Viime viikkoina olen asuntolautakunnan puheenjohtajana saanut poikkeuksellisen paljon yhteydenottoja maahanmuuttajaperheiltä, jotka hakevat kaupungin vuokra-asuntoa. Maahanmuuttajasuurperheiden, etenkin somaliperheiden, asumistilanne on Helsingissä kriisiytymässä pahemmin kuin on osattu odottaa. Kaupungin asuntojonossa on jo nyt 530 suurperhettä, joissa on yhteensä noin 3000 perheenjäsentä. Asuntoa hakevien joukossa on 18 hengenkin perheitä.
Ulkomaalaisväestön kasvu on ollut tiedossa, mutta tilanteeseen ei ole riittävästi osattu varautua.
Kysymyksessä on myös asumiskulttuureiden törmäys. Maahanmuuttajasuurperhe ei aivan istu suomalaiseen ydinperheajatteluun, joka ohjaa asuntotuotantoa.
Maahanmuuttajien asuntokysyntä kasautuu kaupungin vuokra-asuntokantaan, sillä asuntomarkkinoilla varsinkin afrikkalalaistaustaisia maahanmuuttajia syrjitään. Kaupungin vuokra-asuntokannan ongelmana on perheasuntojen vähyys, ja ennenkaikkea suurien maahanmuuttajaperheiden tarvitsemien ns. ”superasuntojen” vähyys.
Vuokra-asuntotuotanto on viime vuodet ollut pohjalukemissa. Uusia asuntoja valmistuu tänä vuonna reilut sata, siis yhteensä! Suuria asuntoja vapautuu kaupungin vuokrataloissa erittäin harvoin. Vain yksi yli kuuden huoneen asunto tulee uudelleen vuokrattavaksi tänä vuonna.
Koska suuria vuokra-asuntoja ei ole saatavissa, esimerkiksi perheiden yhdistämisen kautta Suomeen muuttaneita perheitä joutuu asumaan hätämajoituksessa jopa vuoden. Ahtaissa oloissa perheiden kotoutuminen tai lasten koulunkäynti ei voi sujua parhaalla mahdollisella tavalla.
Vuokra-asuntoja siis tarvitaan, jotta asia voidaan ratkaista. Vuokra-asuntotuotanto on kasvussa, mutta muutos tapahtuu hitaasti. Kaupungin Asuntotuotantotoimiston rakentamat asunnot ovat kuitenkin etupäässä pieniä, joihin kohdistuu suurin kysyntä. Kaupungin asuntoa hakee nyt yli 18 000 kotitaloutta, ja valtaosa niistä on yhden hengen talouksia.
Helsingin sosiaalisen sekoittamisen asuntopolitiikkaa on kansainvälisestikin kiitelty. Kaupungin asuntokannan ongelma on kuitenkin se että asuntoja sijaitsee tietyillä asuinalueilla, ja jossakin ei juuri ollenkaan. Keskittymisen ongelmallisuutta lisää se, että perheasuntoja vapautuu todennäköisimmin alueilla joissa vuokra-asuntoja on paljon.
Yksi ratkaisu olisi että Helsingin kaupungin asuntohankintayhtiö ostaa asunto-osakeyhtiötaloista suuria asuntoja, joita on ollut paljon myymättä. Helsingin metropolialueelle tulisi myös tehdä kattava vuokra-asuntojen rakentamisohjelma.
Vesa Peipinen
Asuntolautakunnan pj, Helsingin Vihreiden asuntotyöryhmän pj