Pormestari Helsinkiin - kysymyksiä ja vastauksia

Helsingissä suunnitellaan pormestarin valitsemista nykyisen kaupunginjohtajan tilalle. Vihreät ovat kannattaneet siirtymistä pormestarimalliin jo pitkään. Nyt muutoksen taakse ovat lähteneet monet muutkin puolueet. Samalla Helsingin hajanaista organisaatiota selkeytetään siirtymällä yhtenäisempiin toimialoihin.

Tässä joitakin yleisiä kysymyksiä muutoksesta ja vastauksiamme niihin.

Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet?

Tavoitteena on muuttaa kaupungin hallinto demokraattisemmaksi, avoimemmaksi ja toimivammaksi.

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti vaalikauden alussa 2013 Vihreiden esityksestä, että kaupungin johtamisjärjestelmä uudistetaan. Tavoitteiksi uudistukselle asetettiin, että kunnallisvaalitulos heijastuu nykyistä paremmin kaupungin johtoon, demokraattinen päätöksenteko ja sen vaikuttavuus paranee ja että kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen rooli vahvistuu kaupungin johtamisessa.

Miksi Vihreät kannattavat uudistusta?

Vihreät ovat tavoitelleet pormestarimallia Helsingissä jo pitkään. Pormestarimalli tekee kaupungin päätöksenteosta avoimempaa, demokraattisempaa ja selkeämpää. On avoimempaa, että poliittisista virkanimityksistä luovutaan ja on demokraattisempaa, että kaupungin johto vastaa valtuuston voimasuhteita ja nimitetään yhdeksi valtuustokaudeksi kerrallaan.

Pormestarimalli

Mitä pormestarimalli tarkoittaa?

Pormestarimallissa kaupunkia johtaa valtuuston valitsema pormestari, jonka mandaatti perustuu vaaleihin. Hän on siis luottamushenkilö, eikä viranhaltija kuten nykyään. Käytännön vaikutus kaupungin toimintaan ei ole suuri, mutta ero on periaatteellisesti merkittävä.

Miten pormestarimalli eroaa nykytilasta?

Nykyään Helsinkiä johtaa kaupunginjohtaja ja neljä apulaiskaupunginjohtajaa. He ovat muodollisesti epäpoliittisia viranhaltijoita, mutta käytännössä heidät on valittu puoluepoliittisin perustein. Heidän toimikautensa ulottuvat vaalien yli. Pormestarimallissa ero poliitikkojen ja viranhaltijoiden välillä on selvä.

Miksi haluamme pormestarin?

Demokratiassa valta kuuluu kansalle. Helsingin johtajatkin tulee Helsingin Vihreiden mielestä valita kaupunkilaisten vaaleissa ilmaiseman tahdon mukaan. Haluamme myös tehdä eron poliitikkojen ja virkamiesten välillä selväksi ja lopettaa poliittisten virkanimitysten kulttuurin.

Missä pormestarimalli on käytössä?

Useimpia länsimaiden kaupunkeja johtaa pormestari, joka valitaan vaaleilla tai vaalituloksen perusteella valtuustossa. Suomessa laki on sallinut pormestarin valinnan vuodesta 2006. Tamperetta ja Pirkkalaa johtaa pormestari.

Miksi pormestaria ei valita suoraan vaaleilla?

Laki ei nykyään salli pormestarin valintaa suoraan vaaleilla. Käytännössä puolueet kuitenkin todennäköisesti ilmoittavat pormestariehdokkaansa jo ennen vaaleja.

 

Toimialamalli

Mitä toimialamalli tarkoittaa?

Toimialamallissa Helsingin nykyiset 31 virastoa ja muuta laitosta jaettaisiin viiteen toimialaan. Toimialan sisälläkin olisi edelleen erilaisia yksiköitä, mutta niiden yhteistyö olisi sujuvampaa.

Jokaista toimialaa johtaisi toimialalautakunta, jonka puheenjohtajana toimii siitä vastaava apulaispormestari. Toimialan käytännön työtä johtaisi virkaan nimitetty toimialajohtaja.

Miten toimialamalli eroaa nykytilasta?

Nykyään Helsingissä on 31 erilaista virastoa, liikelaitosta tai muuta hallintokuntaa. Jokainen niistä on melko itsenäinen. Ainoat tahot, joilla on varsinaisesti valta johtaa niiden kokonaisuutta ovat kaupunginhallitus sekä kaupunginkanslian virkamiehet.

Toimialamallissa kutakin toimialaa johtaa toimialalautakunta, joka vastaa toimialan kokonaisuudesta. Päätösvaltaa delegoidaan erilaisille jaostoille ja johtokunnille, mutta lautakunta voi kumota niiden päätökset, ja siten hallita toimialan kokonaisuutta. Nykyisellään tällaista valtaa ei käytännössä ole.

Missä toimialamalli on käytössä?

Jonkinlainen toimialamalli on käytössä useimmissa Suomen suurissa kaupungeissa. Helsingin nykyinen ratkaisu on poikkeus sääntöön. Se selittyy sillä, että muutoksia kaupungin organisaatioon ei ole juurikaan tehty sitten 70-luvun alun.

Miksi haluamme toimialat?

Nykyään virastojen erillisyys aiheuttaa paljon ylimääräistä työtä ja hidastaa valmistelua sekä päätöksentekoa. Esimerkiksi katuja suunniteltaessa piirretään eri virastoissa samankaltaisia kuvia moneen kertaa ja käydään virastojen välisiä neuvotteluja siitä, miten liikenne hoidetaan.

Jatkossakin kaupungin toiminnassa tarvitaan kaikkea sitä ammattitaitoa kuin nykyäänkin. Jos pienempi osa ajasta menee hallinnollisten yhteistyökuvioiden sovitteluun, muuttuu työ kuitenkin helpommaksi ja tehokkaammaksi.

Mitkä ne toimialat olisivat?

Ehdotus ei määrittele toimialoja eikä niiden nimä lopullisesti, mutta pääpiirteittäin ne olisivat:

  • Sosiaali ja terveystoimi, joka vastaa sosiaali- ja terveyspalveluista
  • Opetus ja varhaiskasvatustoimi, joka vastaa kouluista ja varhaiskasvatuksesta.
  • Tekninen toimi (voisi olla myös ympäristötoimi tai kaupunkisuunnittelutoimi), joka vastaa kaikesta mikä liittyy kaupungin rakentamiseen ja ympäristöön.
  • Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoimi (voisi olla myös sivistystoimi), joka vastaa kaikista niistä kaupungin palveluista, joihin kaupunkilaiset hakeutuvat oman kiinnostuksensa mukaan.
  • Keskushallinto, joka vastaa kokonaisuuden hallinnasta ja kaikille toimialoille yhteisistä palveluista.

Toimialojen nimistä päätetään myöhemmin.

Muita kysymyksiä

Miksi uudistusta tehdään juuri nyt?

Kaupunginvaltuusto päätti vaalikauden alussa 2013, että johtamisjärjestelmä uudistetaan.  Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto on selvittänyt vaihtoehtoja ja keskustelut niistä kahden vuoden ajan. Vuoden 2015 lopussa jaosto antoi esityksen, jossa ehdotetaan siirtymistä pormestarimalliin ja toimialamalliin. Mikään valtuustoryhmä ei jaostossa vastustanut tätä mallia.

Keskittääkö uudistus valtaa?

Tällä hetkellä merkittävä määrä valtaa on keskittynyt puoluepoliittisin perustein nimetylle, viranhaltijoista koostuvalle kaupunginjohtajistolle, jonka kokoonpanoon kunnallisvaaleilla ei ole välitöntä vaikutusta. Tämä on demokratian kannalta ongelma.

Pormestarilla ja apulaispormestareilla olisi pormestarimallissa enemmän valtaa kuin yksittäisillä luottamushenkilöillä nykymallissa. Toisaalta heidän asemansa olisi rajatumpi kuin kaupunginjohtajalla ja apulaiskaupunginjohtajilla, jotka he korvaisivat. Pormestarin täytyisi nauttia valtuuston luottamusta, ja siksi valtuuston asema vahvistuisi. Apulaispormestarin mahdollisuus toimia taas riippuisi hänen johtamastaan lautakunnasta. Tällöin lautakuntienkin rooli korostuisi.

Osa toimialalautakunnista korvaisi useita vanhoja lautakuntia, jolloin lautakunnista tulisi nykyistä merkittävämpiä vallankäyttäjiä. Toimialalautakunnat kokoavat alleen saman alan päätöksenteon kokonaisuudessaan, ja voivat siksi käyttää sellaista vanhojen virastojen rajat ylittävää valtaa, joka on tällä hetkellä vain kaupunginhallituksella. Tässä mielessä toimialamallikin hajauttaisi valtaa.

Nyt päätetään vasta mallin suuntaviivoista, erilaiset jaostot ja vallan delegointi niille päätetään myöhemmin.

Miten uudistus koskettaa kaupunkilaisia?

Kaupungin toiminta jatkuu kuten ennenkin. Lääkäri ottaa potilaita vastaan, päiväkodissa hoidetaan lapsia, kaavoittaja suunnittelee uusia tontteja ja niin edelleen.

Muutos näkyy hitaammin kolmella eri tavalla

  1. Vaalien tulos näkyy paremmin kaupungin johtamisessa. SIllä, mitä puolueita tai listoja kaupunkilaiset äänestävät on enemmän vaikutusta siihen, mitä kaupunki tekee.
  2. Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan valmisteluun ja päätöksentekoon nykyistä tehokkaammin. Keskeinen osa johtamisjärjestelmän uudistamista ovat kaupunkilaisten osallistumisen linjaukset. Nämä sisältävät ainakin osallistuvan budjetoinnin, asukas- ja käyttäjäraadit sekä verkko-osallistumisen. Demokratiaa vahvistetaan parhaiten kaupunkilaisten suoria vaikutusmahdollisuuksia lisäämällä. Tämän ei tarvitse edellyttää puoluekirjaa.
  3. Kaupungin toiminta on vähän ketterämpää ja se reagoi paremmin muutoksiin.

Vähenevätkö luottamuspaikat?

Luultavasti kyllä, mutta eivät kovin paljon. Perustettavia jaostoa ja johtokuntia ei vielä ole pääteytty kuin osin, ja siksi luottamuspaikkojenkaan tarkkaa määrää ei voi tietää. Se tullee olemaan jonkin verran nykyistä alempi, mutta ei valtavasti.

Vihreiden lähtökohtana uudistuksessa on ollut miettiä toimivaa ja demokraattisesti valittujen elinten asemaa vahvistavaa mallia. Lautakuntia ja jaostoja perustetaan siksi, että ne ovat tarpeen, ei siksi, että poliitikoille olisi enemmän tuoleja.

Close Comments