan aktiivisesti.
Vähennetään liha- ja maitotuotteiden käyttöä ja ruokahävikkiä. Kasvimaitojen tulee olla aina yhtä helposti valittava vaihtoehto esimerkiksi päiväkodeissa ja kouluissa. Suositaan kausiruokaa ja huolehditaan vegaaniruoan saatavuudesta.
Panostetaan kierrätykseen niin kaupungin omissa organisaatioissa kuin yritysten ja kaupunkilaisten arjessa. Kierrätyksen tulee olla helppoa myös ulkona ja puistoissa.
Helsinki on ekologisen kompensaation edelläkävijä ja etsii keinoja ylikompensoida uuden rakentamisen ekologiset vaikutukset.

Suojelemme luontoa ja istutamme lisää puita

Monimuotoinen luonto on elämän edellytys. Se luo hyvinvointia ja onnellisuutta myös meille ihmisille. Vihreiden tavoitteena on suojella Helsingin ainutlaatuista luontoa ja varmistaa, että jokainen kaupunkilainen pääsee nauttimaan lähiluonnosta – puistoista, metsistä, rannoista ja kallioista – omalla asuinalueellaan.

Arvokasta Keskuspuistoa on varjeltava. Viime vuosina Helsinkiin on perustettu monia metsäisiä ja merellisiä luonnonsuojelualueita, ja kansainvälisestikin ainutlaatuisen Vanhankaupunginlahden kunnostus etenee. Vihreiden ansiosta Vartiosaaren kaavoitus on keskeytetty, ja saarta kehitetään nyt arvokkaana yhteisenä virkistyskohteena. Kaupungissamme pesii liito-orava ja merikotka.

Tavoitteemme seuraavaksi:

Huolehditaan, että Helsingin jokaisella asuinalueella on viihtyisät ja monimuotoiset viheralueet. Jokaisella asukkaalla pitää olla pääsy lähimetsään. Myös päiväkotien ja koulujen lähellä metsäisyys luo virikkeitä ja viihtyisyyttä.
Turvataan luonnon monimuotoisuutta. Perustetaan vuosittain uusia luonnonsuojelualueita. Vaalitaan arvokasta Keskuspuistoa ja tehdään Vartiosaaresta pysyvä virkistysalue.
Hankitaan kaupunkiin lisää penkkejä ja perustetaan uusia luontopolkuja. Mahdollistetaan esteetön nauttiminen Helsingin luonnosta.
Avataan uusia saaria vierailijoille, panostetaan rantareitteihin, rakennetaan uimalaitureita ja lisätään kaupunkisoutuveneitä, jotta Helsingissä on parempia mahdollisuuksia nauttia kaupungin merellisyydestä. Lisätään sähköistä lauttaliikennettä.
Istutetaan 100 000 uutta puuta, lisätään viherkattoja ja muuta kasvillisuutta jo rakennetun ympäristön keskelle. Lisätään luonnon monimuotoisuutta muuttamalla nurmikoita niityiksi.
Perustetaan Kansallinen kaupunkipuisto.
Huolehditaan vesistöistä ja kalakannoista purkamalla vaelluskalojen nousuesteitä, rakentamalla kalateitä ja kunnostamalla virtavesiä. Suojellaan Itämerta ja etsitään vaihtoehto lumen kaatamiselle mereen.
Tehdään Helsingistä Euroopan lintupääkaupunki.

Rakennetaan kohtuuhintaisia koteja ja viihtyisää kaupunkia

Vihreiden tavoitteena on luoda elävää kaupunkia kaikille. Rakennamme riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja, jotta jokaiselle löytyy koti. Kaupunki kasvaa raiteiden varrelle ja muuttuu rakenteeltaan tiiviimmäksi, mikä takaa hyvät ja monipuoliset palvelut. Tiivistäminen ei kuitenkaan tarkoita, että joka paikka rakennettaisiin täyteen. Kaupungissa tulee olla tilaa kaupunkielämälle, kaupunkiluonnolle ja kokeiluille.

