Helsingissä on puutteita menettelyssä, jolla hakeudutaan erityisluokalle sekä hakijoiden tilastoinnissa. Ilman täsmällistä tietoa meidän poliitikkojen on hankalaa tehdä päätöksiä lasten ja nuorten kannalta parhaan mahdollisen tuen järjestämisestä kouluissa. Hyvä uutinen on, että kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyi edellisessä kokouksessaan yksimielisesti vihreiden muutosesitykset päätösesitykseen toimintatapojen muuttamiseksi läpinäkyvämmäksi ja tilastoinnin parantamiseksi.
Oppilaalla on perusopetuslain mukaan oikeus tarvitsemaansa tukeen, jotta hän pystyy oppimaan, onnistumaan, pärjäämään sosiaalisesti ja löytämään jonkin jatko-opintopaikan peruskoulun jälkeen. Ainakin paperilla. Helsingissä on paljon hyvää tahtoa kaupunkistrategiaa myöten, mutta lain tavoitteen toteutumiseen on vielä matkaa.
Käytöksen, tarkkaavuuden ja oppimisen pulmien kanssa painiva oppilas tarvitsisi aikuisen vierelleen lähes koko ajan, mutta erityisopettaja tai avustaja ehtii olla yli 25 oppilaan opetusryhmässä vain yksittäisiä tunteja viikossa luokan- tai aineenopettajan rinnalla. Monesti opettajat, perheet ja oppilas kokevat, että nykyisillä resursseilla oppilas jää ilman tarvitsemaansa tukea: erityisopettajalla on monesti vastuullaan satoja oppilaita, toistakymmentä opetusryhmää ja isoja luokkia. Aikaa yhdelle tukea tarvitsevalle ei ole montaa minuuttia viikossa.
Hakuprosessi ja tilastointi kuntoon
Erityisluokkapaikkoja on kaupungissa tarjolla hyvin rajoitetusti. Erityisluokalle voi hakeutua silloin, jos monialainen asiantuntijaryhmä (erityisopettaja, kuraattori, psykologi, hoitotahot ja toisinaan lastensuojelu), perhe ja oppilas pitävät sitä tarpeellisena. Mitään avointa hakuprosessia tähän ei kuitenkaan ole. Erityisopettaja neuvottelee kaupungin erityissuunnittelijan kanssa ja mikäli jossain sattuu olemaan paikka vapaana, siirtyminen erityisluokkaan voi olla mahdollista.
Mikäli paikkoja ei ole vapaana, papereitakaan ei lähetetä, ja oppilaan tilanne säilyy ennallaan. Tieto erityisluokkapaikan tarpeestakaan ei silloin jää näkyville, koska paikkaa ei voi hakea, mikäli tilaa ei ole. Helsingissä ei toistaiseksi ole tapaa tilastoida oppilaita, jotka tarvitsisivat erityisluokkapaikan, mutta eivät luokalle mahdu. Tällöin myöskään meillä poliitikoilla ei ole käytettävissämme tietoa siitä, kuinka paljon erityisluokkapaikkoja todellisuudessa tarvittaisiin. Tarvitsemme täsmällisen tiedon siitä, miten moni lapsi ja nuori Helsingissä tarvitsee erityisluokkapaikkaa.
Läpinäkyvyyden ja tietoon perustuvan päätöksenteon varmistamiseksi on tarpeen luoda järjestelmä, jossa tilastoidaan kaikki erityisluokkapaikkaa monialaisen asiantuntijaryhmän arvion perusteella tarvitsevat oppilaat: kuinka moni oppilas saa paikan ja kuinka monelle ei sopivaa opiskelupaikkaa löydy. Vasta tämän tiedon myötä on mahdollista arvioida, kuinka hyvin tuki Helsingissä riittää ja mitä tarvitaan lisää, jotta yksikään lapsi tai nuori ei putoa.
Johanna Nuorteva
Kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen
Kuva: Salla Merikukka