Pormestarimalli lyhyesti
- Kaupunginjohtajisto valitaan yhdeksi vaalikaudeksi kerrallaan kaupunginvaltuuston poliittisia voimasuhteita vastaavasti.
- Pormestari ja apulaispormestarit ovat poliittisia luottamushenkilöitä, eivät virkasuhteessa kaupunkiin.
- Valtuustoryhmät neuvottelevat keskenään pormestariohjelman, jossa linjataan tulevan valtuustokauden keskeisiä tavoitteita ja toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi.
Nykyjärjestelmän ongelmat
- Kuntalain mukaan yli valtuustokauden ajaksi virkasuhteeseen valittava kaupunginjohtajisto on valittava pätevyyden eikä poliittisen taustan perusteella. Helsingin kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtajat on kuitenkin tosiasiallisesti nimitetty poliittisin perustein.
- Kaupunginjohtajisto käyttää nykyisellään merkittävää poliittista valmistelu- ja päätäntävaltaa ilman muodollista poliittista mandaattia.
- Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien seitsemän vuoden virkakaudet ulottuvat valtuustokausien yli. Poliittisen kaupunginjohtajiston kokoonpano ei siis heijastele kunnallisvaalien tulosta.
- Puolueiden väliset epäviralliset kassakaappisopimukset kaupunginjohtajiston virkojen täytöstä eivät näytä kaupunkilaisten silmissä hyvältä eivätkä lisää valtuustoryhmien keskinäistä luottamusta. Tästä kumpuava tyytymättömyys hankaloittaa kaupungin päätöksentekoa.
- Osa-aikaisilla poliittisilla luottamushenkilöillä ei useinkaan ole riittävästi aikaa vaikuttaa valmistelun suuntaviivoihin ja muotoilla vaihtoehtoisia esityksiä, mikä lisää valmistelijoiden valtaa päätöksentekijöiden kustannuksella.
Miksi pormestarimalli?
- On avoimempaa, että poliittisista virkanimityksistä luovutaan, ja käytetään lain mahdollistamaa pormestarimallia, jossa poliittinen johtajuus ja nimitykset on muodollisesti määritelty.
- On demokraattisempaa, että poliittisen kaupunginjohtajiston kokoonpano vastaa valtuuston voimasuhteita ja nimitetään yhdeksi valtuustokaudeksi kerrallaan.
- On selkeämpää, että valtuustoryhmien keskenään neuvottelema pormestariohjelma ohjaa kaupungin päätöksentekoa ja tarjoaa äänestäjille mahdollisuuden arvioida kaupunginjohtajiston ja puolueiden onnistumista.
Vaihtoehtoisia malleja
Malli 1 (”Ministerimalli”)
- pormestari toimii kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja apulaispormestarit kaupunginhallituksen jäseninä
- apulaiskaupunginjohtajien hallinnollinen rooli (esittely, johtaminen) ja poliittinen rooli (otto-oikeus ym.) jaetaan toimialajohtajien ja apulaispormestarien kesken
- poliittisen pormestarin rinnalla toimii kaupungin kansliapäällikkö, joka johtaa kaupunginkansliaa ja edustaa jatkuvuutta
- virastoja johtavat toimialajohtajat nimitetään virkoihinsa pätevyysperusteilla kaupunginhallituksen päätöksellä
- toimialajohtajat toimivat suoraan osastopäällikköjen esimiehinä ja esittelevät asiat sekä lautakunnissa että kaupunginhallituksessa
- konsernijaosto tai kaupungin ”johtoryhmä” koostuu pormestarista, apulaispormestareista, kansliapäälliköstä sekä toimialajohtajista
Malli 2 (”Tukholman malli”)
- pormestari toimii kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja apulaispormestarit kaupunginhallituksen jäseninä
- lisäksi kaupunginhallituksessa toimii ”salkuttomia” kokopäiväisiä jäseniä, jotka eivät ole poliittisesti vastuussa tietystä toimialasta
- kansliapäällikkö, apulaispormestarit ja toimialajohtajat toimivat muutoin kuten mallissa 1
Malli 3 (”Tampereen malli”)
- pormestari toimii kaupunginhallituksen puheenjohtajana, muut kaupunginhallituksen jäsenet osa-aikaisia luottamushenkilöitä kuten nykyään
- apulaispormestarit toimivat keskeisten lautakuntien puheenjohtajina
- kansliapäällikkö, apulaispormestarit ja toimialajohtajat toimivat muutoin kuten mallissa 1