Kun osallistuin viime syksynä vihreiden uuden poliittisen ohjelman ideointityöpajaan, päällimmäinen toiveeni ja viestini vetäjille oli tämä: kulttuuri tulee nostaa otsikkotasolle vihreiden strategiassa. Olen huomannut, että otsikoilla on merkitystä politiikassa  –  otsikkotasolla olevia asioita priorisoidaan ja niihin myös panostetaan taloudellisesti.

Kohti kukoistavaa kulttuuria

Ilahduin suuresti, kun näin vihreiden puoluekokouksessa hyväksytyn poliittisen tavoiteohjelman 2023–2027, jossa kulttuuri on nostettu koulutuksen rinnalle innostavaan otsikkoon “Tasa-arvoinen koulutus ja kukoistava kulttuuri”. Ohjelmaan sisältyy keskeisiä kulttuuripoliittisia tavoitteita: tehdään valtion taide- ja kulttuuribudjettiin merkittävä tasokorotus, vahvistetaan kulttuurin roolia osana kuntien elinvoima- ja elinkeinopolitiikkaa, tartutaan luovan talouden mahdollisuuksiin, ja vahvistetaan taiteen tekemisen taloudellisia edellytyksiä. Vihreä kulttuurimanifesti ja Vihreiden kulttuuripoliittinen ohjelma ovat tietysti näitä kirjauksia huomattavasti laajempia, yksityiskohtaisempia ja ennen kaikkea kunnianhimoisempia.

Kulttuurialan tulevaisuustyöryhmän esitys seuraavalle hallituskaudelle

Kulttuurialan tulevaisuustyöryhmä luovutti seuraavalle hallituskaudelle laatimansa esityksen Kulttuurin aika on nyt ja aina kulttuuri- ja tiedeministeri Petri Honkoselle 14.6. Tavoitteena oli tuottaa ehdotuksia “taide- ja kulttuurialan elpymiseksi ja vahvistamiseksi”. Työryhmän tekemä vaikuttava esitys perustuu laajasti kulttuurikentän näkemyksiin: taustalla on miltei vuoden mittainen työ, Kulta ry:n ja Taideyliopiston hankkeet sekä Säätiöt ja rahastot ry:n ja Suomen kulttuurirahaston asiantuntija- ja kansalaiskyselyt.

Työryhmä esittää yhtenä konkreettisena tavoitteena taiteen ja kulttuurin rahoituksen nostamisen yhteen prosenttiin valtion talousarvion menoista vuoteen 2027 mennessä. Samainen tavoite kasvattaa kulttuurin rahoitusta pysyvästi yli yhteen prosenttiin on kirjattu Vihreään kulttuurimanifestiin ja kulttuuripoliittiseen ohjelmaan. Näkisin, että tämä on selkeä, mitattavissa oleva ehdotus ja tavoite, joka ei vesity. Tavoitteesta saa otteen, ja siksi sillä on hyvät edellytykset toteutua.

Kuten Kulttuurin tulevaisuustyöryhmän esityksessä ja osittain myös Vihreiden kulttuuripoliittisessa ohjelmassa todetaan, pelkkä resurssien lisäys ei riitä kohentamaan taide- ja kulttuurialan asemaa ja turvaamaan sen kehitystä. Tarvitaan rakenteiden ja toimintatapojen muutosta, johtamisen parantamista ja merkittävää hallinnonalat ylittävää yhteistyötä, joka mahdollistaa myös monikanavaisen rahoituksen.

Marginaalista keskiöön – Helsinki näyttää suuntaa

Olen itse aina ajatellut, että elinvoimainen ja kukoistava taide- ja kulttuuriala on yksi Suomen suuria vahvuuksia, jolla se erottuu edukseen myös kansainvälisesti. Alan korona-aikana kokema valtava ahdinko herätti kuitenkin siihen tosiasiaan, että taiteen ja kulttuurin, sekä alan tekijöiden asema vaatii meillä mittavaa vahvistamista. On jälleenrakentamisen, kehittämisen ja uusien mahdollisuuksien tunnistamisen sekä niihin tarttumisen aika.

Taiteella ja kulttuurilla on itseisarvo, ja lisäksi runsaasti positiivisia kerrannaisvaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin, talouteen ja työllisyyteen, kuntien ja kaupunkien elinvoimaan, vetovoimaan ja pitovoimaan, osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen, ja jopa niin perustavanlaatuisiin asioihin kuin yhteiskunnan vakaus. Taide ja kulttuuri on henkistä pääomaa, ja sitä kasvattamalla vahvistamme myös omaa identiteettiämme.

Vihreille tarttuminen taiteen ja kulttuuriin on mielestäni suuri mahdollisuus ja tukee osaltaan vihreää siirtymää pois materian kulutuksesta aineettomien palveluiden pariin. Luottamustehtäväni Helsingin kaupungilla ovat olleet äärimmäisen motivoivia, kun kulttuurin mahdollisuudet on oivallettu Helsingissä niin monipuolisesti ja Taide- ja kulttuurivision 2030 ehdotukset on integroitu kaupungin strategiaan.

Tuula Yrjö-Koskinen
kulttuuri- ja kirjastojaoston varapuheenjohtaja, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan varajäsen

 

Lähde: Kulttuurin aika on nyt ja aina – Kulttuurialan tulevaisuustyöryhmän ehdotukset seuraavalle hallituskaudelle. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:23.

 

Kuva: Maarit Kytöharju