Koronatilanteen synkkeneminen ja siitä seuranneet kiristykset ovat myrkkyä koko tapahtuma-alalle. Erityisen epäreiluilta rajoitukset tuntuvat siksi, että ehkäisemisen eteen oli tehty paljon töitä: vähennetty paikkoja, lotrattu käsidesiä, käytetty maskeja – eikä tartuntoja esimerkiksi teattereihin oltu onnistuttu paikantamaan. On vaikea ymmärtää, miten karaoke on turvallisempaa kuin konsertti Musiikkitalossa. Silti lienee parempi, että Uudellamaalla toimitaan nyt voimakkaasti ja toivon mukaan jo alkuvuodesta voidaan palata takaisin syksyn rajoitettuun toimintaan.

Koronan iskua toivottavasti pehmentää edes vähän se, että Helsingin kulttuuri- ja kirjastojaosto päätti 24.11. kolmen miljoonan lisätuesta kulttuurialalle. Tukea saa 102 eri kokoista ja näköistä toimijaa. Olen ylpeä siitä että Helsinki kantaa vastuutaan kulttuurin pääkaupunkina. Kuntakentällä taidamme olla ainoa taho, joka tukee kenttää näin laajasti omin päätöksin.

Tuen hakijoita oli yhteensä 323 ja hakemusten kokonaissumma oli noin 16,5 miljoonaa euroa. Moni tukea varmasti tarvitseva jäi siis ilman apua. Itse pistin merkille että tukea oli hakenut erilaisia toimijoita kuin tavallisesti: joukossa oli useampia yrityksiä, jotka normaalioloissa toimivat täysin markkinapohjaisesti. Tämä kertoo, että alan ahdinko on syvenemässä. Jollain pitäisi lainaa lyhentää myös ensi kuussa, vaikka soitto ei soi eivätkä valot vilku.

Kulttuuri kun on paljon muutakin kun vain teatterit ja orkesterit. Se on kokonainen ”ekosysteemi”, joka tarvitsee kaikkia osatekijöitään toimiakseen. Sekä näkyviä taiteilijoita että heidän työtään tukevia ammattilaisia: valaisijoita, ääniteknikoita, lavastajia, keikkamyyjiä, ompelijoita, suunnittelijoita, galleristeja, graafikoita, valokuvaajia, viestijöitä. Laajemmin ajateltuna myös muun muassa hotelli- ja ravintola-alaa. Kulttuurin työllistävää vaikutusta ei voi päätellä vain Muusikoiden liiton jäsenmäärästä.

Tulevia lisätukipaketteja Helsingin olisikin sorvattava yhteistyössä erityisesti työ- ja elinkeinoministeriön kanssa, jotta kulttuurin koko ekosysteemi, myös normaalioloissa markkinapohjaisesti toimivat yritykset saadaan mukaan. Samaten kaupungin sisällä valmisteluun tulisi ottaa mukaan kaupungin elinkeino-osasto kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan lisäksi. Kun valtiovalta vie elinkeinon harjoittamisen mahdollisuudet, on sen tultava vastaan ja tuettava kriisin yli.

Tänään keskiviikkona 25.11. kaupunginvaltuusto kokoontuu päättämään ensi vuoden talousarviosta. Siinä Helsinki varautuu tukemaan ensi vuonna sekä kulttuuria että muita toimintoja yli koronakriisin. Olen varma, että löydämme varsin nopeasti yhteisen tahdon myös seuraaviin paketteihin. Kaikki valtuustoryhmät ymmärtävät kulttuurin merkityksen kaupungillemme, sen asukkaille ja vetovoimalle.

Pelkkä koronan selättäminen ei riitä, meillä on oltava tallella normaali johon palata.

Hannu Oskala
Kaupunginvaltuutettu, kulttuuri- ja kirjastojaoston jäsen