Ensi vuoden alusta sote-uudistus on mullistamassa sosiaali- ja terveyspalveluja Helsingissä ja muualla Suomessa vielä enemmän. Helsingissä kaupunginvaltuutetut päättävät jatkossakin sosiaalihuollosta ja terveyspalveluista. Näiden palveluiden rahoitus tulee kuitenkin kokonaisuudessaan valtiolta. Valtion sote-rahoituksen taso on jo ensi vuonna kriittinen kysymys Helsingille. Toistaiseksi kaupungin erityispiirteitä ei ole rahoitusmallissa huomioitu riittävästi, yliopistosairaala tarvitsee kaipaamansa lisärahoituksen ja hoitovelan purkamiseen tarvitaan resursseja. Lisäksi lainsäädännön tuomat uudet tehtävät ja mitoitukset vaativat toteutuakseen myös rahoitusta.

Kaupunginvaltuustolla on tehtävänään jakaa valtion sote-rahoitus perusterveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja HUS:n erikoissairaanhoidon välille mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja vaikuttavasti. Kokoonnuimme tällä viikolla valtuuston seminaariin käsittelemään ensi kertaa soten palvelustrategiaa. Tämän valtuustokauden tärkeimmistä hyvinvointitavoitteista, painopisteistä ja uudistuksista on päätetty jo viime syksynä kaupunkistrategiassa, mutta palvelustrategiassa linjataan konkreettisemmin siitä, miten tavoitteet saavutetaan.

Työvoimapulan ratkaisut avainasemassa

Hoitajien, lääkärien, sosiaalityöntekijöiden ja muun sote-henkilöstön riittävyys on keskeisintä laadukkaiden palveluiden turvaamisessa. Pysyvissä ja vetovoimaisissa työyhteisöissä syntyvät myös parhaat ideat ja edistysaskeleet. Lähijohtamisen, työolojen ja työhyvinvoinnin parantaminen sekä työyhteisöjen mahdollisuudet kehittää itse omaa toimintaansa ovat keskeisiä vihreiden tavoitteita tulevassa palvelustrategiassa. Terveysasemien hoitoonpääsyn kohentaminen vaatii uusia konkreettisia toimenpiteitä ja hyvien toimivien käytäntöjen levittämistä terveysasemalta toiselle. Hoitovelkaa on Helsingin sote-palveluissa purettu yhteensä 45 miljoonalla eurolla, mutta jononpurkua on jatkettava ensi vuonnakin.

Hoitoketjut kuntoon

Sote-uudistus ei Helsingissä tuo perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa samaan organisaatioon, mutta uusi alku on silti käytettävä paremman integraation ja tiiviimmän yhteistyön luomiseen. Erityisen hyvin yhteistyön on sujuttava paljon palveluita tarvitsevien potilaiden kohdalla – monesti sosiaalinen ongelma voi lopulta olla suurin ja sairauksia voi olla hyvin vaikea päästä hoitamaan puuttumatta ensin asumiseen, toimeentuloon ja perhetilanteeseen liittyviin haasteisiin. Hoitosuhteiden jatkuvuus on tärkeä arvo ja voimavara perusterveydenhuollossa.

Vihreät sote-tavoitteet näkyvät jo kaupunkistrategiassa

Saimme Helsingin kaupunkistrategiaan suuren määrän vihreitä tavoitteitamme läpi: terapiatakuun toteuttaminen, lyhytterapioiden tuominen etulinjaan, lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kehittäminen, asunnottomuuden poistaminen ja inhimilliset matalan kynnykset päihdepalvelut. Kunnianhimoinen tavoitteemme on tehdä Helsingistä paras kaupunki perustaa perhe, mikä vaatii niin raskauden ja synnytyksen hoitopolun kehittämistä kuin laaja-alaista tukea vauvaperheille. Näiden kaikkien tavoitteiden toteuttaminen vaatii kuitenkin vielä paljon työtä, konkreettisia keinoja ja resursseja. Ratkaisuja on linjattava tulevassa soten palvelustrategiassa.

Reetta Vanhanen
valtuustoryhmän puheenjohtaja, lääkäri