Tiesitkö, että jos Helsinkiä katsoo ilmasta käsin, jopa 40 % kaupunkimme maanpeitteestä on puuston peitossa? Luonto tekee Helsingistä Helsingin, ja se on suurimpia syitä sille, miksi me helsinkiläiset rakastamme kotikaupunkiamme niin paljon. Metsät, puistot, kalliot, rannat ja meri ovat olennainen osa tämän kaupungin luonnetta. Helsingin luonto on myös monimuotoista: meillä on vanhoja metsiä, lintukosteikkoja ja myös arvokasta merenalaista luontoa. Meidän ihmisten rinnalla Helsingissä elää noin 1000 kasvilajia, 150 lintulajia ja lähes 50 nisäkäslajia rakkohaurusta ja ruostekäävästä merikotkaan ja nokikanaan, liito-oravasta vesisiippaan.
Helsinki on poikkeuksellisen vehreä pääkaupunki ja sellaisena vihreät haluavat Helsingin myös pitää jatkossa. Olemme nykyisessä kaupunkistrategiassa linjanneet, että puiden ja vehreyden määrää kaupungissa lisätään, metsäistä verkostoa ja niittyverkostoa vahvistetaan ja että Helsingin arvokkaimmille luontoalueille ei rakenneta. Lisäksi kaupunkiin perustetaan viisi uutta luonnonsuojelualuetta vuosittain.
Helsingissä luonnonsuojelu ja arvokkaiden viheralueiden vaaliminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Helsinkiin on tänäkin vuonna muuttanut ja tänne on syntynyt ennätysmäärä ihmisiä ja näille ihmisille on rakennettava uusia koteja. Asuntorakentamisen ja viheralueiden vaalimisen välillä on kasvavassa kaupungissa ikuinen ristiriita, jota päättäjät ratkovat päivittäin.
Helsingin vuoden 2022 arviointikertomuksessa arvioitiin asuinalueiden kaavoituksen vaikutusta viheralueisiin ja arviossa todettiin, että kaavoituksessa on otettu huomioon ekologiset verkostot ja varmistettu, että Helsingin arvokkaimmille luontoalueille ei osoiteta rakentamista. Vuonna 2022 kaupunkiympäristölautakunnassa hyväksytystä 51:stä tarkistetusta asemakaavaehdotuksesta viidessä oli vähäisiä ristiriitoja ekologisten verkostojen kanssa. Samaan aikaan kuitenkin todettiin, että asemakaavoissa on joissain tilanteissa osoitettu myös asuntorakentamista luontoalueille, joille sijoittuu uhanalaisia luontotyyppejä tai joilla elää uhanalaisia lajeja. Näin ei pitäisi olla. On hyvä, että kuitenkin ylivoimaisesti suurin osa uusista asunnoista on valmistunut alueille, joissa luonto ei ole ollut lainkaan uhattuna, kuten Jätkäsaareen, Kalasatamaan, Herttoniemen yritysalueelle tai Pasilaan.
Vihreät ajaa Helsinkiin sellaista kaupunkikehitystä, jossa suunnittelussa huomioidaan aina kaupunkiluonto kokonaisuutena ja turvataan helsinkiläisille helppo pääsy lähiluontoon. Luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta luontoalueiden suhteen on olennaista suojella ekologisesti arvokkaimmat ja uhanalaisimmat alueet sekä varmistaa luontoalueiden yhtenäisyys ja verkostomaisuus. Samoin kuin suomalaista luontoa voi suojella vain Suomessa, voi helsinkiläistä luontoa suojella vain Helsingissä. Pidetään luonnosta huolta.
Suomen luonnon päivän retkivinkki Helsingissä: Lammassaaren esteettömän reitin päähän on valmistunut uusi piilokoju! Sinne pääse kulkemalla Lammassaaren lintulavalta ja -tornilta hieman eteenpäin. Piilokojusta aukeaa maisema Lammassaaren edustan niitylle sekä Lopin saaren suuntaan.
Amanda Pasanen
valtuustoryhmän puheenjohtaja
Kuva: Salla Merikukka