Olemme oppijoita. Opimme läpi elämämme, ja monia taitoja opimme luontevasti osana työtä ja muuta toimintaa, vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Jatkuva oppiminen on tuttu sanapari, ja sillä tarkoitetaan koko elämänkaaren aikaista ja eri elämänalueille ulottuvaa oppimista. Suomen hallitusohjelmassa linjataan jatkuvasta oppimisesta. Tavoitteena on selvittää niitä keinoja, joilla osaamista elämän ja työuran eri vaiheissa kehitetään ja uudistetaan. Tarkasteltavina ovat mm. koulutuksen tarjonta ja rahoitus sekä opintojen aikainen toimeentulo. Uudistuksen toteutus jatkuu yli hallituskauden. Yhtenä keskeisenä kohteena on miettiä, miten koulutukseen hakeutuisivat myös ne, joille kouluttautuminen ei ole entuudestaan itsestäänselvyys. Jatkuvan oppimisen merkitys näkyy vahvana myös Vihreiden koulutuspoliittisissa tavoitteissa.

Jatkuvan oppimisen kentällä tarvitaan eri koulutusasteita, korkeakouluista oppisopimuskoulutukseen. Olennaisia toimijoita ovat vapaan sivistystyön oppilaitokset, joita ovat mm. kansalaisopistot, kansanopistot ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön rooli maahanmuuttajien kotoutumisessa on perustellusti nostettu esiin myös Helsingin kaupunkistrategiassa.

Kesäyliopistosta monipuolisia taitoja

Yksi maamme kesäyliopistoista on Helsingin seudun kesäyliopisto. Se on jo yli viisikymppiseksi ehtinyt, vakaa ja reipas toimija, jota ylläpitää Helsingin seudun kesäyliopistosäätiö. Säätiön perustajina ja jäseninä ovat pääkaupunkiseudun kunnat. Helsingin kaupungilla on tällä hetkellä hallituksen paikoista hallussaan suurin osa, neljä paikkaa, kun Espoolla on kaksi, Vantaalla yksi ja Kauniaisilla yksi varajäsenen paikka. Helsingin paikoista kolme on jaettu puolueiden kesken, ja neljännellä paikalla on kuluvalla kaudella kaupungin vapaan sivistystyön päällikkö. Lisäksi hallituksessa yhtä paikkaa pitää hallussaan Helsingin yliopisto.

Minulla on innostava rooli toimia säätiön hallituksen puheenjohtajana, ja tämä tehtävä tarjoaa hienon näköalapaikan myös jatkuvan oppimisen moninaiselle kentälle. Kesäyliopiston opetusohjelmassa on avoimen yliopistollisen ja ammattikorkeakouluopetuksen lisäksi ennen kaikkea kieltenopetusta, tietotekniikkaa, taidekursseja, abiturienttikursseja, ammatillista täydennyskoulutusta sekä avoimia yleisötilaisuuksia. Mahdollisuuksia oppimiseen tarjotaan kaikille, ja vuosittain kesäyliopistossa opiskelee tuhansia opiskelijoita sadoilla eri kursseilla. Ja kesäyliopisto toimii muulloinkin kuin kesäisin! Tarjontaa on ympäri vuoden.

Kesäyliopiston opetuksessa nojataan ajankohtaiseen tutkittuun tietoon, ja opetus on rohkaisevaa ja saavutettavaa. Vaikka korona-ajasta ollaan pian pääsemässä ohi, ei etä- ja verkko-opetusta läsnäopetuksen rinnalla unohdeta. Tärkeää on valita opetusmuodot niin, että ne ovat pedagogisesti tarkoituksenmukaisia ja linjakkaita. Valinta ei likikään aina kulje yksinomaisen läsnä- tai epäopetuksen välillä, vaan monimuoto-opetus voi olla paitsi pedagogisesti myös opiskelijan näkökulmasta toimivin ratkaisu. Tällöin osa opetuksesta on reaaliaikaista läsnäopetusta, osa esimerkiksi Zoom-opetusta pienryhmäkeskusteluineen ja osa erilaisia omana aikana itsenäisesti tai ryhmissä tehtäviä harjoituksia ja töitä.

Suomen kielen kursseilta osallisuuden avaimia

Tavoitteidensa mukaisesti kesäyliopisto kehittää ihmisten yhteiskunnallista toimijuutta ja osallisuutta. Yksi väline tässä ovat suomen kielen kurssit, joilla suomea opetetaan toisena tai vieraana kielenä. Tällaista opetusta on kesäyliopistossa järjestetty laajalti jo perustamisvuodesta 1966 lähtien. Kursseja on alkeistason kursseilta edistyneiden kursseille. Tarjolla on myös esimerkiksi kirjoittamiseen ja puhekieleen keskittyviä kursseja.

Suomen – ja toki myös toisen kansalliskielemme ruotsin – kielen opinnot muuttuvat tärkeämmiksi koko ajan. Maahamme muuttaa uusia suomalaisia eri puolilta maailmaa, ja maamme hallitus pyrkii edistämään työperäistä maahanmuuttoa. Lisäksi on perusteltua parantaa niiden täällä jo olevien mahdollisuuksia ja osallistumista, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi. Toisinaan ratkaisuksi esitetty englannin kielen laaja-alaisempi käyttö ei ole avain, sillä likikään kaikki tänne tulevat tai täällä olevat eivät osaa englantia.

Kieliopinnot ja muu jatkuva oppiminen eivät anna oppijalle vain konkreettisia työkaluja yhteiskunnassa toimimiseen. Ne rakentavat myös osallisuutta ja vahvistavat toimijuutta. Aikamoisia ja arvokkaita mahdollisuuksia siis.

Terhi Ainiala
varavaltuutettu, Helsingin seudun kesäyliopiston hallituksen puheenjohtaja