Vihreitä tavoitteita ja saavutuksia

Vihreät haluavat rakentaa Helsingistä yhdessä kaupunkia, jossa jokainen pärjää, josta löytyy koti jokaiselle, jossa liikkuminen on vaivatonta ja sujuvaa myös ilman autoa, jonka jokaisessa koulussa on hyvä oppia. Helsinkiä, joka on houkutteleva ja ystävällinen, joka katsoo eteenpäin ja jossa jokaisen on hyvä elää arkea.

Vihreiden politiikka Helsingissä pohjaa pitkälti kuntavaaliohjelmaan, joka ohjaa valtuustoryhmän tavoitteita, toimintaa ja vihreän politiikan tekemistä Helsingissä kunkin vaalikauden aikana. Vihreät tekee viralliset linjauksensa valtakunnallisissa ohjelmissa, joista tärkeimmät ovat periaateohjelma ja poliittinen tavoiteohjelma. Lisää tietoa puolueen ohjelmista löydät täältä.

Tällä valtuustokaudella moni vihreille tärkeä tavoite Helsingissä on saavutettu – tai vähintäänkin liikahtanut eteenpäin. Valtuustokauden 2017–2021 saavutuksiin voit tutustua tällä sivulla.

Miten Helsinki on kehittynyt valtuustokaudella 2017–2021?