Tavoitteemme seuraavaksi:

Huolehditaan, että asuntoja rakennetaan riittävästi Helsingin asuntopulan ja asuntojen hintojen nousun hillitsemiseksi. Kasvatetaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon määriä ja kaavoitetaan lisää opiskelija-asumista. Lisätään myös mahdollisuuksia kohtuuhintaiseen vuokra-asumiseen. Huolehditaan rakentamisen laadusta.
Tiivistetään taitaen: Rakentamista edistetään kestävästi erityisesti joukkoliikenteen runkoreittien varrelle ja olemassaolevaan kaupunkirakenteeseen, viheralueita säästäen. Pidetään huolta, että rakennushankkeiden yhteydessä asukkaita aidosti kuullaan riittävästi ja varhaisessa vaiheessa.
Torjutaan eriarvoisuutta tekemällä jokaisesta asuinalueesta hyvä paikka asua. Ehkäistään alueiden eriytymistä pitämällä huolta siitä, että kaikilta asuinalueilta löytyy monipuolisesti niin vuokra- kuin omistusasuntoja, laadukkaita palveluita ja viihtyisää ympäristöä.
Toteutetaan ”vartin kaupunkia”, jossa kaikki lähipalvelut löytyvät viidentoista minuutin kävelyn, pyöräilyn tai julkisen liikenteen matkan päästä.
Rakennettu ympäristö ja rakennukset tehdään esteettömiksi, helposti saavutettaviksi ja ikäystävällisiksi. Lisätään valaistusta.

Helpotetaan ryhmärakennuttamista, jossa asukkaat suunnittelevat itselleen mieleisensä talon ja jossa hintataso pysyy kohtuullisena. Rakennetaan myös yhteisöllisen asumisen mahdollistavia koteja.
Vähennetään rakentamisesta aiheutuvaa ympäristön kuormittumista, ja tarkastellaan rakentamista osaavasti koko rakennuksen elinkaaren ajalta. Lisätään puurakentamista ja muita fossiilittomia materiaaleja suosivia ratkaisuja. Viherretään tiiviisti rakennettuja alueita esimerkiksi korttelipihoilla ja viherkatoilla. Riittävän korkea viherkerroin takaa riittävän määrän kasvillisuutta uusiin rakennuksiin ja niiden ympärille.
Autottomien kaupunkilaisten ei pidä maksaa autopaikkojen rakentamisesta asuntojensa hinnoissa. Luovutaan parkkinormista ja annetaan pysäköintipaikkojen hinnan määräytyä markkinoilla.
Vaalitaan kulttuuriympäristöjä ja rakennusperintöä sekä panostetaan arkkitehtuurin laatuun ja julkiseen taiteeseen prosenttiperiaatteen mukaisesti. Vahvistetaan kaupunginosien omaleimaisuutta.
Rakennetaan viihtyisää kaupunkitilaa ja keskustaa, jossa ihminen haluaa kuljeskella ja pysähdellä läpikulun sijaan. Varataan enemmän katutilaa jalankulkijoille. Elävä katutaso on vetovoimainen myös kivijalkaliikkeille.

Helpotetaan terassien perustamista. Avataan Senaatintorille terassi myös tulevina kesinä.
Viihtyisässä kaupungissa on tapahtumia ympäri vuoden. Tehdään talvi-Helsingistä hauskempi lisäämällä valotaidetta ja ulkoilmatapahtumia.
Pidetään huoli siitä, että kaupungissa on viihtyisiä leikkipuistoja ja kiipeilypuita lapsille.

Liikutaan vihreästi ja sujuvasti

Kaupunki, jossa voi liikua sujuvasti ja vihreästi, on kaikkien helsinkiläisten etu. Mitä useampi valitsee joukkoliikenteen, kävelyn tai pyörän liikkumiseen, sitä enemmän päästömme vähenevät. Myös ilmanlaatu, turvallisuus ja kaupungin viihtyisyys paranevat. Samalla jää enemmän tilaa niihin tilanteisiin, joissa on syystä tai toisesta autoiltava, ja ruuhkat vähenevät.

Vihreästi liikkuva kaupunki etenee: Helsingissä kuljetaan tulevina vuosina ratikalla monille uusille alueille, kuten Hernesaareen, Kalasatamaan ja Ilmalaan. Kaupunkipyöräverkosto on päätetty laajentaa koko kaupunkiin. Rautatieaseman ympäristöstä tulee turvallisempi ja sujuvampi liikkua kävellen ja pyörällä, kun rautatieaseman alikulku valmistuu. Hämeentiestä tulee viihtyisämpi, nopeampi, sujuvampi ja turvallisempi kävelijöille, pyöräilijöille ja joukkoliikenteellä liikkujille.

