Esplanadin kävelykatukokeilu aukesi virallisesti eilen Helsinki-päivänä 12.6.2023. Lopputulos vaikuttaa toimivalta: väki viihtyy ja istuskelee niin terasseilla kuin penkeilläkin. Istutukset, leveämmät jalkakäytävät ja penkit luovat oikein mainiota tunnelmaa. Toisella puolella puistoa pyörille rakennettu oma kunnollisen levyinen kaista helpottaa ajamista ja siistii jalkakäytävän turvallisemmaksi kävellä.
Helsingin keskusta on ollut jo vuosikymmeniä kiivaiden väittelyiden kohde ja keskustelu on pysynyt hämmentävän samankaltaisena vuosikymmeniä. Kaupunkiaktiivit aikanaan Enemmistö ry:stä ja nyttemmin poliittisista puolueista haluavat laajentaa kävelykeskustaa, ja yrittäjät haluavat varmistaa että autollakin pääsee kaupan ovelle saakka. Kiistat ovat vääjäämättömiä kun tilaa on rajallisesti.
1950-luvulta 1970-luvulle oli autoistumisen valtakausi. Valtavia alueita ydinkeskustaa varattiin pysäköinnille ja autokaistoja lisättiin. EsimerkiksiUuden ylioppilastalon edusta ja Kaivopiha olivat parkkipaikkoja! Rautatieasemalta ei saanut kävellä makkaratalolle tien yli – sehän oli autoille – vaan piti kiertää Asematunnelin kautta, kuten myös ratikkapysäkeille.
Hissukseen tilanne alkoi muuttua. Aleksanterinkadun kävelykatukokeilu 1970-luvulla johti lopulta joukkoliikennekatuun ja 1990-luvulla Mikonkadusta tuli osittain kävelykatu. 2000-luvulla kävelykeskustaan on lisätty Keskuskatu, mutta muutoin tilanne on pysynyt pitkälti ennallaan. Nykyinen kävelykeskusta tuntuu kuitenkin jo lähes ikuiselta ja luonnontilalta, haluaisiko kukaan palauttaa Keskuskadulle viittä kaistaa autoja?
Keskustan kehittämistä jarruttaa kuitenkin yhä perinteinen poliittinen tilanne. Kokoomus ei ole suostunut kävely-ympäristön kehittämiseen ilman astronomisen kallista keskustatunnelia, läpiajon mahdollistavaa maanalaista moottoritietä. Keskustatunnelista ei ole kuitenkaan mitään hyötyä keskustan kehittämiseen: jos tunnelista tehtäisiin päätöksiä parin vuoden kuluttua, tunneli valmistuisi vasta 2040-luvun alkuun. Emme voi odottaa niin kauan. Helsingin keskusta ansaitsee parempaa jo nyt, ei vasta vuosikymmenten kuluttua.
Kaksi vuotta kestävän väliaikaisen ratkaisun avulla nähdään, että Esplanadi muuttuu viihtyisämmäksi ja että liikennekin sujuu.
Onneksi poliittinen pattitilanne saatiin ratkottua kokeilun avulla. Kaksi vuotta kestävän väliaikaisen ratkaisun avulla nähdään, että Esplanadi muuttuu viihtyisämmäksi ja että liikennekin sujuu. Kansainvälisissä esimerkeissä liikenne on sopeutunut muutoksiin parin kuukauden kuluessa. Osa autoilijoista vaihtaa reittiä, osa matkan ajankohtaa, osa kulkuneuvoa. Vaikutukset ihmisten määriin olivat kirkkaasti näkyvissä Helsinki-päivänä – viihtyisämpi Espa houkuttelee lisää ihmisiä.
Kokeilujen ja väliaikaisuuden, kuten Espan ratkaisut, Allas Sea Pool tai Hakaniemen hallin väistörakennus kautta voimme kuvitella asioita todeksi. On aidosti vaikeaa miettiä miltä jokin paikka tai liikenneratkaisu voisi näyttää vain havainnekuvien perusteella, niissä kun paistaa aina aurinko. Nyt me kaikki voimme elää Espalla, kokea sen itse. Nähdä mikä toimii ja mikä ei. Saada myös tietopohjaa tulevan päätöksenteon tueksi. Rohkea ja laadukas kokeilukulttuuri on toivottavasti jatkossa yhä keskeisempi osa Helsingin kehittämistä niin ydinkeskustassa kuin muuallakin.
Ja väliaikainen ratkaisu tosiaan on. Seuraavat remontit ja muutokset odottavat Helsingin keskustassa. Parin vuoden kuluttua Kaivokatu menee remonttiin kun Asematunnelin kattorakenne on pakko korjata ja silloin autoliikenne täytyy laittaa poikki. Tällöin Esplanadien kaistaratkaisut on palautettava ennalleen, mutta oppi liikennemääristä jää. Ja ehkäpä sitten kun Kaivokatu on korjattu ja Esplanadit päätyvät seuraavan peruskorjaukseen, (myös Espan alla on ikivanhoja vesiputkia), voidaan toteuttaa laajempia inframuutoksia vaativia ratkaisuja, esimerkiksi siten että autokaistat siirretään kaksisuuntaiseksi Eteläesplanadille ja koko Pohjoisesplanadi voidaan muuttaa laadukkaaksi kävelyvyöhykkeeksi.
Kävelyalueiden laajentamisia, sekä kokeiluja että pysyviä muutoksia on tehty muualla Euroopassa jo vuosikymmeniä. Lähes poikkeuksetta tilapäiset kokeilut on kaupunkilaisten keskuudessa koettu niin positiivisina, että ne ovat jääneet pysyviksi. Kävelyalueiden laajentamisella on suuri merkitys kaupungin keskustan viihtyisyyteen ja vetovoimaan, jota viime vuosina ovat moukaroineet niin nettikaupan kehitys kuin pandemiakin.
Todella keskeistä keskustan vetovoimalle on myös joukkoliikenteen oikea hinnoittelu – tulee harkita sekä edullisempia lippuvaihtoehtoja A-vyöhykkeen sisälle että koko HSL-alueelle, jotta keskustan elinvoima ei jää julkisen liikenteen hinnoista kiinni. Vihreät tekivät viime vuonna aloitteen, jossa esitämme helsinkiläisten joukkoliikennelippujen hintojen alentamista joukkoliikenteen käyttöasteen nostamiseksi.
Esplanadin kokeilu on tärkeä askel kohti viihtyisämpää, turvallisempaa ja terveellisempää kaupunkia, missä kaupunkilaiset voivat kohdata toisiaan vihdoin taas kasvokkain ja vaikka istua penkille palmun varjoon keskustelemaan.
Hannu Oskala
varavaltuutettu
Aino Tuominen
varavaltuutettu