Helsinki on laatinut kulttuuriympäristöohjelman. Se on yksi tärkeimmistä linjauksista pääkaupungin ja Suomen tulevaisuuden kannalta.
Helsingin kulttuuriympäristöohjelman lähtökohtana on monimuotoisen aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön vaaliminen, kehittäminen ja hyödyntäminen Helsingin voimavarana. Rakennusperintö kertoo tarinaa sekä kaupungin että valtakunnan historiasta. Kulttuuriperinnöllä on myös merkittävä taloudellinen arvo. Suojelun yhteiskunnalliset hyödyt ylittävät sen kustannukset. Viihtyisissä ja omaleimaisissa kaupungeissa halutaan asua, matkustaa ja yrittää. Kaupungin historia ja henki näkyy niin Berliinin vehreissä puistossa kuin Tallinnan yhtenäisenä säilyneessä vanhassa kaupungissa. Helsingin keskusta on rakennustaiteellisesti arvokas, mutta niin ovat myös sen eri aikakausien kaupunginosat. Niistä jokaisella on oma historiansa ja identiteettinsä, joka tullaan tunnistamaan entistä paremmin. Kaikki matkailu on kulttuurimatkailua. Ilman kulttuuriperintöä ei kaupungilla olisi mitään.
Kaupunkiympäristö kertoo omaa tarinaansa historiasta: sen asukkaista ja kaupungin kehittymisestä. Tämän vuoksi kulttuuriympäristön asemaa on tärkeää vahvistaa kaupunkisuunnittelussa. Kansainväliset yleissopimukset ja lainsäädäntömme takaavat kaikille oikeuden kulttuuriperintöön ja kulttuuriympäristöön.
Ensimmäiset asukkaat saapuivat pääkaupunkiseudulle varhaisella kivikaudella. Helsingin kaupunki perustettiin kuningas Kustaa Vaasan käskykirjeellä vuonna 1550. Helsinki on yksi Euroopan hienoimpia jugendkaupunkeja. Purkuaallosta huolimatta kaupungissa on säilynyt kuutisen sataa aikakauden rakennusta. 1960-luvun kuluessa muodostui uudentyyppisiä, Helsingille leimallisia ja arvokkaita aluearkkitehtuurin kerrostumia esikaupunkialueille. 2000-luvulla vapautui uusia satama-alueita.
Samoin kuten arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa Helsingin kulttuuriperintöohjelmassa rakennusperinnön vaaliminen ja korjaaminen on tunnistettu keskeiseksi lähtökohdaksi. Purkumokat ovat tyypillisesti kohdistuneet lähihistoriaan. Kulttuuriympäristöjen ja rakennusten ylläpito, korjaaminen ja niiden arvojen vaaliminen ovat osa kestävää kehitystä. Kulttuurisen kestävyyden näkökulmasta rakennetun ympäristön historialliset kerrostumat ja sitä kautta muotoutuneet erilaiset kulttuuriympäristöt ovat keskeinen Helsingin identiteettitekijä ja voimavara.
Toimenpideohjelmassa sitoudumme siihen, että kulttuuriympäristön arvot ja suojelutavoitteet sekä mahdolliset selvitystarpeet tuodaan oikea-aikaisesti esille. Kaavoituksella edistetään rakennussuojelua ja kulttuuriympäristön vaalimista.
Ajankohtaisiin kulttuuriympäristöihin ja korjausrakentamiseen vaikuttavia hallinnollisia uudistuksia ja merkitykseltään vaikuttavia hankkeita käsitellään kaupunkiympäristön, kaupunginmuseon ja Museoviraston yhteistyökokouksissa.
Helsinki näyttää esimerkillisesti, että kulttuuriperintö- ja ympäristöt saavat merkittävän roolin. Tämä on hieno asia kaupunkilaisten näkökulmasta. On tärkeää jatkaa määrätietoista työtä kulttuuriperinnön puolesta.
Mari Holopainen
kaupunginvaltuutettu
Kuva: Susanna Kekkonen