Tavoitteemme seuraavaksi:

Huolehditaan sujuvasta joukkoliikenteestä. Korona-aikana ja sen jälkeen on tehtävä töitä sen eteen, ettei joukkoliikenteen palvelutaso heikkene tai etteivät lippujen hinnat karkaa käsistä.
Toteutetaan pikaratikkaverkko. Tulevaisuudessa raitiotien pitää kuljettaa muun muassa Viikin ja Malmin asukkaita. Tiederatikka toisi korkeakoulut yhden linjan varrelle ja parantaisi poikittaisliikennettä. Raide-Jokeri ei ole ainoa ruuhkainen poikittaislinja, joka ansaitsee raiteet.
Kasvatetaan kävelyn ja pyöräilyn suosiota rakentamalla nykyistä parempia kävely- ja pyöräteitä. Erotetaan autoliikenne, pyöräily ja kävely kadulla omille tasoilleen, sekä selkeytetään risteyskohtia ja liikenteen poikkeusjärjestelyjä. Lisätään pyöräpysäköintiä. Edistetään monipuolista ja laadukasta pyöräreittiverkostoa.
Kaupunkipyöräverkosto kattaa pian koko Helsingin. Seuraavaksi tehdään siitä ympärivuotinen.
Pääkaupunkiseudulla sujuva liikkuminen ja ilmastonmuutoksen torjunta edellyttävät, että ruuhkamaksut voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön.
Laajennetaan kävelykeskustaa. Huolehditaan viihtyisistä kävelyalueista kaikkialla kaupungissa, myös ydinkeskustan ulkopuolella. Kokeillaan kesäkävelykatuja eri puolilla kaupunkia.
Melusaaste vaikuttaa asukkaiden hyvinvointiin. Vähennetään liikenteestä aiheutuvaa melusaastetta muun muassa meluestein ja ajonopeuksia laskemalla.
Tulevaisuuden kaupunkiliikenteeseen kuuluvat toimiva liityntäpysäköinti, yhteiskäyttökulkuneuvot ja sähköautot, joille rakennetaan riittävästi latauspisteitä niin asuntojen yhteyteen kuin julkiseen kaupunkitilaan.

Hyvinvointi kuuluu kaikille

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut ovat keskeinen osa kaikille hyvää kaupunkia. Palveluiden on oltava luottamusta rakentavia ja jokaisessa elämänvaiheessa helposti saatavilla. Palveluissa kohdataan ihmiset ihmisinä. Hyvinvointia ei kuitenkaan synny vain sosiaali- ja terveyspalveluissa, vaan ennaltaehkäisy kuuluu kaupungin kaikkiin palveluihin. Tavoitteemme on tasata terveys- ja hyvinvointieroja. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen edetessä Helsinki jatkaa palveluiden järjestäjänä: perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden yhteistyötä tiivistetään ja laadukkaista palveluista pidetään huolta.

Rokotukset ovat tie ulos koronakriisistä. Teemme kaikkemme pandemian lopettamiseksi ja kaupunkilaisten turvallisen arjen mahdollistamiseksi. Peruspalveluiden on toimittava aukottomasti myös kriisiaikoina, ja hoitovajeesta syntyneet jonot on purettava. Kaupunkilaisten hyvinvoinnista ei ole varaa leikata.

Tavoitteemme seuraavaksi:

Pidetään kaikki mukana. Helsingin onnistumista mitataan sillä, että myös heikommassa asemassa olevat pärjäävät ja elävät onnellista arkea. Tavoitteena on, että Helsingissä ei syrjäydy kukaan eikä ketään syrjäytetä.
Terveysasemat ovat terveydenhuollon kivijalka. Varmistetaan, että jokainen pääsee hoitoon nopeasti ja sujuvasti. Tuetaan pitkäaikaisten hoitosuhteiden syntymistä huolehtimalla henkilöstön pysyvyydestä. Pidetään kiinni terveysasemien maksuttomuudesta ja pidennetään niiden aukioloaikoja.
Etsitään uusia tapoja tuottaa vaikuttavia palveluita. Uudistetaan ennakkoluulottomasti toimintamalleja ja otetaan käyttöön nykyaikaiset etä- ja digipalvelut.
Varmistetaan, että lapsiperheet saavat nopeasti ja helposti tukea perhekeskuksista ja neuvoloista. Huolehditaan, että lastensuojelun resurssit riittävät jokaisen niitä tarvitsevan lapsen kohdalla.
Helsinki on kaikkien kaupunki. Tavoitetaan ja tuetaan vaikeassa asemassa olevia jalkautuvalla sosiaalityöllä, etsivällä nuorisotyöllä ja vanhustyöllä.
Vahvistetaan omaishoitajien tukea ja jaksamista kehittämällä kotiin vietäviä tukipalveluita, omaishoitajien terveyspalveluita ja vapaapäivien pitämisen monimuotoisuutta.
Huolehditaan monipuolisista ja laadukkaista vammaisten palveluista. Palveluiden tavoitteena on taata kaikille mahdollisuus itsenäiseen elämään.
Turvataan arvokkaaseen ikääntymiseen liittyvät palvelut ja hyvä hoito kaikille. Etsitään palveluissa myös uusia tapoja antaa yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden kukoistaa. Otetaan ikääntyneiden moninaisuus huomioon.
Tuetaan ihmisten pärjäämistä kotona joustavien palvelujen avulla. Kotihoidossa on oltava aikaa myös kohtaamiselle.
Hoidon tarpeen kasvaessa ikäihmisten tulee päästä ympärivuorokautiseen hoitoon sujuvasti. Varmistetaan hoitopaikkojen riittävyys ja hoivan laatu riittävällä henkilökuntamitoituksella ja valvonnalla.
Jatketaan vihreiden aloitteesta alkanutta maksuttoman ehkäisyn tarjoamista alle 25-vuotiaille. Varmistetaan laadukas ehkäisy- ja seksuaalineuvonta kaikille nuorille.

