Artikkeli on ilmestynyt alun perin Vihreä Helsinki 2/2021 -lehdessä.

Ryhmärakennuttaminen on tapa tuottaa markkinahintaa edullisempia asuntoja, joiden suunnitteluun tulevat aktiiviset asukkaat voivat itse vaikuttaa. Vihreät ovat ryhmärakennuttamisen tukemisen kannalla.

Ryhmärakennuttaminen on luonteeltaan asukaslähtöistä ja asuminen on usein normaalia yhteisöllisempää, sillä asukkaat suunnittelevat itse itselleen talon.

“Ryhmärakennutettuun taloon muodostuu luontevasti yhteisö, jossa suurin osa asukkaista tuntee toisensa ja naapureilta on helppo pyytää apua, jos vaikka tarvitsee pari tulostetta tai mustan kravatin lainaan. Rakennuttajat voivat päättää yhdessä panostaa yhteisiin tiloihin niin, että niitä on tavallista enemmän tai ne ovat monikäyttöisempiä ja viihtyisämpiä kuin yleensä”, kertoo perheensä kanssa Sompasaaressa ryhmärakennutetussa talossa asuva Elina Mattero-Meronen.

Ryhmärakennuttaminen voi vähentää alueiden eriytymistä

Ryhmärakennuttaminen monipuolistaa asuntokantaa ja voi tuoda myös erityisen halutuille alueille alueen muuta asuntokantaa edullisempia omistusasuntoja. Yleisesti ryhmärakennuttamalla omistusasumiseen pääsee kiinni edullisemmin kuin markkinarahoitteisiin asuntoihin. Tämä johtuu siitä, että kaupallisen rakennuttajan kate jää puuttumaan.

“Ryhmärakennuttamisella voidaan myös ehkäistä väestöryhmien alueellista eriytymistä, jos ryhmärakennuttamista tehdään esimerkiksi vuokratalovaltaisille aluille, joissa omistusasuntojen hinnat ovat sen verran edullisia, että kaupalliset rakennuttajat eivät ole kiinnostuneet tekemään sinne asuntoja”, sanoo vihreiden kaupunginvaltuutettu Tuomas Rantanen.

Rantasen mukaan vihreät ovat Helsingissä edistäneet ryhmärakennuttamista pitämällä esillä hankkeita tontinluovutuksessa ja olemalla aloitteellisia siinä, miten sen esteenä olevia tekijöitä, kuten esimerkiksi rakentamisen aikaisten lainojen takauksia voitaisiin järjestää.

Asukkaiden yhteisöjä

Elina Mattero-Meronen sanoo, että ryhmärakennuttamishankkeeseen voivat lähteä mukaan monenlaiset ihmiset, myös vähemmän yhteisöllisyyttä kaipaavat. “Yksin asuville yhteisöllinen talo voi olla mainio tapa lisätä sosiaalisia kontakteja arjessa.”

Ryhmärakennuttamalla syntyy usein yhteisöllistä asumista, kun jo rakennuttamisen aikana tehdään yhteistyötä tulevien naapureiden kanssa. Mattero-Meronen perheineen nauttii asukkaiden muodostamasta yhteisöstä ja on innoissaan korona-ajan jälkeen käynnistyneistä yhteisruokailuista ja joogatunneista.

“Koen tärkeimmiksi eduiksi sen, että tunnen naapurini ja voin esimerkiksi luottaa, että he katsovat vähän lapseni perään jos hän vaikkapa rynnistää talon aulaan ennen kuin ehdin perään. Nautin siitä, miten helppoa yhteisössämme on pyytää ja antaa apua.”

 

Teksti: Anna Hyödynmaa