Luontokato on ilmastokriisin veroinen ympäristökriisi. Lähes kaikki Suomen vaelluskalat ovat uhanalaisia, ja osa on jo kuollut sukupuuttoon. Helsingin merkittävin vaelluskalakantojen elpymisen este on Vanhankaupunginkosken länsihaaran pato. Uhanalaisille vaelluskaloille vapaana virtaava vesi on välttämättömyys. Pato estää esimerkiksi erittäin uhanalaisen villin meritaimenen nousua Vantaanjokeen. Meritaimenen lisäksi pato estää myös monien muiden uhanalaisten vaelluskalojen kuten vaellussiian ja toutaimen nousua Vantaanjokeen.
Purkamalla pato suojellaan luonnon monimuotoisuutta
Vaelluskalojen kulkuesteitä on purettu myös muualla pääkaupunkiseudulla, sillä ymmärrys vaelluskalakantojen kriittisestä tilasta sekä luonnon monimuotoisuuden hupenemisesta on lisääntynyt. Viimeisin esimerkki on Tikkurilankosken padon purkamisesta Vantaalla. Tikkurilankosken pato purettiin vuonna 2019, jotta Keravanjoki voisi tulevaisuudessa kehittyä paremmaksi taimenjoeksi ja edistää uhanalaisen meritaimenen elinvoimaistumista.
Helsingin on korkea aika tehdä osansa vaelluskalojen suojelemiseksi. Vanhankaupunginkosken padon purkaminen olisi merkittävä konkreettinen toimenpide, jolla kaupunki suojelee luonnon monimuotoisuutta, joka on maailmanlaajuisesti uhattuna. Padon purkaminen on mahdollista toteuttaa vain osittain, jolloin alueen museoarvoille koituu mahdollisimman vähän haittaa. Samalla myös länsihaaraan tulisi rakentaa toimiva nousu- ja laskeutumisuoma, josta kalat pääsevät nousemaan terveinä 14 kunnan alueella virtaavan Vantaanjoen vesistön kutupaikoille ja vaeltamaan joesta takaisin mereen.
Padon historia ja Vanhankaupunginkosken nykytila
Helsinki on aikoinaan perustettu Vanhankaupunginkosken äärelle, ja satojen vuosien ajan koskessa oli myllyjä ja sahoja, jotka eivät kuitenkaan saaneet haitata vaelluskalojen nousua. Teollinen historia, jossa Vanhankaupunginkoski on ollut padottuna on vain lyhyt osa Helsingin ja kosken historiaa. Nyt on korkea aika purkaa Vanhankaupunginkosken pato ja palauttaa koski alkuperäiseen tilaansa.
Vanhankaupunginkoskessa on kaksi haaraa. Itähaarassa on kalatie ja läntisessä haarassa pato, joka estää vaelluskalojen nousun tärkeille kutupaikoille. Helsinki on käynnistämässä toimenpiteitä kosken itähaaran kalatien kunnostamiseksi, mutta itähaaran kunnostus ei ole hyödyiltään padon purkamiseen verrattava toimenpide. Itähaaran kunnostamisen vaikutukset kalojen nousuedellytyksiin ovat epävarmoja, eivätkä ne poista länsihaaraan patoon liittyviä ongelmia. Pato estää kunnostamisen jälkeenkin kalojen nousua ja johtaa niiden loukaantumisiin ja kuolemiin.
Miksi patoa ei ole vielä purettu?
Vanhankaupunginkosken padon purkamisesta on keskusteltu Helsingin kaupunginvaltuustossa useina valtuustokausina, mutta toistaiseksi padon purkamiseen tähtäävät toimenpiteet ovat aina jääneet puolitiehen. Aiemmilla valtuustokausilla padon purkamista on käsitelty mm. Vihreiden Atte Harjanteen ja Jukka Relanderin valtuustoaloitteiden pohjalta. Padon purkamisen esteeksi ovat muodostuneet historiallisen padon kaupunkikuvalliset suojeluarvot sekä epäselvyydet vanhan padon omistuksesta ja padon purkamisen vaikutuksista Vantaanjoen luontoon ja lähialueisiin. Padon purkamisen yhteydessä Vantaanjoen vedenpinnan laskua on kuitenkin mahdollista hallita pohjapatojen avulla. Viime vuosien aikana on myös selvitetty, ettei koskesta löydy myrkyllisiä sedimenttejä, joiden liikkeelle laskeminen padon purkamisen yhteydessä uhkaisi lintujen pesintää tai muita lajeja Vanhankaupunginlahdella.
Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee 25.1.2022 kokouksessaan vihreiden Emma Karin aloitetta Vanhankaupunginkosken padon purkamisesta. Lautakuntakäsittelyn jälkeen patoaloite etenee kaupunginhallitukseen ja sieltä viimein kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Jos kaikki menee hyvin, tämä valtuustokausi jää historiaan sinä valtuustokautena, jolloin Vanhankaupunginkoski päätettiin vapauttaa ja vaelluskalojen esteet purkaa Helsingin perustamispaikalta.
Emma Kari
Kaupunginvaltuutettu
Ympäristö- ja ilmastoministeri
Amanda Pasanen
Helsingin vihreän valtuustoryhmän varapuheenjohtaja
Kaupunkiympäristölautakunnan jäsen