Helsingistä mielen hyvinvoinnin kaupunki

Mielenterveyteen ja jaksamiseen liittyvät huolet ovat lisääntyneet. Mielenterveysongelmat vaikuttavat myös monen helsinkiläisen elämään. Mielen hyvinvoinnin kaupunkia rakennetaan siten, että kaikki jaksavat ja vaikeuksiin saa apua nopeasti.

Jokaisen helsinkiläisen mielen hyvinvointi on koko kaupungin asia. Mielenterveystaitojen oppimista pitää tarjota helsinkiläisissä kouluissa ja oppilaitoksissa. Moni löytää voimaa kulttuurista ja liikunnasta. Kaupunkilaisten yhteisöt, yhteinen tekeminen, sosiaaliset verkostot ja osallisuus ovat vastauksia mielen hyvinvoinnin parantamiseen.

Mielenterveyspalveluihin on Helsingissä päästävä nopeasti ja sujuvasti. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien huolestuttavaan kasvuun on vastattava sekä ennaltaehkäisevin toimin että palveluita vahvistamalla. Yhdenkään nuoren ei pidä joutua hoitamattoman mielenterveysongelman seurauksena eläkkeelle. Helsingin Vihreiden aloitteesta alkaneet matalan kynnyksen mielenterveyspalvelupisteet eli Miepit ovat tulleet tarpeeseen.

Tavoitteemme seuraavaksi:

Laajennetaan matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita kaikkialle kaupunkiin.
Helpotetaan keskusteluapuun ja lyhytterapiaan pääsyä perusterveydenhuollossa. Toteutetaan terapiatakuu.
Oireilevan lapsen tai nuoren on saatava apua omalla koulullaan. Vahvistetaan oppilashuollon resursseja ja ennaltaehkäisevää työtä mielenterveyden hoidossa.
Tiivistetään lastensuojelun ja mielenterveyspalvelujen yhteistyötä. Liikkuvalla työllä voidaan tavoittaa nuoria, joiden on vaikea päästä vastaanottokäynnille.
Vahvistetaan lasten ja nuorten mielenterveystaitoja päiväkodeissa, kouluissa ja harrastuksissa.
Etsitään rohkeasti uusia avauksia päihteiden käytön haittojen vähentämiseen. Tarjotaan sosiaali- ja terveyspalveluihin tiiviisti kytkeytyvää tukea, jolla vähennetään päihteiden käytöstä syntyvää haittaa ja helpotetaan hoitoon ja vieroitushoitoon pääsyä.
Vihreiden aloitteesta Helsinki on etsinyt uusia ratkaisuja päihdepalveluihin. Valvotut huumeidenkäyttötilat vähentäisivät päihteiden käytöstä aiheutuvia haittoja niin käyttäjille itselleen kuin sivullisille. Samalla ne tarjoaisivat hyvän mahdollisuuden tavoittaa palveluiden tarpeessa olevia.
Huolehditaan kaupungin työntekijöiden työhyvinvoinnista ja jaksamisesta.
Varmistetaan kaupunkilaisten hyvinvointia edistävien järjestöjen toiminnan edellytykset. Otetaan järjestöjä monipuolisesti mukaan myös palveluiden kehittämiseen.

Osallistava ja ihmisoikeuksia puolustava Helsinki

Vihreät on feministinen ja antirasistinen puolue. Tavoittelemme yhdenvertaista kaupunkia, jossa ketään ei syrjitä ja jossa osataan ottaa ihmisten moninaisuus huomioon kaikkialla. Haluamme Helsingin, joka pitää huolta kaikista heikoimmassa asemassa olevista. Kaupungin on oltava jokaiselle esteetön ja saavutettava – ihan jokaiselle.

