Päätimme maanantaina 6.5. HUS:n yhtymähallituksessa säästöistä, joita HUS:lta vaaditaan talouden tasapainottamiseksi. Muuten HUS ei voi saada jatkossa valtionrahoitusta erikoissairaanhoidon järjestämiseen. HUS:n, Helsingin ja kaikkien hyvinvointialueiden on katettava kertyneet alijäämät tiukalla aikataululla. Sopeuttamista vaaditaan HUS:lta 225 miljoonaa kolmen vuoden aikana. Orpon hallitus ei antanut julkisten sote-toimijoiden pyynnöstä huolimatta lisäaikaa alijäämien kattamiseen tai lisännyt rahoitusta, vaan kehysriihestä tuli päinvastaista: koko maan sote-rahoitusta leikattiin noin 350 miljoonalla. Tästä Uudenmaan osuus on noin 100 miljoonaa. HUS:n kaikki rahoitus tulee Uudenmaan hyvinvointialueilta ja Helsingiltä.
HUS:n taloutta on jo sopeutettu noin 200 miljoonalla parin vuoden aikana säästäen muun muassa tietojärjestelmistä, hallinnosta, kiinteistökuluista, lääkkeistä ja tarvikkeista ja henkilöstöedusta, Tähän asti ei ole tehty leikkauksia palveluverkosta tai henkilöstövähennyksiä. Palveluverkon muutoksia on valmisteltu huolellisesti talouden, hoidon laadun, saavutettavuuden ja yhdenvertaisen palvelun näkökulmista.
Me Vihreät kannatimme esitettyä suunnitelmaa, koska muutoksilla lisätään päiväkirurgiaa jopa 1 750 leikkauksella vuosittain, lyhennetään hoitojonoja ja pystytään säästämään 56 miljoonaa vaarantamatta hoitoa. Tällä hetkellä HUS:ssa on lainvastainen tilanne, kun hoitotakuu ylittyy joka neljännellä leikkausta odottavalla potilaalla. Liian pitkät odotusajat pahentavat hoitoa odottavien tilannetta, mikä on inhimillisesti kestämätöntä ja lisää myös kustannuksia sairauden vaikeutumisen takia.
Tärkein muutos on, että kaikissa sairaaloissa päivystyksellinen ja ei-kiireellinen leikkaustoiminta erotetaan toisistaan. Tällä hetkellä leikkausta odottavat joutuvat joustamaan: etukäteen sovittu ei-kiireellinen operaatio väistää aina, jos tulee päivystysleikkauksen tarve. Päivystys- ja ei-kiireellisen leikkausten erottaminen sekä sairaaloiden erikoistuminen tuo muutoksia kaikkiin sairaaloihin. HUS-alueen asukkaat voivat joutua lähtemään operaatioon vähän kauemmaksi, mutta leikkaukseen mennään harvoin kovin montaa kertaa elämässä. Erikoistuminen varmistaa myös hoidon laatua.
Yhteispäivystys jatkuu kaikissa sairaaloissa, mutta 24h-leikkausvalmius öisin ja viikonloppuisin loppuu Lohjalta ja Porvoosta. Muutos edellyttää Lohjan synnytysten siirtoa, koska asetus vaatii synnytystoiminnalta 24/7 leikkausvalmiutta. Suunnitelma mahdollistaa Lohjalle 750 leikkauksen ja Porvooseen 1 000 leikkauksen lisäämisen muun muassa tekonivelkirurgiaan, muuhun luu- ja nivelkirurgiaan, vatsaelinkirurgiaan ja silmä- ja korva-nenä-kurkkusairauksien kirurgiaan. Henkilöstöä on helpompi saada päiväkirurgian yksiköihin, joissa leikataan arkipäivisin ja -iltaisin.
Jos synnytyksiä ei siirrettäisi, tätä HUS-hallitukselle esiteltyä suunnitelmaa päiväkirurgian lisäämisestä ei ole mahdollista tehdä. Muutos tehdään hallitusti vaiheittain Lohjalla vuonna 2026 ja Porvoossa vuonna 2027. Yöpäivystys loppuu Raaseporin sairaalassa ja sen muutokset ovat jo pitkällä yhteistyössä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa.
Lohjan synnytysten siirto muihin sairaaloihin on mahdollista tehdä hallitusti, koska pian valmistuvien rakennushankkeiden myötä Naistenklinikalle tulee kuusi ja Jorviin kolme synnytyssalia lisää. Lohjalla on kolme synnytyssalia. Tilojen määrä siis kasvaa nykyisestä 33 salista 39 saliin. Hoitohenkilökunnan pysyminen HUS:ssa on tietysti asia, mistä pitää huolehtia erityisen hyvin.
Siirto pidentää synnyttäjien matkaa erityisesti Hangosta (noin 30 synnyttäjää vuosittain) ja Raaseporista (170 synnyttäjää vuosittain). Muutoksen jälkeen matkat koko HUS-alueella ovat kuitenkin kohtuullisia verrattuna muuhun Suomeen. Matkasynnytyksiä voidaan ehkäistä hyvällä hoitoonohjauksella kuten HUS-yhteisellä synnyttäjien puhelinpalvelulla, joka käynnistyy tänä kesänä. Vaakakupissa ovat myös ne 1 750 leikkausta odottavaa, jotka pääsevät muutoksen vuoksi nopeammin leikkaukseen, jota ovat odottaneet yli kuusi kuukautta.
Tein kokouksessa esityksen toimenpiteistä, joilla synnytysten hoitopolkua parannetaan koko HUS-alueella. Se meni läpi yksimielisesti ja uskon, että näillä toimenpiteillä synnyttäjien ja lasta odottavien tilanne paranee koko Uudellamaalla:
HUS yhtymähallitus päättää, että Lohjan synnytykset siirtyvät esityksen mukaisesti hallitusti aikaisintaan Naistenklinikan A-osan remontin valmistuttua ja viimeistään Jorvin sairaalan lisätilan valmistuttua. Päätöksen yhteydessä käynnistetään myös seuraavat toimenpiteet:
- Kaikille HUS-alueen synnyttäjille tarjotaan synnytysvalmennus, joka toteutetaan yhteistyössä HUSin synnytyssairaaloiden ja hyvinvointialueiden/Helsingin kanssa. Levitetään sairaaloissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä esimerkiksi synnytyspelon ehkäisyyn.
- Kehitetään kaikissa HUS:n synnytyssairaaloissa toimintamalleja matalan riskin synnytysten hoitoon tavoitteena lisätä synnyttäjien toimijuutta, hoidon laatua ja kohtaamista sekä vähentää synnytyspelkoa ja sektioita. Tällainen toimintamalli voi olla esimerkiksi kätilövetoinen yksikkö (ent. Haikaranpesä).
- Imetysohjausta kehitetään HUS:ssa systemaattisesti noudattaen WHO/Unicefin Vauvamyönteisyysohjelmaa. Tavoitteena on, että kaikki HUS:n synnytyssairaalat saavat vauvamyönteinen sairaala sertifikaatin viimeistään vuonna 2027.
- Kehitetään lasta odottavien ja synnyttävien perheiden hoitoketjua koko HUS-alueella yhteistyössä hyvinvointialueiden ja Helsingin kanssa tavoitteena varmistaa yhdenvertaiset palvelut ja sujuva tiedonkulku.
- Huolehditaan muutoksessa synnytyksiä hoitavan henkilökunnan työhyvinvoinnista ja että kätilöt ja muu synnytysten aikaiseen ja jälkeiseen hoitoon osallistuva henkilökunta ovat mukana kehittämässä toimintaa.
Sanna Vesikansa
HUS-yhtymän hallituksen jäsen