Vihreät maakuntavaltuutetut: Valinnanvapauslakia ei tule hyväksyä

Ryhmäpuheen piti maakuntavaltuuston jäsen Kati Juva

Vihreiden ryhmäpuhe Uudenmaan liiton lausunnosta koskien hallituksen esitystä laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa

Maakuntavaltuuston kokous 5.11.2017

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät maakuntavaltuutetut

Olemme kaikki yksimielisiä siitä, että Suomessa tarvitaan kunnollinen sote-uudistus. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen on järkevää siirtää pieniltä kunnilta suuremmille hartioille. Alueellinen epätasa-arvo luo palveluiden järjestämiselle haasteita ja palveluiden yhdenmukaistaminen on tarpeen. Toisaalta digitalisaatio mahdollistaa toiminnan sujuvoittamista ja ihmisten osallistamista palveluiden järjestämiseen.

Sote-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet – terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen, integraation parantaminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että perus- ja erikoissairaanhoidon kesken sekä kustannusten kasvun hillitseminen ovat kaikki erinomaisia tavoitteita.

Valitettavasti nykyisen hallituksen rakentama maakunta- ja valinnanvapausmalli uhkaa kaikkien näiden tavoitteiden toteuttamista – ja jopa heikentää tilannetta entisestään. Tiedämme kaikki, että kyse on Kokoomuksen ja Keskustapuolueen onnettomasta kompromissista, jossa Kokoomus saa yritysmaailmaa tukevan laajan yksityisen markkinan tuottaman terveydenhuollon ja Keskustapuolue puolestaan kauan kaipaamansa maakuntauudistuksen.

Nyt lausuntokierroksella oleva valinnanvapauslaki on osin edellistä versiota parempi – aikataulua on esimerkiksi pidennetty. Perustason sote-keskusten supistaminen käytännössä terveyskeskuksiksi voi helpottaa keskisuurten toimijoiden tulemista markkinoille, mutta heikentää merkittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota. Eniten palveluja tarvitsevat jäävät erittäin pirstoutuneen ja monimutkaisen järjestelmän armoille. Merkittävä uusi ongelma lakiehdotuksessa on kaavailtu erikoissairaanhoidon laaja valinnanvapaus, joka uhkaa mm. päivystystoimintoja ja kriisitilanteiden hallintaa.

Näemme, että Uudenmaan liiton lausuntoluonnos lakiesityksestä on aivan liian optimistinen lain vaikutuksista ja sen mahdollisista uhkista.

On ilmeistä, ettei tämä lakiehdotus auta vähentämään hyvinvointi- ja terveyseroja. Tiedämme hyvin, että eniten palveluita tarvitsevat 5 – 10 % väestöstä käyttävät 70 – 80 % sosiaali- ja terveydenhuollon menoista. Nämä ovat ihmisiä, joilla on vaikeuksia elämänhallinnassa joko mielenterveys- ja päihdeongelmien, pitkäaikaissairauksien tai ikääntymiseen liittyvän haurauden vuoksi. He tarvitsevat selkeitä hoito- ja kuntoutuspolkuja. Järjestelmän tulee toimia ”saattaen vaihdettava” periaatteella. Tuottajakentän monimutkaistuminen ja palveluiden pirstoutuminen eri organisaatioihin heikentää merkittävästi näiden ihmisten asemaa. Ruotsin kokemusten mukaan mallista hyötyvät eniten vähän palveluita tarvitsevat, jotka osaavat surffailla palveluviidakossa.

Tämä ei myöskään takaa alueellista tasa-arvoa, koska kilpailua syntyy lähinnä suuriin kaupunkeihin.  

Perustason sote-keskuksiin ei ole tulossa varsinaisia sosiaalipalveluita, ainoastaan ohjausta ja neuvontaa. Palvelusuunnitelmat on tarkoitus tehdä maakunnissa, mutta palveluita voidaan tuottaa myös yksityisesti. Tämä voi heikentää integraatiota, jos palvelun tarve arvioidaan muualla, kuin missä asiakas tunnetaan hyvin. Tässä on myös merkittävä päällekkäisen työn riski, ja tietojärjestelmien saumaton toimiminen on kaiken ehdoton edellytys – ja nämä ovat edelleen alkutekijöissään.

Perusterveydenhuoltoon suunnitellaan myös erikoissairaanhoidon konsultaatioita – mikä on sinänsä hyvä asia. Laissa ei kuitenkaan ole järkevää määritellä mitä erikoisaloja tulee olla tarjolla. Tämä on jätettävä maakunnan omaan harkintaan.