Kaupunki kuuluu asukkailleen. Tavoitteenamme on aidosti avoin ja osallistava kaupunki, jossa jokainen asukas voi entistä paremmin vaikuttaa paremman Helsingin rakentamiseen. Päätöksenteon on oltava avointa ja läpinäkyvää, ja siitä on viestittävä kaupunkilaisille selkeästi. Jokaisella on oltava mahdollisuus ideoida parempaa Helsinkiä.

Tavoitteemme seuraavaksi:

Turvataan kaikille rasismista ja syrjinnästä vapaa kaupunki.
Vahvistetaan sukupuolivaikutusten arviointia kaikessa julkisessa päätöksenteossa.
Helsinki huolehtii kaikkien täällä olevien ihmisoikeuksista. Huolehditaan turvapaikanhakijoista ja paperittomien palveluista jatkossakin. Tehdään työtä ihmiskaupan estämiseksi ja uhrien auttamiseksi.
Asunto on ihmisoikeus. Vahvistetaan asunnottomuuden torjuntaa varmistamalla riittävä määrä sosiaalista asumista. Vahvistetaan asunnottomien tukipalveluita, ja luodaan ja vahvistetaan uusia rinnalla kulkemiseen pohjaavia malleja.
Ketään ei saa jättää yöksi pakkaseen. Taataan hätämajoitus kaikille. Luodaan polkuja hätämajoituksesta omaan kotiin. Jatketaan hyvin toimivaa työtä häätöjen vähentämiseksi.
Vihreiden pitkäaikainen tavoite osallistuvasta budjetoinnista on ollut menestys. Lisätään sen tunnettuutta, kehitetään budjetointiprosessia sekä panostetaan viranhaltijoiden ja asukkaiden välisen vuoropuhelun kehittämiseen.
Parannetaan päätöksenteon vuorovaikutteisuutta. Kaupunkilaisten tulee saada riittävästi tietoa ja päästä vaikuttamaan päätöksiin.
Tarjotaan nuorille paremmat vaikutusmahdollisuudet nuorisoneuvoston ja muiden kanavien kautta.
Lisätään jalkautuvan nuorisotyön ja nuorisoneuvoston toiminnan resursseja. Kehitetään sähköisen osallistumisen kanavia ja parannetaan digitaalista osallisuutta.
Taataan kaupunkilaisille mahdollisuus asioida kaupungin palveluissa monilla eri kielillä.
Tehdään Helsingistä vielä aktiivisempi toimija avoimen datan, avoimen lähdekoodin ja avoimien rajapintojen mahdollistajana.

Kulttuuri tekee kaupungista elävän

Monipuolinen kulttuuritarjonta ja laadukkaat vapaa-ajan palvelut ovat tärkeä osa elävää ja vetovoimaista kaupunkia. Kaikille saavutettavat kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut lisäävät helsinkiläisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia, vähentävät eriarvoisuutta ja ehkäisevät syrjäytymistä.

Vihreässä Helsingissä yhteisöllinen ja asukaslähtöinen kaupunkikulttuuri kukoistaa. Ihmisten omille ideoille kuuluu lähtökohtaisesti sanoa “kyllä”, sillä kiinnostavat tapahtumat värittävät kaupunkikuvaa ja edistävät helsinkiläisten osallisuutta. Kaupungin toimialojen väliset rajat eivät saa muodostua esteeksi toiminnan toteutumiselle.

Koronavirus iski kulttuurin ja vapaa-ajan toimialaan voimakkaasti: teatterit, orkesterit, museot, galleriat ja liikuntapaikat joutuivat sulkemaan ovensa tai supistamaan palveluitaan merkittävästi. Tuhannet luovien alojen ammattilaiset jäivät työttömäksi. Helsinki on tukenut luovan alan tekijöitä kriisin aikana, mutta työ on vielä kesken: korona voi jättää jäljet kulttuurielämään vuosiksi ja Helsingin tulee olla tarvittaessa valmis lisätukeen. Toisaalta korona-epidemia korosti laadukkaiden virkistyspaikkojen ja ulkoliikuntamahdollisuuksien tärkeyttä kaupungissa.

Tavoitteemme seuraavaksi:

Kulttuurin, liikunnan ja muiden vapaa-ajanpalveluiden tarjonnan on kasvettava kaupungin mukana. Palveluita on tarjottava monipuolisesti myös kantakaupungin ulkopuolella.
Uusia ulko- ja sisäliikuntapaikkoja rakennetaan eri puolille kaupunkia.
Parannetaan kulttuurin ja vapaa-ajan palveluiden saavutettavuutta fyysisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti. Huolehditaan tilojen ja palveluiden esteettömyydestä ja turvataan myös vähävaraisten pääsy kulttuuri- ja liikuntapalveluihin.
Kasvatetaan kulttuurin ja liikunnan avustusmäärärahoja ja jatketaan avustusten johdonmukaista kehittämistä siten, että uudet liikunta- ja taiteenlajit sekä taiteen vapaan kentän toimijat voivat nousta kaupungin tuen piiriin. Tuetaan kulttuuri- ja taidealoja koronakriisistä selviämisessä.
Luodaan yhdessä Helsinkiä, jossa kukkivat kaupunginosatapahtumat ja pop up -liikkeet: tarjotaan helsinkiläisten omaehtoiselle ja spontaanillekin kulttuuritoiminnalle helposti haettavia avustuksia ja neuvontaa uuvuttavan lupabyrokratian sijaan.
Turvataan laaja ja maksuton lähikirjastojen verkko ja kehitetään kirjastoja monipuolisina kulttuurikeskuksina laajentamalla edelleen niiden palveluvalikoimaa ja aukioloaikoja.
Turvataan nuorisotalotoiminta lähipalveluna ympäri kaupunkia.
Jokaisella lapsella on oltava mahdollisuus kulttuuri- ja liikuntaharrastukseen perheen varallisuuteen katsomatta.
Taiteen perusopetuksen rahoituksen perustasoa on korotettava, jotta yhä useampi voi päästä kulttuuriharrastusten piiriin. Samalla taiteen perusopetuksen rakenteita kehitetetään suuntaan, jossa kynnys harrastuksen pariin laskee.
Tarjotaan erilaisia kaupungin tiloja joustavasti ja edullisesti kulttuurin, liikunnan ja nuorisotoiminnan käyttöön ja mahdollistetaan myös tilojen väliaikainen ja osittainen käyttö.
Rakennetaan uusi Arkkitehtuuri- ja designmuseo sekä varmistetaan Tanssin talon toimintaedellytykset.

Varhaiskasvatus on jokaisen lapsen oikeus

Yhdenvertainen, turvallinen ja korkeatasoinen varhaiskasvatus ehkäisee koulupudokkuutta ja syrjäytymistä ja luo perustan myöhemmälle oppimiselle. Laadukas varhaiskasvatus on myös perheiden sujuvan arjen kivijalka. Maksuton varhaiskasvatus on edennyt Helsingissä vihreiden aloitteesta.

Laadukkaan varhaiskasvatuksen takaavat ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilökunta, toimivat tilat ja riittävän pienet ryhmät. Vihreät ovat edistäneet Helsingin palkkaohjelmaa varhaiskasvatuksen henkilökunnan palkkojen korottamiseksi.

Tavoitteemme seuraavaksi:

Varmistetaan jokaiselle lapselle päiväkotipaikka läheltä kotia. Lisätään päiväkotipaikkojen määrää sekä rakennetaan uusia päiväkoteja.
Laajennetaan maksutonta varhaiskasvatusta asteittain 5-vuotiaista muihin ikäluokkiin.
Tehdään päiväkodeista entistä houkuttelevampia työpaikkoja panostamalla henkilöstön perehdytykseen, täydennyskoulutukseen ja mentorointiin sekä parantamalla työoloja, palkkausta ja johtamista.
Tuetaan lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Satsataan oppimisen tukeen ja yhteistyöhön neuvoloiden kanssa.
Taataan jokaiselle lapselle virikkeellinen päiväkotipäivä. Varmistetaan, että jokaiseen päiväkotipäivään kuuluu ohjattua leikkiä, liikuntaa tai taidetta sekä ympäristöön tutustumista.
Edistetään päiväkotien pihojen suunnittelua viherpihoiksi, joissa on riittävästi puita asfaltin sijaan.
Lisätään päiväkoteihin suomen kielen opettaja, jotta jokainen lapsi saa mahdollisuuden oppia suomen kielen hyvin ennen koulun aloitusta.
Varmistetaan vuorotyötä tekevien vanhempien lapsille pääsy vuoropäiväkotiin. Edistetään myös pienten koululaisten vuorohoitoa.

