Helsingin vuoden 2023 talousarvioehdotus julkaistiin viime perjantaina pormestariston yhteisessä tiedotustilaisuudessa. Teimme vihreässä valtuustoryhmässä paljon töitä sen eteen, että talousarviossa lisätään rahaa koulutukseen, panostetaan henkilöstöön palkkaohjelman kasvattamisella ja työmatkaedulla sekä vauhditetaan ilmastotoimia. Budjettineuvotteluja ei päästy käymään tänäkään vuonna aiemmilta valtuustokausilta totuttuun tapaan pormestarin laatiman valmiin ehdotuksen pohjalta. Ryhmien yhteistyöhön perustuvassa budjettiprosessissa on paljon hyvää. Avoimuuden ja julkisen keskustelun kannalta olisi kuitenkin selkeintä, että olemassa olisi pohjaesitys, ja tämän toimme keskusteluissa myös toistuvasti esiin. Ennen varsinaisia neuvotteluja julkaistiin lopulta talouden pohjaluvut, joiden perusteella mekin rakensimme budjettiesitystä.

Palkkaohjelmalla ratkomme työvoimapulaa

Vihreiden tärkeimpinä tavoitteina budjettineuvotteluissa olivat tuntuva lisärahoitus koulutukseen, palkkaohjelman jatkaminen työvoimapulasta kärsiville aloille sekä työsuhdematkalippu henkilöstölle. Budjettiin tarvittiin keinoja varhaiskasvatuksen kriisin ratkaisuun. Lisäksi edelleen pitkittyvät palkanmaksuongelmat ovat rapauttaneet työntekijöiden luottamusta kaupunkiin. Saimme neuvoteltua palkkaohjelmaan ensi vuodelle 7 miljoonaa euroa ja työntekijöiden työmatkaedun kasvattamiseen 3 miljoonaa. Tämän vuotisiin kohdennuksiin nähden palkkaohjelma moninkertaistuu, sillä sote-toimialan palkankorotukset on jatkossa rahoitettava valtionrahoituksella. Työmatkaedun kasvattaminen kannustaa toivottavasti monia palaamaan joukkoliikenteeseen.

Suurimmat lisäpanostukset koulutukseen

Alkusyksystä uutisoitiin laajasti kasvatuksen ja koulutuksen uhkaavista säästöistä. Mitään poliittisia päätöksiä säästöistä ei kuitenkaan ollut ennen budjettineuvotteluja. Vihreiden tavoite neuvotteluihin oli turvata koulutuksen perusrahoitus ja saada myös lisärahoitusta varhaiskasvatukseen ja kouluille. Budjetissa säästöpaineet saatiin katettua ja koulutukseen lisättiin yli 10 miljoonaa, jolla torjutaan eriarvoisuutta kasvattamalla koulujen tarveperusteista lisärahoitusta (positiivisen diskriminaation raha) ja lisätään lasten tarvitsemaa yksilöllistä tukea oppimiseen lisäämällä resursseja inkluusion toteuttamiseen. Lisäksi rahaa varattiin varhaiskasvatuksen työntekijäpulan helpottamiseen. Vuosi sitten päätetystä koronapaketista oppimisvajeen korjaamiseksi jää lisäksi rahoitusta käytettäväksi myös ensi vuodelle. Talousarvion tarkemmista kohdennuksista päättää lautakunta loppuvuodesta.

Jatkamme Helsingissä ilmastoviisaita investointeja

Edistämme talousarviolla ilmastotoimia. Ensi vuonna vauhditetaan energiansäästöinvestointeja, jotka säästävät sekä energiaa että rahaa lyhyellä aikavälillä. Energiansäästöstä kerätyt varat ohjataan helsinkiläisten palveluiden parantamiseen. Budjetti satsaa kestävään liikkumiseen, kun varmistamme Helsingin raitiotiehankkeiden ja pyöräilyn tavoiteverkon etenemisen aikataulussa. Saimme neuvoteltua Viikistä Malmiin kulkevan raitiotien mukaan pitkäaikaiseen investointisuunnitelmaan. Kävelykeskustan kehittämiseen investoidaan ensi vuonna 3 miljoonaa euroa. Kruunuvuoren lauttaliikenteen jatkolle ensi vuonna löydettiin myös rahoitus.

Neuvottelimme rahoituksen Kalasataman kirjastolle ja luonnonvaraisten eläinten auttamiselle

Talousarviossa parannetaan kaupunkilaisten hyvinvointia ja virkistysmahdollisuuksia kehittämällä lähiliikuntapaikkoja, puistoja ja panostamalla roskaamisen vähentämiseen. Useiden koulujen, kirjastojen ja nuorisotalojen korjaukset saatiin turvattua ja kulttuuritoimijoiden tukemiseen ja nuorisotyöhön lisättiin myös rahoitusta. Vihreille tärkeä Kalasataman kirjaston avaaminen vuoden 2023 aikana saatiin myös neuvotteluissa turvattua. Meille vihreille tärkeä yksittäinen päätös oli myös se, että luonnonvaraisten eläinten auttaminen jatkossa turvattiin lisärahoituksella Korkeasaaren eläinpelastuksen puhelinpalvelulle.

Haemme tuottavuutta rakenneuudistuksista

Kaupunkistrategian mukaisesti 0,5 prosentin tuottavuustavoite ei kohdistu toimialoille ja palveluihin, vaan tuottavuutta parannetaan rakenneuudistuksilla. Tämä tarkoittaa sitä, että tuottavuustavoite ei aiheuta leikkauksia helsinkiläisten palveluihin, vaan säästöä ja järkevämpiä tekemisen tapoja haetaan kehittämällä toimintatapoja ja tekemällä asioita fiksummin. Tukipalveluissa jatketaan jo aiemmin linjattuja ja huolella valmisteluja tuottavuus- ja kehitysohjelmia. Lisäksi kaupunki luopuu erittäin paljon energiaa kuluttavasta Kivikon hiihtohallista ja toteuttaa nopeasti säästöjä tuovia energiatehokkuusinvestointeja. Kaupungin omaa innovaatiorahoitusta rajataan 1,5 miljoonaan vuodessa, mutta samalla varmistetaan, että vaikuttavimmat hankkeet saavat edelleen rahoitusta. Lisäksi ympärivuorokautisista pysäköintialueista luovutaan, ulkokuntien maanmyyntiä lisätään ja tilojen vajaakäyttöä vähennetään.

Sosiaali- ja terveyspalvelut rahoitetaan ensi vuonna valtionrahoituksella

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat Helsingissäkin muutoksessa, vaikka meillä ei käytykään aluevaaleja viime tammikuussa. Kaupunginvaltuusto päättää jatkossakin sote-palveluista, mutta rahoitus niihin tulee kokonaisuudessaan valtiolta. Valtionrahoitus on alueilla ja Helsingissä jaettava mahdollisimman vaikuttavasti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Helsingin ja HUS:n tilanne on jo ensi vuonna erittäin haastava. Sote-uudistuksen rahoitusmallia ja rahoituksen tasoa on saatava muutettua eduskunnassa. Akuutein tilanne on ollut HUS:ssa, jossa budjetista puuttuu 95 miljoonaa. Malmin sairaalan, muiden yhteispäivystysten ja Lohjan synnytysten turvaamiseksi on onneksi löydetty ratkaisut. Helsingin perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa pystytään pitämään kiinni nykyisistä palveluista, mutta on mahdollista, että alijäämää syntyy ensi vuoden aikana. Kaupunkistrategiassa päätettyjä panostuksia jatketaan matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin, asunnottomuuden vähentämiseen ja terveysasemien hoitoon pääsyn parantamiseen.

Reetta Vanhanen
Valtuustoryhmän puheenjohtaja