Yksi merkittävä ongelma perustason sote-keskusten markkinallistamisen mallissa on, ettei niillä ole väestövastuuta, eikä siten myöskään kannustimia terveyden edistämiseen – ainoastaan asiakaskunnan hyvinvointiin. Rakenteellisiin muutoksiin esimerkiksi elinympäristössä, ravitsemuksessa tai liikunnassa ei ole tarvetta, ei myöskään todella tärkeään esteettömyyteen.

Nyt käsittelyssä olevassa lakiesityksessä asiakassetelimallia on laajennettu merkittävästi erikoissairaanhoitoon. Suunnitelmissa on erityisesti ei-kiireellisten leikkausten siirtäminen valinnanvapauden piiriin velvoittamalla maakunnat antamaan tähän asiakasseteleitä. Tämä on Vihreiden mielestä huono ajatus. Laajamittainen kirurgisen toiminnan yksityistäminen voi johtaa julkisen terveydenhuollon palveluiden,  kuten päivystyksen ja kriisivalmiuden merkittävään heikkenemiseen.  Myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan koulutus – joka on yliopistosairaaloiden ja julkisen puolen tehtävä – vaarantuu, kun resurssit merkittävästi pienenevät potilaiden ja asiakkaiden siirtyessä yksityiselle puolelle.

Me vihreät kannatamme valinnanvapautta, mutta hallituksen esittämä malli johtaa merkittäviin vaikeuksiin. On tärkeää, että maakunta voi itse päättää ja arvioida yksityisen palvelun käytön ja tarpeen.

Valinnanvapauden merkittävä riski on myös markkinoinnin ja tiedon saamisen vaikeus ja ristiriita. On selvää, että yksityinen sektori ryhtyy voimakkaaseen mielikuvamainontaan saadakseen erityisesti vähän palveluita tarvitsevia hyväosasia ihmisiä asiakkaikseen. Erityisen haluttuja ovat tietenkin työterveyshuollon asiakkaat, jotka eivät välttämättä käytä lainkaan sote-keskuksen palveluita. Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että todellista, laatuun ja vaikuttavuuteen perustuvaa tietoa on vaikeasti saatavilla, ja se on vaikeaselkoista. Lakiehdotus mahdollistaa kermankuorinnan.

Kaikki asiantuntijat ovat myös yksimielisiä siitä, ettei tämä lakiesitys hillitse kustannusten kasvua. Kohtalaisen terveiden ja hyväosaisten kohdalla valinnanvapaus todennäköisesti lisää maakunnan kustantamien palveluiden käyttöä (mm. suun terveydenhuollossa), ja järjestelmän pirstaleisuus aiheuttaa transaktiokustannuksia ja päällekkäistä työtä. Tätä kautta Suomeen ollaan myös rakentamassa rinnakkaisten järjestelmien kautta ylikapasiteettia.

Kun maakunnan rahoitus tulee valtiolta, on kustannusten kasvaessa ainoa mahdollisuus joko nostaa asiakasmaksuja tai leikata palveluita. Kummatkin ovat todella huonoja ratkaisuja. Jos tähän malliin mennään, on välttämätöntä, että maakunnille taataan myös verotusoikeus. Verotusoikeutta pitää painottaa myös lausuntoluonnoksessa, jotta maakunnan järjestämisedellytykset toteutuvat.

Valinnanvapausmalli on myös erittäin ongelmallinen henkilökunnan osalta – joka on pääosin pienipalkkaista ja naisvaltaista. Yksityisten palveluiden lisääntymisestä seuraa julkiselle sektorille sopeutustoimia ja irtisanomisia. Toki suurin osa työntekijöistä sijoittuu sitten uusille työmarkkinoille, mutta epävarmuus ja kuntasektoria usein huonommat työolosuhteet heikentävät työilmapiiriä. Lisäksi uudistus hajottaa toimivia työyhteisöjä ja saattaa aiheuttaa osan hakeutumista muille aloille. Tähän ei ole varaa jo nyt työvoimapulasta kärsivällä alalla.

Kaiken kaikkiaan Vihreät näkevät nyt esitetyn valinnanvapauslain todella ongelmallisena suhteessa kaikkiin sote-uudistukselle asetettuihin tavoitteisiin nähden. Nykymuodossa tätä lakia ei tule hyväksyä.