Mitä tällä valtuustokaudella olemme sote-palveluissa tehneet lapsiperheiden palveluiden eteen – ja mitä on vielä tulossa?

Lasten ja lapsiperheiden palveluiden parantaminen on pitkäjänteistä työtä. Perheystävällistä kaupunkia ei saa rakennettua jollain yksittäisellä konstilla, vaan siihen tarvitaan laajaa verkostoa ammattilaisia ja palveluita, jotka ovat saatavilla oikeaan aikaan ja joita myös aktiivisesti tarjotaan perheille.

Vihreille lapsiin panostaminen on selkeä prioriteetti politiikassa. Riippumatta siitä, minkälaiseen kotiin lapsi syntyy, hänellä tulee olla oikeus hyvään lapsuuteen: hoivaan, turvalliseen kasvuympäristöön, varhaiskasvatukseen ja koulutukseen, kavereihin ja harrastuksiin.

Lapset saavat erilaisia lähtökohtia elämäänsä, ja kaikilla vanhemmilla ei aina ole riittävästi voimavaroja. Olemmekin tehneet Helsingissä erityisen paljon töitä sen eteen, että juuri haastavimmassa tilanteessa olevat perheet saisivat apua ja tukea, ja että palvelut myös löytäisivät perille.

Mitä parannuksia perheiden palveluihin on saatu aikaiseksi tällä valtuustokaudella (2017–2021)?

Olemme perustaneet Itäkadun, Vuosaaren ja Kallion perhekeskukset.  Perhekeskuksiin on tuotu kaikki lapsiperheiden tarvitsemat sote-palvelut saman katon alle, jotta apu ja tuki olisi mahdollisimman helposti ja nopeasti perheiden saatavilla – on kyse sitten kotipalvelusta, lasten fysioterapiasta tai perhesosiaalityöstä. Kampin perhekeskuksessa on peruskorjaus käynnissä ja se avautuu ensi syksynä.

Jotta tilanteet perheet eivät pääse kriisiytymään, avun pitää tulla aikaisin ja ennaltaehkäisevästi. Sen vuoksi olemme panostaneet paljon Perheen tuki-sivustoon, erilaisiin yhteydenottokanaviin kuten Tarvitsen apua -nappiin verkkosivuilla sekä sujuvaan ammattilaisten väliseen yhteistyöhön. Helsingissä on koko ajan lisätty tätä lapsiperheiden tärkeää tukea ja palkattu lisää ammattilaisia. Hyvänä esimerkkinä tästä kotiin tuotavia palveluja kuten lapsiperheiden sosiaaliohjausta laajennettiin myös koululaisten perheisiin. Perhekeskuksista löytyy nykyään myös esimerkiksi neuropsykologista osaamista, mitä siellä ei ollut aiemmin. Tiedämme nykyään, miten tärkeää on varhainen tuki lasten käytös- ja mielenterveyden oireissa, ja siksi tämä on tärkeä parannus.

Perhekeskusten ja neuvoloiden ammattilaisia on lisätty erityisesti niillä alueilla, joissa on paljon muitakin sosiaalisia haasteita. Tämän työn pohjaksi käytettiin yliopiston, THL:n ja kaupungin oman tutkimuksen asiantuntemusta siitä, miten tätä lasten palveluiden tarveperustaista rahoitusta kannattaa rakentaa.

Tällä valtuustokaudella olemme panostaneet vihdoin varhaiskasvatukseen, kuten mielestäni kuuluukin. Valtuustokauden aikana on saatu yhteensä 4040 päivähoitopaikkaa lisää (vertailun vuoksi samaan aikaan päivähoitoon on tullut 2346 uutta lasta). Varhaiskasvatuksen laatuun on satsattu, vaikka siinä on yhä huolehdittavaa – ennen kaikkea, että saamme riittävästi koulutettuja ammattilaisia päiväkoteihin, pysyviä ja riittävän pieniä lapsiryhmiä ja kasvurauhaa pienimmille.

