Helsingin kaupungin ARA-vuokra-asunnoista vastaavan Heka Oy:n paikoitellen jopa 15 prosentin vuokrankorotukset ovat herättäneet laajaa tyrmistystä. Syystäkin, sillä pienituloiselle ihmiselle juuri asumisen kalleus on yksi suurimmista huolenaiheista Helsingin kokoisessa kaupungissa. Helsinkiläinen kaupunkiköyhyys koskettaa esimerkiksi yksinasuvia, työttömiä, lapsiperheitä sekä opiskelijoita.
Erityisen vakavaa asiassa on, että tällaiset ongelmat eivät koske ainoastaan Hekaa. Lisäksi ratkaisujen kannalta toimivimmat välineet ovat valtion käsissä – ja nykyinen hallitus tuntuu erityisen vastahakoiselta niiden käyttämiseen.
ARA-järjestelmässä asuntojen vuokra perustuu omarahoitukseen. Se tarkoittaa, että asukkaat vastaavat vuokrissaan asuntojensa rakentamisen, korjaamisen, ylläpidon rahoituksen ja tonttivuokrien kustannuksista. Vapaiden markkinoiden vuokria selvästi edullisempi taso syntyy siitä, että vuokrista ei jää voittoa asunnon omistajalle.
Julkinen tuki ARA-asunnoille tapahtuu valtion korkotuen ja kuntien tonttipolitiikan kautta. Esimerkiksi Helsingissä ARA-yhtiöillä on selvästi alempi tonttivuokra kuin vapaarahoitteisilla yhtiöillä.
ARA-asuntojen omarahoituksesta johtuen niiden vuokrat nousevat sen mukaan, miten kustannukset kasvavat. Nyt päälle kaatuvat Hekan vuokrien korotukset johtuvat erityisesti lainakorkojen ja kaukolämmön polttoainekustannusten noususta. Edellinen liittyy markkinoiden turbulensseihin ja jälkimmäinen Ukrainan sodan oheisvaikutuksiin. Molemmat ovat asioita joihin poliittisilla päätöksillä on vaikea vaikuttaa.
Hekan tilanne vaatii ratkaisuja
Helsingissä Hekan rahoituskriisiä on pohdittu etenkin kaupunginhallituksessa ja kaupungin yhtiöiden omistajaohjauksesta vastaavassa konsernijaostossa. Me vihreät olemme halunneet osaltamme ohjata Hekaa etsimään säästöjä esimerkiksi lainoja uudelleen järjestelemällä sekä hallintoa ja tyhjäkäyntiä karsimalla. Tärkeää on myös käydä läpi korjausinvestointien aikataulutus ja vaatimustaso. Näitä toimenpiteitä Hekassa nyt tehdäänkin, mutta ne ovat tilanteeseen nähden riittämättömiä.
On selvää sekin, että jatkossa Hekan omistajaohjauksessa liekaa on kiristettävä niin, että korkojen nousuun varautumisen vaihtoehdot ovat aina tehostetun seurannan piirissä.
Hekan vuokralaisten suunnalta on yhtenä säästötoimenpiteenä ehdotettu uudiskohteiden jäädyttämistä. Tässä on kuitenkin se pulma, että ARA-asunnoista on Helsingissä tavaton pula. Kaavailtujen vuokrankorotusten jälkeenkin Hekan keskivuokra on keskimäärin liki 40 prosenttia alle yksityisten asuntojen vuokratason. Vaikka vuokrien jyrkkä korotus on kohtuuton monille nykyisille asukkaille, on selvää, että monille muille kotitalouksille on edelleen tärkeää saada omassa tilanteessa edullisempi Hekan asunto.
Valtuuston oikealta laidalta on esitetty, että taloudellisen tilansa parantamiseksi Heka voisi myydä osan taloistaan tai asunnoistaan. Ainakin Vihreiden mielestä tässä on se ongelma, että kun ARA-asuntoja tarvitaan lisää, ei niitä kannata tällä tavoin vähentää.
Entä voisiko Hekaa tukea suoraan veronmaksajien yhteisistä varoista? Poliittista halua kyllä olisi, mutta käytännössä tämä on pulmallista, koska vastaavia ongelmia on monilla muillakin ARA- ja ASO-yhtiöillä ja muissakin asumismuodoissa, joiden piiristä löytyy myös yhtä vähävaraisia asukkaita kuin Hekalla. Ylimääräisen tuen kohdennuksessa pitäisi ottaa huomioon muutkin samalla viivalla olevat.
Toimivimmat lääkkeet ovat hallituksen käsissä
Kaikkein ilmeisin ja kaikkia ARA-yhtiöitä samaan aikaan koskeva korjausliike olisi muuttaa valtion korkotuen määräytymisen perusteita. Nykyinen tuki on monimutkainen ja siinä korkosuojauselementti on ollut vakavan puutteellinen. Lisäksi kun alhaisten korkojen aikana valtion rahoja ei juurikaan ole tarvittu kohtuullisen asumisen tuottamiseen tätä kautta, tuntuisi kohtuulliselta, että säästyneitä rahoja voitaisiin nyt ohjata järjestelmään kriisin helpottamiseksi.
Vaikka vaikuttaa hyvin todennäköiseltä, että nykyinen hallitus on haluton tällaista muutosta tekemään, juuri tätä pitäisi nyt herätä laajalla poliittisella rintamalla vaatimaan.
Toisaalta koska korkeiden vuokrien ongelmasta kärsivät muutkin vähätuloiset kuin Hekalla asuvat, kotitalouskohtaista lisätukea olisi oikeudenmukaisinta jakaa yleisen asumistuen nostamisen kautta. Asuntojen vuokrien nousun yhteydessä juuri asumistuen pitäisi nousta kompensoimaan sitä kaikille niille, jotka sitä eniten tarvitsevat,
Valitettavasti tässäkin nykyisen hallituksen linjaukset ovat viemässä pikemminkin päinvastaiseen suuntaan. Hallitusohjelmassa asumistuesta ollaan esimerkiksi poistamassa Helsinkiin liittyvä alueellinen lisä, sen omavastuuta ollaan korottamassa ja tuen saajilta ollaan jopa poistamassa oikeus tehdä lisätöitä edes muutamalla satasella ilman tuen leikkausta.
Samaan aikaan myös koko ARA-järjestelmään ja toimeentulotukeen on tulossa monia muutoksia, jotka voivat osua jopa samoihin perheisiin.
Helsingin asumisen kriisiin on vastattava heti
Esitin itse kaupunginvaltuustossa 16.8. että Helsingin pitäisi ryhtyä ylipuoluepoliittisesti laatimaan ohjelmaa, jossa linjattaisiin vastatoimia näköpiirissä olevaan Helsingin asuntopoliittiseen kriisiin. Valitettavasti pormestari Juhana Vartiaisen vastauksesta saattoi päätellä, että myös Helsingin Kokoomuksen puolella uskotaan, että hallitusohjelman välilliset vaikutukset korjaisivat tilanteen itsestään.
Näin ei ole käymässä. Asumisen hinnan nousu johtaa vakaviin sosiaalisiin ongelmiin perheiden tasolla ja se kiihdyttää asuinalueiden välistä eriytymistä. Samalla monien alojen rekrytointiongelmat pahenevat, millä on vaikutusta sekä julkisten palvelujen saatavuuteen että monien yksityisten yritysten toimintaan. Akuuttia pulaa meillä on jo nyt niin varhaiskasvattajista, hoitoväestä kuin bussikuskeistakin.
Tässä tilanteessa kaikkien vastuullisten päättäjien pitäisi tunnistaa, että Helsingin asumisen kalleuteen on aivan välttämätöntä puuttua. Samalla kun etsitään keinoja tukea Hekaa ja hekalaisia, painavan huomion pitää kohdistua myös hallitusohjelman laajemminkin katastrofaalisiin vaikutuksiin. Helsingin tulee jatkossakin olla kaupunki, jossa kaikenlaisten ihmisten on varaa asua.
Tuomas Rantanen
kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, konsernijaoston varapuheenjohtaja