Kaupunkiympäristön toimiala

  • Vihreiden ansiosta Helsingillä on kunnianhimoinen suunnitelma olla hiilineutraali vuonna 2035. Hiilineutraali Helsinki 2035 -päästövähennysohjelmassa listataan 147 konkreettista toimenpidettä, joilla hiilipäästöjä vähennetään. Olemme päättäneet sulkea Salmisaaren hiilivoimalan vuoteen 2029 mennessä.
  • Helsinki kasvaa raiteiden varrelle! Raitiotieverkkopainotteinen suunnittelu on noussut keskiöön: Strategiassa ja muussa kaupungin suunnittelussa vahvasti mukana uuden yleiskaavan toteuttaminen, raiteiden verkostokaupunki ja pikaratikat (Vihdintie, Tuusulanvälylä ja Malmi), Kalasataman raitiotie etenee, Tiederatikka, Kantakaupungin ratikkaverkon kehittäminen, Hernesaaren raitiotie, Raide-Jokerin rakennustyöt on aloitettu ja ne ovat täydessä vauhdissa.
  • Turvasimme Kalasataman-Pasilan raitiotien rakentumisen. Ratikka kuljettaa helsinkiläisiä jo vuonna 2024.
  • Pyörätunneli Kaisaniemestä Kansalaistorille parantaa merkittävästi pyöräilyn sujuvuutta keskustassa. Lisäksi rautatieasemalle tulee moderni pyöräpysäköintilaitos.
  • Hämeentie muutettiin joukkoliikennekaduksi, joka on kaikille liikkujille viihtyisämpi, turvallisempi ja hiljaisempi. Uudet pyöräkaistat parantavat pyöräilyn olosuhteita itäisessä kantakaupungissa.
  • Helsinki puolittaa liha- ja maitotuotteiden kulutuksen vuoteen 2025 mennessä Atte Harjanteen tekemän aloitteen pohjalta.
  • Luonnon monimuotoisuudesta on huolehdittu perustamalla uusia metsäisiä ja merellisiä luonnonsuojelualueita. OIemme suojelleet muun muassa Haltialanmetsän, Kivinokan vanhan metsän, Veräjämäen lehdon ja Kallahden matalikon.
  • Vihreä valtuustoryhmä teki aloitteen 100 000 uuden puun istuttamisesta Helsinkiin torjumaan ilmastonmuutosta ja lisäämään viihtyisyyttä.
  • Vihreiden ansiosta Vartiosaaren rakennussuunnitelmat keskeytettiin ja saari säilyy virkistyskäytössä. Turvasimme myös Meri-Rastilan rantametsät rakentamiselta.
  • Viikin-Vanhankaupunginlahden lintuvesiä on kunnostettu, ja Östersundomin lintuvesien kunnostustöitä on aloitettu.
  • Helsinkiin on rakennettu uusia asuinalueita olemassaolevaan kaupunkirakenteeseen, viheralueita säästäen, muun muassa Pasilan Postipuisto, Arabian tehdaskorttelit ja Vuosaaren Aromikuja.
  • Lisäksi asuntoja on kaavoitettu ennätyksellisen paljon.
  • Pyöräilyinvestointien määrärahat on vakiinnutettu 20 miljoonaan per vuosi. Tehostetun talvihoidon piirissä olevia pyöräilyreittejä on lisätty. Pohjoisbaana on valmistunut tällä valtuustokaudella. Uusia pyöräteitä on tehty ja Kulosaaren pyöräkatu on avattu.
  • Kaupunkipyörät ovat vakiinnuttaneet asemansa! Selvityksen mukaan Helsingin kaupunkipyörät ovat käyttöasteeltaan maailman huippua. Kaupunkipyörät ovat lyöneet ennätyksiä joka vuosi, niiden alue on laajentunut kattamaan koko Helsingin ja kausi on pidentynyt.
  • Länsimetron liikennöinti on alkanut tällä valtuustokaudella.
  • Katutöitä on nopeutettu ja tiedotusta parannettu.
  • Turvallisuutta parantavat kameravalvonnan periaatteet on hyväksytty ja nopeusrajoituksia on laskettu.
  • Parklet-kokeilu on vakinaistettu, ja terassien aukioloaikoja on pidennetty – viihtyisämpää tilaa kaupunkilaisille!
  • Konepajan aluetta on kehitetty, ja kehittäminen jatkuu.
  • Markkinaehtoisen pysäköinnin periaatteet on hyväksytty ja otettu käyttöön useilla uusilla asuinalueilla. Periaatteet mahdollistavat tiiviimmän ja kestävämmän kaupungin kehityksen.
  • HSY:ssä on kokeiltu tekstiilien keräystä Sortti-asemilla. Materiaalia otettiin vastaan maksutta. Muovinkeräys on laajentunut.
  • Puistojen rakentamiseen on saatu lisärahoitusta. Pöytiä, penkkejä ja roskiksia on tullut lisää.
  • Tarpeeton ja kallis keskustatunneli on kuopattu. Tunneli olisi lisännyt ainoastaan ilmastopäästöjä ja läpiajoliikennettä, ei elävöittänyt keskustaa.
  • Kaupunkisoutuveneet ovat aloittaneet toimintansa ja HSL:n reittioppaassa on näkyvissä kaikki vesiliikenne.
  • Kuluneen valtuustokauden aikana joukkoliikenteen matkalippujen yömaksu on poistunut, mobiililipusta on tullut edullisempi ja koululaisryhmien matskustaminen on muuttunut maksuttomaksi.
  • Viherkerroin on otettu käyttöön ja se on mukana yleiskaavan toteuttamisohjelmassa.
  • Kuluneella valtuustokaudella on tehty ensimmäiset tontinluovutukset uutta energiatehokkuuslainsäädäntöä tiukemmalla normilla.
  • Lauttasaaren silta on peruskorjattu ja parannettu pyöräilijöiden olosuhteita sillalla.
  • Hakaniemen hallin väistötila on ollut onnistunut, ja hallin remontti on edennyt.
  • On rakennettu uusia kouluja ja päiväkoteja, kuten Vuosaaren uusi lukio, Jakomäen uusi koulu, päiväkoti ja nuorisotila.
  • Hernesaaren asemakaava on hyväksytty. Hernesareen rakentuu parhaillaan merellinen ja tiivis kaupunginosa lähelle keskustaa. Lisäksi Vihdintien bulevardikaupungin kaavarunko on hyväksytty. Munkkiniemi-Haaga -alueelle rakentuu tiivis 14000 asukkaan kaupunginosa yhdistämään alueen kaupunginosia toisiinsa
  • Olemme lisänneet rahaa siihen, että helsinkiläiset taloyhtiöt voivat vähentää energiankulutustaan ja tehdä energiaremontteja.

 

Sosiaali- ja terveystoimiala

  • Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelupiste Miepit on perustettu helpottamaan nopeaa keskusteluavun saamista, ja niihin voi varata ajan itse. Ensimmäiset pisteet on avattu Myllypuroon ja Kalasatamaan.
  • Mielenterveyspalveluihin on kiinnitetty erityistä huomiota: Nuorten jalkautuva mielenterveystyö on aloittanut. Lyhytterapian palveluseteli on otettu käyttöön Reetta Vanhasen aloitteesta. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden hoitoketjua on käyty systemaattisesti läpi ja korjattu puutteita.
  • Olemme perustaneet Itäkadun, Vuosaaren ja Kallion perhekeskukset.  Perhekeskuksiin on tuotu kaikki lapsiperheiden tarvitsemat sote-palvelut saman katon alle. Lapsiperheille tarkoitettu Tarvitsen apua -sähköinen yhteydenottokanava on avattu.
  • Laajensimme paperittomien oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin. Muut kunnat seurasivat esimerkkiä, ja nyt asiasta valmistellaan lakia kattamaan koko Suomi.
  • Vihreiden aloitteesta on otettu käyttöön maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille.
  • Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus on aloittanut toimintansa, ja Keskustan terveys- ja hyvinvointikeskus on päätetty rakentaa.
  • Hävikkiruokaterminaali on perustettu helpottamaan ruoka-avun toimijoiden työtä ja vähentämään samalla ruokahävikkiä. Ruoka-apua on kehitetty ihmisiä osallistavammaksi yhdessä ruoka-apua jakavien järjestöjen kanssa ja lisätty sosiaalityön jalkautumista ruokajonoihin.
  • Omaishoitajien tukea on nostettu ja tuelle on asetettu uudet kriteerit. Omaishoitajien vaihtoehtoja lakisääteisten vapaiden pitämiseen laajennettiin ja tuplattiin kotona tapahtuvan väliaikaisen hoitajan palvelusetelin tuntimäärä 6 tunnista 12 tuntiin.
  • Nuorten matalan kynnyksen Walkers-kahvilalle on löydetty uudet tilat Kampista.
  • Maria Ohisalon aloitteesta on päätetty rajata lastensuojelun asiakasmääriä työntekijää kohden niin, että lapsimäärä työntekijää kohden on enimmillään 30 lasta.
  • Lastensuojelun sosiaalityössä päätettiin asiakasmitoituksista, jotta sosiaalityön ammattilaisilla olisi enemmän aikaa lapsille ja nuorille.
  • Lähes kaksinkertaistettiin lastensuojelun jälkihuollon ammattilaisten määrä, jotta sosiaalityöntekijöilla ja -ohjaajilla olisi riittävästi aikaa ja monialaista tukea aikuistuville nuorille
  • Kati Juvan aloite huumeidenkäyttäjien turvallisista käyttöhuoneista hyväksyttiin, ja Helsinki on esittänyt kokeilun mahdollistavaa erillislakia valtiolle.
  • Järjestöavustuksia on kasvatettu, minkä johdosta esimerkiksi ruoka-avulle ja naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiselle toiminnalle on saatu lisää rahoitusta.
  • Vammaisten asumis- ja päivätoiminnan palvelut on järjestetty paremmin kuin ennen. Vanhanaikaisen kilpailutuksen korvasi puitejärjestely, jossa valitaan mukaan useita tuottajia ja vammaisen omaa tahtoa kunnioitetaan ja laatua vaaditaan aiempaa enemmän.
  • Vammaisten kuljetuspalveluiden kilpailutuksissa otettiin vammaisten edustajia mukaan hankinnan suunnitteluun ja huomioitiin monia tärkeitä asioita kilpailutuksissa. Vammaisjärjestöiltä tuli positiivista palautetta hankinnan järjestelyistä.
  • Asunnottomuuden tilastointia on parannettu ja jalkautuvaa työtä ja hätämajoitusta lisätty koronan aikana.
  • Sähköinen yhteydenotto toimii nykyisin kaikilla Helsingin terveysasemilla. Sähköisiä palveluita kuten chatteja ja ikäihmisten erilaisia ryhmiä on lisätty.
  • Helsinki kantaa vastuunsa ihmiskaupan torjunnasta liittymällä mukaan uuteen ihmiskaupan vastaiseen erikoisyksikköön.
  • Ulosotto otetaan huomioon asiakasmaksuissa sote-lautakunnan päättämän uuden linjauksen mukaan.
  • Sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden palkkoja on korotettu useammassa eri erässä osana kaupungin palkkakehitysohjelmaa.

 

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

  • Vihreiden aloitteesta käynnistettiin viisivuotiaiden maksuton varhaiskasvatus. Tavoitteemme on laajentaa maksuton varhaiskasvatus koskemaan kaikkia helsinkiläisiä lapsia.
  • Aamupäiväkerhot on vakinaistettu 1.–2.-luokkalaisille.
  • On varmistettu,  että nuoret ovat jatkossakin mukana koulujen johtokunnissa.
  • Kielikylpyperheiden sisarusperiaate on turvattu: kielikylpypolkua jatkavan, alakoulun 1. tai 2. luokalla olevien lasten sisarukset asetetaan valinnassa etusijalle.
  • Kahden kodin lasten oikeus lähikoulun valitsemiseen sekä erityislasten kuljetus kahdesta kodista ovat edenneet. Lisäksi kahden kodin lapsille on päätetty oikeus koulukyytiin molemmista kodeista.
  • Koulutuksen säästöjä on torjuttu budjettien yhteydessä monena vuonna.
  • Vegaaniruoka on tullut valinnaiseksi kaikkiin kaupungin päiväkoteihin. Vegaaniruokatarjontaa on päätetty lisätä myös kesän puistoruokailuissa.
  • Helsinki torjuu koulujen eriytymistä tarveperusteisella lisärahalla.
  • Päiväkotipaikkojen määrää on saatu kasvatettua.
  • Lastentarhanopettajien ja monien muiden ryhmien palkkoja on korotettu.
  • Ensimmäisen vieraan kielen opetus on aikaistettu alkamaan 1. luokalla.
  • Subjektiivinen päivähoito-oikeus on säilytetty.
  • Maksuttoman 2. asteen kokeilu on ollut käynnissä.
  • Suositus koululaisten kahdeksan aamuista luopumisesta on otettu käyttöön Emma Karin aloitteesta.
  • Valtuusto on edellyttänyt, että jokainen lapsi ja nuori saa Helsingissä laadukasta ja monipuolista seksuaalikasvatusta. Kaupunki on sitoutunut varmistamaan, että kaikissa oppilaitoksissa on alan osaajia ja koulutusta. Teemoja seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuudesta häirinnän ehkäisyyn käsitellään jatkossa kouluissa nykyistä kattavammin.

 

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

  • Nuorisoneuvoston jäsenille on saatu mahdollisuus osallistua lautakuntien kokouksiin.
  • On tehty aloite frisbeegolfratojen lisäämiseksi Helsinkiin.
  • Liikuntapaikoille on saatu lisää rahaa, jolla on rakennettu mm. tekonurmia ja kunnostettu lähiliikuntapaikkoja sekä yhdeksät uudet kuntoportaat eri puolille kaupunkia.
  • Vihreiden pitkäaikainen tavoite kaupungin tilojen avaamisesta toteutui, kun koulujen liikuntatiloja on avattu seurojen ja harrastustoiminnan käyttöön.
  • Lasten ja nuorten harrastustakuu on toteutunut.
  • Nuorten osallisuutta ja lausuntomahdollisuuksia tärkeisiin asioihin on saatu parannettua.
  • Merellinen taiteen biennaali on päätetty toteuttaa Vihreiden aloitteesta.
  • Keskustakirjasto Oodi on avattu ja siitä on tullut valtavan suosittu.
  • Helsingin liikkumisohjelma on käynnistetty.
  • Huuto-gallerialle on löydetty uudet tilat.
  • Tanssin talo on päätetty rakentaa Ruoholahteen, ja rakennustyöt ovat vauhdissa.

 

Muita saavutuksia

  • Helsingissä on otettu käyttöön osallisuusmalli, jonka ansiosta mm. osallistuva budjetointi on aloitettu. Helsinkiläiset pääsevät vaikuttamaan kaupungin kehitykseen osallistuvan budjetoinnin äänestyksen kautta.
  • HSL:n opiskelija-alennusten massiivinen leikkaus on torpattu.
  • Kaikille näkövammaisille on otettu käyttöön maksuton HSL-matkustus.
  • Kaupungin organisaatiossa on otettu käyttöön häirintäyhdyshenkilöverkosto.
  • Helsingissä pilotoitiin vuonna 2020 anonyymiä rekrytointia, joka edistää työnhakijoiden tasa-arvoista ja yhdenvertaista kohtelua sekä henkilöstön monimuotoisuutta. Anonyymiä rekrytointia jatketaan.

 

Saavutuksia on koottu myös blogipostauksiin, joihin voit tutustua tässä:

Helsingin Vihreiden valtuustokauden 2017–2021 kuntavaaliohjelmaan voit tutustua täällä. Tulevan valtuustokauden 2021–2025 kuntavaaliohjelma löytyy täältä. Tutustu myös vaalikauden 2013–2016 kuntavaaliohjelmaan.