Varhaiskasvatus nähdään nykyään Helsingissä investointina ja yhtenä tärkeimpänä kaupungin palveluista. Näin ei ollut silloin, kun tulin reilu kymmenen vuotta sitten valtuustoon, ja omat lapseni olivat varhaiskasvatuksessa. Edelleen tarvitaan lisää varhaiskasvatuksen ammattilaisten lisäksi erityisopettajia, psykologeja ja perhetyön ammattilaisia päiväkoti-ikäisten ja perheiden tueksi, jotta pystymme auttamaan aikaisemmin, jo ennen kouluikää.

Ensi vuonna panostetaan mielenterveyteen, harrastuksiin ja varhaiseen tukeen

Sosiaali- ja terveyslautakunta kokoontui tiistaina päättämään ensi vuoden talousarvion käyttösuunnitelmasta. Vaikka ensi vuoden budjettia on valmisteltu koronan vuoksi haastavissa olosuhteissa, onnistuimme budjettineuvotteluissa turvaamaan kaupunkilaisten tärkeät palvelut.

Nostan esiin muutamia huomioita siitä, miten lapsiperheiden palveluiden parantamista jatketaan ensi vuonna Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Lasten ja nuorten mielenterveyden palveluiden palveluketju laitetaan kuntoon. Tässä todella tarpeellista ja odotettua uudistusta tehdään yhdessä HUS:n sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa, jotta sekä koulujen että erikoissairaanhoidon rooli tulisi huomioiduksi. Käytännön tasolla perhekeskuksiin perustetaan uusi hoidollinen tiimi alle 13-vuotiaiden mielenterveyspalveluihin. Lisäksi nuorisoasematoimintaa vahvistetaan ja niin sanotuille lastensuojelun ja psykiatrian väliinputoajalapsille ja -nuorille luodaan uusi hoito- ja palvelumalli, joka vakauttaa näiden lasten ja nuorten kehitysympäristöä.

Palveluissa vahvistetaan entisestään lasten ja nuorten varhaista tukea uusilla työkaluilla. Ensi vuonna otetaan käyttöön uudenlainen maahanmuuttajaperheiden vanhemmuustaitoja vahvistava toimintamalli. Soten henkilöstöä koulutetaan päihteiden käytön ja lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen. Erityistä työtä tehdään lapsiperheissä tapahtuvan lähisuhdeväkivallan estämiseksi. Hyvin monella lastensuojelun sijoituksen tai rikoksilla oirehtivan nuoren kokemuksena on edelleenkin lähisuhdeväkivaltaa lapsuudessa.

Lapsilla tulee olla mahdollisuus mieluisaan harrastukseen. Siksi hienoa onkin, että ensi vuonna tähän kiinnitetään erityistä huomiota. Vähävaraisten perheiden tai syrjäytymisriskissä olevien lasten ja nuoren harrastustoimintaa sekä vapaa-ajan toimintaa tuetaan, ja harrastamisen edistämisestä jatketaan koko kaupungin yhteisen mallin kehittelyä. Myös Kulttuurin kummilapset -työtä jatketaan.

Ensi vuonna keskeiseen rooliin tulee nousemaan myös koronan aiheuttamien jälkien paikkaaminen. Kestää vielä pitkään kuroa kokoon sitä hoito- ja palveluvelkaa, mitä korona on aiheuttanut. Vuosi 2020 on ollut poikkeuksellinen ja haastava lapsille ja nuorille, jotka siirtyivät keväällä etäkouluun. Siksi aivan erityisen tarpeelliselta tuntuu suunnitelma vahvistaa ennaltaehkäisevää ja etsivää työtä.

Helsingin on jatkossakin tähdättävä siihen, että olemme paras kotikaupunki lapsille ja että lapsiperheet haluavat asua Helsingissä. Siihen tarvitaan vahvaa sitoutumista ja pitkäjänteistä työtä, mitä on tärkeää jatkaa myös ensi valtuustokaudella. Lapsille hyvä kaupunki on kaikille hyvä kaupunki.

Sanna Vesikansa
Sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari