Nuorisorikollisuus on erityisesti Helsinkiä koskeva ilmiö. Siksi Helsingin kaupungin on huolehdittava ensi vuoden budjetissa nuorten hyvinvoinnin edellytyksistä.
Tutkijoiden mukaan nuorten kaduilla käyttämä väkivalta ja rikollisuus kumpuaa erityisesti nuorten pahoinvoinnista, osattomuudesta, syrjään jäämisen kokemuksesta ja ulossulkemisesta. Rikollisuuden kierteitä ehkäistään tehokkaasti panostamalla nuorisotyöhön sekä muihin nuorten palveluihin.
“Jokainen kaduilla liikkuva nuorten porukka ei ole jengi tai tee rikoksia. Suurin osa nuorista voi monella mittarilla tarkasteltuna hyvin, mutta osa nuorista taas jatkuvasti huonommin. Nuorten hyvinvointi eriytyy, ja ilmiö tulee olemaan erityisesti suurten kaupunkien haaste tulevan vuosikymmenen aikana”, toteaa Helsingin Vihreiden puheenjohtaja Salla Merikukka.
Helsingin Vihreät tavoittelee nuorisotyöhön panostamista Helsingissä niin vuonna 2024 kuin sen jälkeenkin. Nuorisotyön määrärahoja tulee lisätä suhteessa nuorten määrään nuorten pahoinvoinnin lisääntymiseen reagoimiseksi, mutta tarve lisäresursseihin tulee myös kaupunkilaisten määrän kasvaessa.
“Nuorten määrä tulee seuraavan kymmenen vuoden aikana kasvamaan merkittävästi paitsi Helsingissä, koko pääkaupunkiseudulla, ja onkin kaikkien kaupunkilaisten etu, että jokainen nuori pidetään mukana”, Merikukka sanoo.
Merikukka on tyytyväinen Helsingin vihreän valtuustoryhmän tavoitteeseen kasvattaa nuorisotyön resursseja vuoden 2024 budjettineuvotteluissa. Pyrkimyksenä on lisätä resursseja nuoriso-ohjaajien määrään niin etsivään ja jalkautuvaan nuorisotyöhön kuin nuorisotaloille, jotta yhä useamman nuoren elämässä olisi vähintään yksi turvallinen aikuinen. Myös Harrastamisen Suomen mallin jatko halutaan turvata ja mallia laajentaa.
“Lisäksi hankerahoituksella pilotoitu ja hyviä tuloksia saavuttanut koulunuorisotyö tulee vakinaistaa ja laajentaa Helsingissä kaikkiin kouluihin tulevina vuosina”, Merikukka huomauttaa.
Merikukka muistuttaa, että nuorten hyvinvointiin voidaan vaikuttaa nuorisotyön resursoinnin lisäksi myös muulla fiksulla kaupunkipolitiikalla. Pitkällä tähtäimellä on esimerkiksi huolehdittava, ettei sosiaaliset ongelmat kasaannu vain tietyille asuinalueille. Tätä voidaan ehkäistä koulujen niin sanotulla tarveperustaisella rahoituksella, jonka tarkoituksena on tasoittaa kaupunkirakenteesta johtuvia alueellisia hyvinvointieroja, sekä alueiden eriarvoistumista estävällä sekoittavalla asuntopolitiikalla, eli rakentamalla sekä vuokra- että omistusasuntoja samalle alueelle. Lisäksi nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ovat keskeisessä roolissa nuorisotyön riittävien resurssien ohella.
“Nyt alkavissa Helsingin budjettineuvotteiluissa tehdään tärkeitä arvovalintoja siitä, mitä päätöksillä halutaan saavuttaa. Kokoomuksen esittämät veronkevennykset tuntuvat väärältä priorisoinnilta ajassa, jossa panoksia nuorten hyvinvointiin tarvitaan kipeämmin kuin aikoihin”, Merikukka toteaa.
Lisätietoja:
Salla Merikukka, puheenjohtaja
Helsingin Vihreät
040 5278 518