Helsingin seudun päätöksenteko ei toimi. Meillä on kolme suurta kaupunkia ja niiden ympärillä suuri määrä kasvavia kuntia. Jokainen kunta kilpailee hyvistä veronmaksajista, eikä yhteisistä asioista kuten uusista metrolinjoista, joukkoliikenteen lippujen hinnoista tai erikoissairaanhoidosta pystytä päättämään selkeästi ja demokraattisesti.
Kaiken takana on se, että Helsinki on kasvanut selvästi rajojensa yli. Koska metropolialueen asukasluku kasvaa koko ajan, tarvitaan yhteisiä päätöksiä yhä enemmän.
Perusongelma on, että seudun yhteisistä asioista päättäviä päättäjiä ei ole valittu suorilla yhteisillä vaaleilla, vaan edustajat niissä valvovat omien kuntiensa intressejä. Nykyisillä seutuorganisaatioilla ole myöskään ole itsenäistä rahoitusta, vaan organisaatiot joutuvat keräämään rahat jokaiselta kaupungilta erikseen.
Tänä vuonna on valmistunut monta selvitystä siitä, miten Helsingin seudun hallinto pitäisi järjestää paremmin. Seutuhallintoselvitys, metropolialueen kilpailukykyselvitys ja Helsingin ja Vantaan yhdistämisselvitys ovat tuoneet eri vaihtoehdot esiin ja nyt pitäisi päättää, mihin suuntaan edetään.
Itse kannatan yhtä suurta kuntaa, jonka sisällä olisi kaupunginosavaltuustot, jotka päättäisivät paikallisista asioista. Toki voidaan myös säilyttää nykyiset kunnat ja luoda niiden päälle oma suoraan vaaleilla valittu seutuvaltuusto, kunhan yhteinen seutuvaltuusto saisi jatkossa päättää yleiskaavoista, asuntopolitiikan linjoista, joukkoliikenteen tariffeista ja muista yhteiseen kaupunkiimme vaikuttavista asioista.
Nyt kaupunginvaltuutettuna olen huomannut, että kaupunkien johtohenkilöt katsovat asioita varsin lyhytnäköisesti oman kuntansa näkövinkkelistä. Muistutan itseäni aina siitä ajasta, kun en vielä ollut kunnallispoliitikko, vaan tavallinen kaupunkilainen, joka asui Myyrmäessä. En silloin voinut ymmärtää, millä logiikalla kaupunginosamme oli Vantaata eikä Helsinkiä, mikä johti mm. korkeampaan veroprosenttiin ja korkeisiin bussilippujen hintoihin. Yhteistä kaupunkia ei olla rakentamassa vain päätöksentekijöiden iloksi, vaan siksi, että oikeasti me kaikki asumme jo yhdessä kaupungissa. Se tarvitsee yhtenäisen ja selkeän päätöksentekomallin.
Yhteiset päätökset pitää tehdä yhdessä, paikalliset paikallisesti.
Ville Ylikahri
Kaupunginvaltuutettu