Vihreiden ryhmäpuhe sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategiasta 21.1.2026.
”Tämä palvelustrategia on onnistunut vain, jos se näkyy ihmisten arjessa: lyhyempinä jonoina, toimivampina palvelupolkuina ja kokemuksena siitä, että apua saa silloin kun sitä tarvitsee.”
Vihreiden ryhmäpuheen piti kaupunginvaltuutettu Johanna Nuorteva. Lue koko ryhmäpuhe alta.
***
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Tämä palvelustrategia koskee lapsiperheitä, iäkkäitä ja heikommassa asemassa olevia, mutta myös tavallisia työssäkäyviä sekä niitä, jotka kamppailevat byrokratian tai tiedon puutteen kanssa eivätkä löydä tarvitsemiaan palveluita. Palvelustrategia antaa hyvät suuntaviivat sille, mihin Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluissa seuraavien vuosien aikana keskitytään. Kiitän viranhaltijoita ja muita lautakuntaryhmiä perinpohjaisista keskusteluista ja 74:stä yksimielisesti hyväksytystä muutoksesta lautakunnassa.
Helsinki ikääntyy vauhdilla, jolloin keskeisenä haasteena on se, miten pystymme tarjoamaan palvelut inhimillisesti toimintakyvyn hiipuessa. Kaupunkistrategiassa ja nyt myös palvelustrategiassa on kirjattuna tärkeä tavoite omalääkärin varmistamisesta jokaiselle ikääntyneelle ja paljon palveluita tarvitsevalle. Lautakunta halusi korostaa sitä, että sujuva pääsy ympärivuorokautiseen hoitoon on varmistettava, kun tarve sitä vaatii. Palveluasumisen paikkojen riittävyys suhteessa ikääntyneiden määrän kasvuun ja palvelun tarpeeseen nähden on varmistettava. On tärkeää, että ikääntyneen ei tarvitse olla yksin kotona oman tahtonsa vastaisesti silloin, kun elämä on yksinäistä, pelottavaa eikä oman kodin tai sängyn ulkopuolelle pääse liikkumaan. Ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen toimintatapoja on kehitettävä ja paikkamääriä lisättävä, jotta pystymme vastaamaan kasvavaan tarpeeseen, eikä kodista tule ahdistavaa vankilaa elämän loppusuoralle.
Helsingin kuntapolitiikassa on jo pitkään korostettu, että taloudellisesti ja inhimillisesti järkevintä on ongelmien ja sairauksien ennaltaehkäisy ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa toimiminen, hoitaminen ja tukeminen. On tärkeää, että palvelustrategiassa on nyt aikaisempaa enemmän tunnistettu se, että lapsiperheiden kotiin vietäviä palveluita on tarpeen lisätä ja vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden varhaisen vaiheen tukea. Lastensuojelun menot ylittävät budjetoidun joka vuosi miljoonilla. Nämä palvelut ovat viimesijaisia ja välttämättömiä. Inhimillisempää olisi kuitenkin panostaa nuo miljoonat ongelmien kärjistymisen ennaltaehkäisyyn.
Pitkäaikaistyöttömyys, köyhyys ja asunnottomuus ovat kääntyneet Helsingissä kasvuun ja tämä näkyy myös lisääntyneenä palveluntarpeena. Asunnottomuuden ehkäisemiseen ja hätämajoituksen kehittämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Mielenterveyden ja päihteiden käytön osalta tilanne on huonompi kuin muualla maassa. Kaupunkilaiset ovat löytäneet matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita tarjoavat Mieppi-asemat ja näitä on suunnitelmissa lisäämisätä sekä kohdentaa aikaisempaa enemmän myös nuorille. Lisäksi jatkamme terapiatakuun toteuttamista. Tämän rinnalla meidän on varmistettava, että mielenterveyden hoitoa saa myös silloin, kun kevyet palvelut eivät riitä. Kiinnitämme palvelustrategiassa erityistä huomiota osastohoidon paikkojen riittävyyteen ja varmistamme, että paikkojen määrän kasvu vastaa väestönmäärän kasvua ja palveluntarvetta.”
Huumeongelma kasvaa Helsingissä ja poikkeaa valtakunnallisesta tilanteesta. Vieroitus- ja katkaisuhoitoon pääsyä helpotetaan ja toisaalta panostetaan huumeiden käytön ehkäisyyn ja haittojen minimoimiseen muun muassa valmistelemalla neljännen Symppiksen avaaminen. Olisi tärkeää, että erilaiset riskiryhmät tunnistetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja palveluita tarjotaan ennen syrjäytymis- ja päihdekierteen alkamista. Palvelustrategiassa viisaasti todetaan: “Varhaisen vaiheen ennaltaehkäisevä ja asiakaslähtöisesti järjestetty tuki ehkäisevät kalliimpien viimesijaisten ja raskaampien palveluiden tarvetta.” Tässä tarvitaan myös vahvaa yhteistyötä kasvatuksen ja koulutuksen sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialojen kanssa.
Rahapula haastaa omia palveluitamme. Samaan aikaan palveluitamme täydentävien järjestöjen toimintamahdollisuudet ovat kaventuneet, kun valtio on leikannut niiden rahoituksesta. Järjestöjen merkitys sotepe-lautakunnassa on tunnistettu ja palvelustrategiaan kirjattiinkin, että tiivistämme yhteistyötä sote-järjestöjen kanssa ja varmistamme, että yhteistyön edellytykset ovat kunnossa. Meidän on löydettävä uusia keinoja tukea helsinkiläisten kannalta tärkeitä järjestöjä ja varmistettava niiden tarjoamien ennaltaehkäisevien työmuotojen sekä kriisityön saumaton jatkuminen.
Yksikään strategia ei toteudu, jos ihmiset sen toteuttamisen takana uupuvat. Palvelustrategiaan on kirjattu useita lisäyksiä, jotka toteutuessaan voivat parantaa henkilöstön hyvinvointia ja työssä viihtymistä. Sotepe-toimialalla palkataan työntekijöitä ensisijaisesti toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin, panostamme työnohjaukseen ja työssä oppimiseen sekä huolehdimme siitä, että henkilöstöllä on aikaa, tukea ja välineitä kehittää osaamistaan. Toimialalla on tunnistettu henkilöstön asiantuntemus palveluiden toteuttamisessa, ja siksi parannamme sen mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä ja toiminnan kehittämiseen. Tavoitteena on pysyvä ja hyvinvoiva henkilökunta, joka on sitoutunut toimimaan helsinkiläisten parhaaksi.
Tämä palvelustrategia on onnistunut vain, jos se näkyy ihmisten arjessa: lyhyempinä jonoina, toimivampina palvelupolkuina ja kokemuksena siitä, että apua saa silloin kun sitä tarvitsee. Strategia ei saa jäädä paperiksi – sen toteutumista on seurattava lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa säännöllisesti valtuustokauden ajan. Selkeät, tutkittuun tietoon pohjautuvat mittarit palveluiden laadulle ovat tarpeen, jotta voimme arvioida onnistumistamme.
Sujuvasti toimivat, inhimillisesti ja laadukkaasti tuotetut sosiaali- ja terveyspalvelut ovat avainasemassa siinä, että meillä on Helsinki, josta voimme olla ylpeitä. Vihreä valtuustoryhmä kannattaa palvelustrategian hyväksymistä.