Helsingistä paras paikka oppia – läpi iän ja jokaiselle

Vihreät haluavat, että jokainen helsinkiläinen koulu on hyvä koulu. Postinumero ei saa vaikuttaa siihen, miten hyvää opetusta oppilas saa. Koulussa tulee olla mieluisaa ja turvallista oppia, vailla pelkoa kiusatuksi tulemisesta tai yksin jäämisestä. Ohjausta ja tukea oppimiseen pitää olla tarjolla riittävästi myös etä- ja verkko-opetuksessa.

Kouluissa on oltava puhdas sisäilma jota hengittää, tilaa yhdessä tekemiselle, uteliaisuudelle ja oivalluksille. Oppiminen ei rajoitu kuitenkaan pelkästään koulun sisään, vaan koko kaupunkia ja lähiluontoa on hyödynnettävä oppimisen paikkana.

Tavoitteemme seuraavaksi:

Varmistetaan, että jokainen lapsi ja nuori tulee taustastaan riippumatta kohdatuksi lapsen ja nuoren edun mukaisesti. Pidetään huolta, etteivät ryhmäkoot kasva liian suuriksi. Ei säästetä sijaisista.
Turvataan jokaisen oikeus oppia. Huolehditaan positiivisen erityiskohtelun määrärahan riittävyydestä ja tarjotaan painotettua opetusta, valinnaisaineita ja kerhoja yhtäläisesti eri puolilla Helsinkiä. Vahvistetaan oppimisen tukea ja lisätään osa-aikaista pienryhmäopetusta.
Kehitetään Helsinkiin malli opettaa osa uskontoa ja elämänkatsomustietoa yhteisesti kaikille oppilaille.
Vahvistetaan suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetusta sekä valmistavaa opetusta ja koulutusta kaikilla koulutusasteilla ja nivelvaiheissa. Jokaisella on oikeus oppia suomea tai ruotsia.
Panostetaan lasten aamu- ja iltapäivätoimintaan ja mahdollisuuksiin harrastaa koulupäivän yhteydessä. Tiivistetään koulujen ja harrastusseurojen ja -kerhojen yhteistyötä.
Tuetaan vuoroasuvien lasten ja heidän perheidensä arkea ja mahdollistetaan kahden kodin lapsille palvelut molempiin koteihin.
Varmistetaan terveelliset ja turvalliset tilat oppimiseen. Ehkäistään sisäilmaongelmia ennalta rakennusten oikea-aikaisilla korjauksilla ja asianmukaisella valvonnalla.
Tehdään koulusta entistä turvallisempi paikka puuttumalla kiusaamiseen, väkivaltaan ja häirintään. Edistetään häirintäyhdyshenkilön saamista Helsingin kouluihin.
Valjastetaan Helsingin neuvolat ja kirjastot yhdessä tukemaan lasten lukutaidon kehittymistä. Tiivistetään museoiden, kulttuuritoimijoiden ja taiteen perusopetuksen yhteistyötä taide- ja kulttuurikasvatuksessa päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten kanssa.

Jokainen tarvitsee toisen asteen tutkinnon

Vihreille Helsinki on kaupunki, joka tarjoaa nuorille laajasti mahdollisuuksia toisen asteen koulutukseen. Tavoitteena on, että jokainen helsinkiläinen nuori saa suoritettua toisen asteen tutkinnon. Helsingin on tarjottava tarpeeksi opiskelupaikkoja kaikille halukkaille sekä mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen läpi elämän. Rakennamme kaupunkia, jossa kurotaan kiinni oppimisen eroja ja jossa jokaiselle löytyy mielekäs paikka oppia ja kehittyä.

Tavoitteemme seuraavaksi:

Tuodaan tehostettu tuki myös ammatilliseen koulutukseen. Lisätään opinto-ohjauksen resursseja ja opiskelijahuollon tukea ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa koulupudokkuuden ehkäisemiseksi.
Parannetaan lukiokoulutuksen saatavuutta alueellisesti ja varmistetaan, että lukioon pääsyn keskiarvorajat eivät nouse liian korkeiksi.
Panostetaan pedagogisesti laadukkaan etä- ja digioppimisen kehittämiseen sekä koulu- ja oppilaitosrajat ylittävään opetustarjontaan.
Varmistetaan, että toisen asteen maksuttomuus ei vaikuta heikentävästi opetusmateriaalien laatuun tai määrään.
Vahvistetaan nuorten osallisuutta ja vaikuttamisen keinoja järjestämällä tavoitteellista ja suunniteltua koulutusta kaupunkitasolla oppilaitostutoreille, tutor-opettajille ja opiskelijakunnan hallituksen jäsenille.
Kehitetään työväenopistoa koulutusmuotona, joka innostaa eritaustaisia kaupunkilaisia harrastamaan ja laajentamaan osaamistaan erityisesti työuran murroskohdissa.
Luodaan kaupunkilaisille lisää mahdollisuuksia kehittää osaamistaan työuran aikana yhteistyössä alueen oppilaitosten ja korkeakoulujen sekä elinkeinoelämän kanssa.

