Jokaiselle ihmiselle kuuluu katto pään päälle. Asunto on ihmisoikeus ja turvallisen arjen perusta. Suomi on ollut edelläkävijä asunnottomuuden vähentämisessä, mutta Petteri Orpon oikeistohallituksen politiikka uhkaa kääntää tämän kehityksen. Hallituksen leikkaukset osuvat kipeästi kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin ja Suomeen on syntymässä useita ryhmiä, joilla riski joutua asunnottomaksi kasvaa entisestään.
Leikkaukset lisäävät asunnottomuusriskiä
Hallituksen leikkaukset sosiaaliturvaan, asumistukeen ja kohtuuhintaiseen asumiseen ovat sysäämässä yhä useamman ihmisen ahdinkoon. Hallituksen toimet lisäävät suoraan asunnottomuusriskiä etenkin niille, jotka jo valmiiksi tasapainottelevat taloudellisten vaikeuksien kanssa. Kohtuuhintaisen asuntotuotannon supistuminen on toinen huolestuttava kehitys, joka heikentää kuntien kykyä vastata kasvavaan asunnontarpeeseen.
Vuonna 2024 häätöjen määrä on noussut koko maassa keskimäärin 18 prosenttia, ja Helsingissä häätöjen määrä on kasvanut jopa 25 prosenttia. Valtaosa häädöistä johtuu vuokravelasta, ja pienituloisten ihmisten heikentynyt vuokranmaksukyky on merkittävä taustatekijä. Tämä kehitys on suoraa seurausta hallituksen leikkauksista sosiaaliturvaan samaan aikaan, kun elinkustannukset ovat kasvaneet.
Valtion asuntorahaston lakkauttaminen ja erityisryhmien investointiavustusten leikkaukset vuosina 2025–2028 tulevat vähentämään Ara-rakentamista ja vaikuttavat tuettuun asunnontuotantoon. Tämä on erityisen huolestuttavaa, sillä supistusten myötä tuettuja asuntoja ei välttämättä pystytä rakentamaan, mikä kohdistuu suoraan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten nuoriin, asunnottomuutta kokeneisiin sekä muihin erityisryhmiin.
Piiloasunnottomat jäävät helposti virallisten tukijärjestelmien ulkopuolelle
Tämän vuoden Asunnottomien yön teemana on piiloasunnottomuus. Vuoden 2023 tilastojen mukaan 2 139 ihmistä majoittui tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona, mutta todellinen piiloasunnottomuus on paljon laajempaa. Monet jäävät kokonaan palveluiden ulkopuolelle, ja osa piiloutuu tietoisesti turvallisuuden tai häpeän vuoksi.
Piiloasunnottomuus koskettaa erityisesti nuoria, naisia, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvia sekä vapautuneita vankeja ja maahan muuttaneita. Kohtuuhintaisen asumisen puute pakottaa ihmisiä turvautumaan sukulaisten ja ystävien apuun, mikä kasvattaa riskiä, että he putoavat kokonaan virallisten tukijärjestelmien ulkopuolelle.
Helsingissä vihreät tekee kaikkensa asunnottomuuden poistamiseksi
Helsingissä asunnottomuuden poistamiseksi tehdään monia konkreettisia toimenpiteitä, jotka perustuvat pitkälti ”Asunto ensin” -malliin. Tässä mallissa asunnottomalle tarjotaan ensin pysyvä asunto, minkä jälkeen häntä tuetaan muiden ongelmien, kuten päihde- tai mielenterveysongelmien, ratkaisemisessa. Tavoitteena on, että asunnon saaminen antaa vakaan perustan muulle elämänhallinnalle. Helsinki onkin onnistunut vähentämään pitkäaikaisasunnottomuutta merkittävästi.
Kaupunki panostaa myös erityisesti tuettuun asumiseen, jossa asunnottomuutta kokeville tarjotaan pitkäaikaisia ja vakaita asumisratkaisuja sosiaali- ja terveyspalveluiden tukemana. Asunnottomille on tarjolla esimerkiksi hätämajoituspaikkoja, asumisyksiköitä, joissa asukkaat saavat päivittäistä tukea, sekä siirtymävaiheen asumista, joka auttaa ihmisiä valmistautumaan itsenäiseen asumiseen.
Järjestöjen tekemä työ täydentää julkisia palveluita ja kohtaa usein ne ihmiset, jotka muuten jäisivät järjestelmien ulkopuolelle. Järjestöt, kuten Y-Säätiö ja Helsingin Diakonissalaitos, ovat olleet merkittäviä kumppaneita asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä. Järjestöt tarjoavat niin asumispalveluita kuin tukea työllistymisessä ja muissa elämän osa-alueissa.
Olemme myös lisänneet Helsingissä asumisneuvonnan resursseja, jotta vuokravelkaantumista ja häätöjä voidaan ennaltaehkäistä. Neuvonta auttaa asukkaita selvittämään taloudellisia haasteita ajoissa ja löytämään ratkaisuja asumisen turvaamiseksi.
Asunnottomuuden poistaminen on vihreiden pitkäaikainen tavoite ja sen saavuttaminen on edelleen mahdollista. Se vaatii kuitenkin johdonmukaista ja inhimillistä politiikkaa, joka tähtää ongelman ennaltaehkäisyyn ja tukee heikoimmassa asemassa olevia.
Amanda Pasanen
Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja