Ryhmäpuhe vuoden 2013 tilinpäätöksestä, Vihreä valtuustoryhmä
Mari Holopainen, kaupunginvaltuutettu
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Yleinen taloustilanne Suomessa ei ole ollut rohkaiseva, kuitenkin Helsingin osalta viime vuosion ollut kohtuullinen.
Vuonna 2013 menokasvua on saatu yhä taitettua edellisiin vuosiin verrattuna. Verotuloja kertyi 5,3 prosenttia edellisvuotta enemmän. Investointien tulorahoitusprosentti on melko korkea tarkoittaen sitä, että pystyimme huolehtimaan totta kai sekä käyttömenoista, mutta myös suuresta osasta investoinneista ilman velkaantumista. Matalassa korkotilanteessa lainaa investointeihin saadaan edullisesti. Tietenkään rahaa ei ole käytettävänä enempää kuin sitä tulee ja enempää kuin voimme kestävästi velkaantua. Onkin hienoa ja välttämätöntä, että joitain kalliita investointeja toteutetaan edullisemmin ja jopa paremmin. Esimerkiksi Töölönlahden puistosuunnitelman hintalappu oli yli 60 miljoonaa euroa, nyt selvittiin reilulla 5 miljoonalla eurolla. Kaupunginhallitus on siis ansainnut palkkionsa.
Investointikatosta on hyötyä ja se pakottaa myös holtittomasti investointien tuotto-odotuksiin suhtautuvat puolueet ajattelemaan, mihin rahat riittävät. Kuvitelkaa, jos olisimme joskus päättäneet pistää kaikki kolmen tai neljän vuoden investointirahamme keskustatunneliin, jonka hyötysuhde on surkea.
Investointikaton joustamattomuus on kuitenkin ongelmallinen. Aiempina vuosina investointitasot ovat eri vuosina vaihdelleet merkittävästi. Heikointa olisi, jos Helsinki ei pystyisi investoimaan euroa kohteeseen, joka tuottaisi meille heti kaksi euroa takaisin. Samoin alkaa vaikuttaa siltä, että olemme ajautumassa tilanteisiin, jossa joudumme kapean virastokohtaisen tarkastelun kautta äkkijarrutuksiin. Helsinki kasvoi viime vuonna lähes 10 000 henkilöllä ja se olisi useimmille kaupungeille positiivinen asia. Toinen asia, joka pitäisi pikaisesti muuttaa on budjetoinnin asettaminen käyttäjämäärien kasvuun, kun nyt mittaamme kaavamaisesti väestönkasvua. Sen sijaan Suomen kansainvälisin kaupunki ja talousveturi on ottanut tavoitteekseen sen, ettei kaupungin käytössä oleva neliömäärä kasva. Pystymme parempaan.
Tavoite neliöistä oli muuten leivottuna strategiaohjelmaan avokonttoreihin siirtymisen viereen. Jos muistelemme hieman taaksepäin, viime valtuustokaudella kaupunginjohtajan esittämänä tavoitteena oli saada neliöt vähenemään, mikä käytännössä olisi toteutettu kouluja ja kirjastoja karsimalla, vaikka kaupungin väestönkasvu on nopeaa ja uusia kymmenien tuhansien asukkaiden alueita syntyy. Neliöissä on myös kyse siitä, kuinka paljon ja kuinka hyviä julkisia palveluita haluamme tarjota.
Nyt jälleen tuntuu siltä, että olemme ajautuneet aikaan, jossa tarkastelukulmat kapenevat ja jossa suuruuden ekonomia on vahva tarkastelukulma esimerkiksi kouluverkkoon. Osin tästä voimme toki kiittää valtion viisaita päätöksiä. Jos koulutusta ei nähdä yhtenä tärkeimmistä tehtävistä, missä silloin toteutetaan eduskunnan tavoitetta olla maailman osaavin kansakunta vuonna 2020? Ilmeisesti jossain muussa kaupungissa kuin Helsingissä. Ehkä esimerkiksi Tampereella, jossa kasvu onkin vahvaa monin mittarein.
Taloustilanteen harmaudella maalaamisen sijaan, jonka me kaikki voimme lukea päivän lehdistä ja suhteuttaa omien puolueidemme tavoitteisiin, olisi kiinnostavaa kuulla, mitkä ovat Helsingin menestyksen eväät ja käydä sitä keskustelua yhdessä.
Helsinki on olemassa asukkaitaan – sekä tulevia että nykyisiä – varten. Jokainen viranhaltija ja jokainen valtuutettu on tehtävässään vain sitä varten. Joskus kuitenkin tuntuu siltä, että kaikki virastot eivät ole asukaspalveluammatissa. Tuottavuutta mitataan virheellisesti, ja vaikuttavuudesta puhutaan liian harvoin ja tämä on iso ongelma, joka pitäisi korjata seuraavia talousarvioita varten. Jos siis päädymme esimerkiksi väestönkasvun vuoksi tekemään tosiasiallisesti heikennyksiä palveluihin, voisimme puhua rehellisesti leikkauksista, emme tuottavuuden parantamisesta. Se olisi reilua ja ainoa järkevä tapa edetä, koska silloin myös perustelut osuvat oikeaan. Mikäli kaupungin virastot löytävät tehokkuutta jostain, mikä ei ole pois palvelun laadusta voimme puhua tuottavuudesta. Vihreän valtuustoryhmän tavoite tuhlailevien IT-investointien perkaamisesta kaupunkitasoisesti on yksi vahva askel tähän suuntaan. Kaupungin IT-strategiaa tullaan luomaan joukkoistamalla, jolloin saamme mukaan kaikki halukkaat ja parhaat kyvyt. Kaupunginjohtajistoa voimme kiittää hyvästä suhtautumisesta avoimeen dataan ja kaupunkilaisista itsestään lähteviin tapahtumiin, joista Helsinki nykyään maailmalla tunnetaan. Avoimuus paranee vielä entisestään, kun kaupunkilaiset saavat muitta mutkitta tarvitsevansa tiedot virastoilta.
Se mikä valtuustostrategiasta toteutuu jää lautakuntien, yksittäisten henkilöiden ja poliittisen tulkinnan varaan. Tälläkään tilinpäätöksellä ei terveyseroja ole valitettavasti kavennettu tai koulukiusaamisen torjumisesta paljon puhuttu, vaikka ne tavoitteet strategiassa ovatkin olleet. Varhaiskasvatuslautakunnan sitovista tavoitteista ei viime vuonna käytetty lapsiryhmien pienentämiseen varattua määrärahaa. Tästä huolimatta kokoomuksen apulaiskaupunginjohtajan alaisuudessa olevan budjetin on väitetty riittävän tulevillekin vuosille. Vihreä valtuustoryhmä on tyytyväinen siihen, että tälle vuodelle saimme pitkäaikaisen tavoitteemme läpi budjetoinnista lapsimäärien kasvun huomioiden. Olemme saavuttaneet minimin ja väestökasvun ennusteen mukaisiin lapsimääriin on juuri ja juuri varauduttu, joten tekemistä riittää, jos aiomme huolehtia kunnolla lapsista – ja myös tulevista helsinkiläisistä. Ja rakentamatta kahden kerroksen palveluita tarjota erityisesti tukea niille, jotka apua tarvitsevat. Kuten vuoden 2013 arviointikertomuksessa on todettu valtuuston tahdonilmaukset toteutuvat liian harvoin ja siinä on varmasti valtuustolla yhteisen ryhtiliikkeen paikka, jos se todella haluaa vastata päätöksenteosta tässä kaupungissa.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut Helsinki on valittu tasaisesti kaupunkien kärkeen sekä asukkaiden elinympäristön että yritysten toimintamahdollisuuden osalta. Meidän täytyy hakea jatkossakin mahdollisuuksia uuden korkean osaamisen liiketoiminnasta sekä kulttuuriin nousemisesta eikä haikailla menneitä eväitä kuten kaupungin keskellä seisovaa hiilikasaa. Näin voimme pitää yhä parempaa huolta kaikista kaupunkilaisista. Näiden tavoitteiden puitteissa tulisikin jatkossa arvioida myös tilinpäätöksen onnistumista.
Vihreä valtuustoryhmä puoltaa tilinpäätöksen hyväksymistä.
Lisätietoja:
Mari Holopainen, 040 762 0944