Elinvoimainen Helsinki

Koronakriisi on vaikuttanut Helsingin talouteen voimakkaasti. Kriisi ei vielä ole ohi, ja toipuminen vaatii meiltä työtä vielä pitkään. Helsingissä tuhannet ovat menettäneet työpaikkansa, yritykset ovat kamppailleet uudessa tilanteessa ja kaupungin verotulot ovat vähentyneet. Erityisen kovasti kriisi on iskenyt palvelusektoriin, jonka osuus Helsingissä on suurempi kuin muualla maassa. Helsingin täytyy tuntea vastuunsa Suomen luovien alojen pääkaupunkina.

Haluamme Helsingin, joka katsoo eteenpäin – kaupungin, joka luo vetovoimaa ja työpaikkoja ympäristöä kunnioittaen. Velkaantumisesta huolehtimista tärkeämpää on pitää yllä Helsinkiä, joka kykenee tuottamaan kasvua, jolla velkaantuminen katetaan. Se tarkoittaa hyviä julkisia palveluita, toimivaa kaupunkirakennetta ja Helsingin kehittämistä Pohjois-Euroopan matkailuhelmeksi.

Tavoitteemme seuraavaksi:

Hoidamme kaupungin taloutta inhimillisesti ja oikeudenmukaisesti. Kaupungin investoinnit luovat edellytyksiä kestävälle kasvulle ja työpaikkojen synnylle.
Huolehditaan vastuullisesta taloudenpidosta pitkäjänteisesti: kaupungin toiminta on tehokkaasti organisoitua ja palveluihin riittävät verotulot kerätään mahdollisimman oikeudenmukaisella tavalla.
Helsinki on paikka, jossa monenlaiset yritykset voivat menestyä ja päästä kriisin jälkeen jaloilleen. Kaupungin tulee toimillaan edistää aktiivisesti ja pitkäjänteisesti työpaikkojen syntymistä.
Etsitään uusia tapoja tukea kriisissä kärsineitä Helsinkiin keskittyviä aloja, esimerkiksi tapahtuma- ja kulttuurialaa.
Taloustilanteen vaikeutuessa kohdistetaan veronkorotukset ensisijaisesti kiinteistöveroon.
Helsinki tarvitsee uusia ihmisiä rakentamaan kaupunkia. Kaupungin tulee tehdä nykyistä enemmän työvoiman houkuttelemiseksi muualta sekä varmistaa sujuva kotoutuminen kaupunkiin.
Ei kampiteta yrittäjiä turhalla byrokratialla. Annetaan markkinoilla mahdollisuuksia useille erilaisille toimijoille.
Tuetaan nuorten työllistymistä ja tarjotaan nuorille lisää kesätyöpaikkoja.
Tehdään kilpailutuksiin osallistuminen helpoksi myös pienemmille yrityksille, esimerkiksi pilkkomalla projekteja ja vaatimalla avoimuutta.
Tehdään Helsingistä kansainvälistyvien yritysten kasvualusta: tuetaan luovan talouden rakenteita, startup -toimintaa, yrityshautomoita ja -kiihdyttämöitä.
Panostetaan kiertotalouteen: sillä saadaan enemmän vähemmällä.
Edistetään kokeilukulttuuria. Digitalisoidaan kaupungin palveluita ja mahdollistetaan liiketoiminta kaupungin infraa hyödyntäen.
Helsinki on houkutteleva opiskelukaupunki. Tehdään yhteistyötä korkeakoulujen kanssa tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa.
Kaupungin on mahdollistettava erilaisissa tilanteissa olevien ihmisten työssäkäynti. Tuetaan osatyökykyisten työllistämistä vahvemmin palkkatuilla ja erilaisilla työllisyyskokeiluilla. Tarjotaan laadukkaita työllisyyspalveluita ja tuetaan asiakkaiden pääsyä töihin, koulutukseen ja palveluihin.
Laajennetaan anonyymin rekrytoinnin käyttöä Helsingin kaupungin työhönotossa.
Otetaan huomioon eettiset tekijät kaupungin hankinnoissa.

Koko ohjelma pdf-muodossa: suomeksi / på svenska