Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat Helsingissä muutoksessa. Rahoituksen niukentuessa edellisen hallituksen sote-uudistuksen myötä on sotepe-toimialalla käynnistetty muutosohjelma, jonka tavoitteena on kolmen vuoden aikana löytää toimialan budjetista noin 100 miljoonan euron säästöt. Tilanne on Helsingille hankala, mutta ei katastrofaalinen.
Edellisen hallituksen sosiaali-, terveys- ja pelastusuudistuksen (sotepe) pohjalta Suomeen perustettiin 21 hyvinvointialuetta, minkä lisäksi Helsinki ainoana kuntana jatkaa oman alueensa palveluiden järjestämistä. Rahoitus muuttui täysin, kaikki resurssit tulevat nyt valtiota. Yhtenä tavoitteena on hillitä sotepe-sektorin kustannusten kasvua, ja tähän pyritään jakamalla rahaa niukasti. Helsingille tuottaa suuria vaikeuksia myös meille epäedulliset rahoituksen laskentakaavat, joissa ei ole huomioitu pääkaupunkiseudun erityispiirteitä kuten väestön monimuotoisuutta ja keskimääräistä suurempia haasteita muun muassa lastensuojelun tai päihdeongelmien osalta. Toisaalta Helsinki on tähän saakka kyennyt tarjoamaan sote-palveluita myös enemmän kun vain lain vaatiman minimin.
Jatkossa valtion rahoitus kattaa vain lakisääteiset palvelut, ja niidenkin osalta mennään aika minimillä. Kaupungin omien rahojen käyttö sote-palveluihin olisi erittäin ongelmallista. Jos ryhtyisimme rahoittamaan näitä toimia ns. kunta-Helsingin puolelta, on hyvin todennäköistä, että valtion rahoitus vastaavasti vähenisi, koska emme näin ollen ”tarvitsisi” täyttä rahoitusta. Eikä näitä kaupungin rahoja edes ole jaettavaksi, esimerkiksi kasvatuksen ja koulutuksen alalla on resurssien vähäisyyden vuoksi uhkana ryhmäkokojen kasvu.
Muutosohjelma säästöjen löytämiseksi
Rahoituksen niukentuessa on sotepe-toimialalla käynnistetty muutosohjelma, jonka tavoitteena on kolmen vuoden aikana nipistää toimialan budjetista noin 100 miljoonan euron säästöt. Tämän verran rahoituksen niukentuminen edellyttää.
Virkakoneisto on tehnyt huolellista työtä ja laatinut askelmerkkejä kolmen vuoden muutosohjelmaksi. Tämä sisältää paljon hyviä ajatuksia toimintojen tehostamisesta, painopisteen siirtämisestä kevyempiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin, päällekkäisyyksien karsimista ja digitalisaation hyödyntämistä. Tässä kaikessa on myös aito potentiaali varhaisen puuttumisen kehittämiseen. Kun sosiaaliset haasteet ja krooniset sairaudet kohdataan ja hoidetaan ajoissa, voidaan myös kustannuksista säästää.
Myös tuloja on mietitty, ja muun muassa terveyskeskusmaksun palauttamisen arvioidaan voivan tuoda 8 miljoonan euron arvosta lisätuloja. Lisäksi peruuttamattomien ja käyttämättömien palveluiden osalta suunnitellaan selkeämpiä sakkomaksuja. Joitakin palveluita esimerkiksi asumisen tukeen liittyen mietitään siirrettäväksi kunta-Helsingin puolelle, jonne ne luontevasti kuuluvatkin. Näissä ei siis vielä ole mukana varsinaisia leikkauksia.
Täysin ilman joistain palveluista luopumista ei varmaan selvitä, ellei rahaa saada lisää. Nyt päätetyllä muutosohjelman käynnistämisen hyväksymisellä ei vielä leikata mitään. Kaikki merkittävät päätöksen tulevat lautakunnan käsittelyyn normaalissa järjestyksessä. Näillä näkymin ketään ei tulla irtisanomaan. Lautakunta esittää myös henkilöstön osallistamista muutosohjelman kehittämisessä.
Pidämme kiinni terveyskeskuskäyntien maksuttomuudesta
Poliittiset ryhmät kävivät parin viikon ajan tiiviitä neuvotteluja muutosohjelmasta. Enemmistön – mukaan lukien me vihreät – mielestä terveyskeskusmaksun käyttöönottoa ei pidä tehdä, ellei valtio sitä ehdottomasti vaadi. Hallitusohjelmassa todetaan, että maksuja yhtenäistetään, joten tähänkin täytyy varautua. Vuodelle 2024 maksuja ei näillä näkymin olla palauttamassa.
Muutosohjelma elää ja etenee. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään ei-lakisääteisiin palveluihin. Sovimme kuitenkin ryhmien kesken, että muutosohjelmassa mainittua kotona asumista tukevaa ikääntyvien päivätoimintaa ei tulla supistamaan. Myös järjestöavustusten turvaamisesta tehtiin erillinen kirjaus, joskin perussuomalaiset vastustivat tätä. He myös esittivät kaiken maahanmuuttajiin liittyvän toiminnan leikkaamista minimiin, mutta jäivät tässä tietenkin täysin yksin.
Rahoituksen niukentamisen keskellä jatkamme tietysti myös valtakunnallista painostusta sen suuntaan, että sotepe-rahoitusta ylipäänsä kasvatetaan ja että Helsinki saisi ansaitsemansa siivun määrärahoista. Tilanne on vaikea kaikilla hyvinvointialueilla.
Mitään katastrofaalisia leikkauslistoja ei Helsingissä kuitenkaan ole tulossa, ja terveyskeskuskäyntien maksuttomuudesta pidämme kiinni niin kauan kuin mahdollista.
Kati Juva
sotepe-lautakunnan jäsen
Kuva: Salla Merikukka