Julkista terveydenhuoltoa on riittämättömän rahoituksen ja Petteri Orpon hallituksen tekemien leikkausten myötä ajettu ahtaalle, mikä on pakottanut myös Helsingin ja Uudenmaan alueen erikoissairaanhoitoa järjestävää HUS:ia irtisanomaan työntekijöitä. Tänä syksynä HUS:issa on jouduttu käymään mittavat yt-neuvottelut talouden tasapainottamiseksi, sillä HUS:in on tehtävä 140 miljoonan euron säästöt, jotta kolmen edellisen vuoden alijäämät pystytään kattamaan. Tätä edellyttää sote-uudistuksen rahoituslaki, jota Orpon hallitus ei ole ollut valmis muuttamaan ja antamaan lisäaikaa alijäämien kattamiseen.
Henkilöstöön kohdistuvia säästöjä pyrittiin HUS:issa välttämään viimeiseen asti, mutta valitettavasti jouduttiin myös tekemään irtisanomisia vaikean taloustilanteen pakottamana. HUS:in henkilöstö sai kuulla eilen torstaina yhteistoimintaneuvottelujen lopputulokseen. Samana päivänä pidettiin myös henkilöstöinfo, jonka jälkeen esihenkilöt käyvät keskustelut kaikkien kanssa, joita muutokset koskevat. Yt-neuvotteluja käynnistettäessä pidimme tärkeänä, että henkilöstövähennykset etsitään kaikin keinoin ensisijaisesti muualta kuin potilashoidosta ja hoitohenkilökunnasta. Tietenkin kaikilla vähennyksillä on vaikutuksia potilashoitoon. Henkilöstövähennyksistä 280 on irtisanomisia ja loput pääosin määräaikaisuuksien päättymisiä ja eläköitymisiä.
Painotin HUS-yhtymähallituksessa, että näiden raskaiden päätösten toimeenpanossa muistetaan inhimillisyys ja varataan riittävästi aikaa keskusteluihin. Ammattilaiset, joihin muutokset ja mahdolliset irtisanomiset kohdistuvat, tarvitsevat tukea, samoin heidän esihenkilönsä. HUS:issa ei ole ollut aiemmin muutosneuvotteluja tässä mittakaavassa ja esihenkilöt on koulutettu, jotta neuvottelutuloksen toimeenpano toteutuu hyvin sekä lain ja virka- ja työehtosopimusten mukaan.
Irtisanomiset kohdistuvat ensisijaisesti hallintoon, tukipalveluihin sekä päällikköinä ja johtajina työskenteleviin henkilöihin. Hallinnosta ja tukipalveluista henkilöstöä vähennetään eniten, yhteensä 5,2 prosenttia (337 henkilötyövuotta). Näistä irtisanomisia on 170. Suhteellisesti suurin osa vähennyksistä kohdistuu muihin henkilöstöryhmiin kuin hoitohenkilökuntaan ja lääkäreihin. Hoitohenkilökuntaan kuuluvista työntekijöistä vähennetään 2,4 prosenttia ja lääkäreistä 0,6 prosenttia. Kaikki heistä eivät tee välitöntä potilastyötä. Myös HUS:in johtoon kohdistuu säästötoimenpiteitä ja laajennettu johtoryhmän lomautetaan kahdeksi viikoksi ja HUS:in muu johto viikoksi.
HUS on pakotettu tasapainottamaan talouttaan vuotta aiemmin kuin muut hyvinvointialueet. Vihreät onkin vaihtoehtobudjetissaan esittänyt, että hyvinvointialueille pitäisi antaa lisäaikaa alijäämien kattamiseen haastavassa taloustilanteessa terveyspalveluiden laadun ja henkilöstön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Nyt Orpon hallitus kuitenkin pakottaa hyvinvointialueet ja erikoissairaanhoidon lyhytnäköisiin ja vaarallisiin leikkauksiin.
Kun sote-rahoituksesta päätettiin edellisen hallituksen aikana, ei osattu ennakoida koronan hoitoon kuluvia kustannuksia ja hoitovelkaa sekä hintatason nousua. Lisäksi sote-alan palkkaratkaisu on nostanut hyvinvointialueiden kustannuksia. Vaikka sote-uudistuksen tavoitteena onkin myös edeltävien hallitusten aikana ollut kustannusten hillintä, tulisi julkisen terveydenhuollon rahoituksen vastata muuttuviin tarpeisiin ja yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin. Suomi käytti jo ennen Orpon hallituksen mittavia leikkauksia terveydenhuoltoon ja myös erikoissairaanhoitoon vähemmän rahaa kuin muut Pohjoismaat.
Kurittamisen sijaan hallituksen pitäisi ymmärtää terveydenhuollon tilanne, joka olisi korjattavissa: koko Suomen hoitojonojen purku maksaisi 200 miljoonaa. Vuosi tai kaksi lisäaikaa alijäämien kattamiseen toisi kaikkien alueiden suunnitteluun realismia, joka nyt puuttuu.
Sanna Vesikansa
HUS-yhtymähallituksen jäsen