Kaupungit ovat keskeisessä roolissa ilmastokriisin ratkaisujen löytämisessä. Yli puolet maailman ihmisistä asuu jo nyt kaupungeissa ja se miten kaupungit ratkaisevat ilmaston kannalta kestävän energiantuotannon, liikenteen ja rakentamisen haasteet, vaikuttaa merkittävästi siihen, miten onnistumme tekemään elämäntavastamme kestävää.
Helsinki ottaa uudessa kaupunkistrategiassa ison harppauksen ilmastokriisin ratkaisujen edelläkävijänä. Aikaistamme hiilineutraaliustavoitettamme vuodesta 2035 vuoteen 2030. Helsinki on jo edellisellä valtuustokaudella toteuttanut päämäärätietoisesti Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmaa, jonka tulemme tällä valtuustokaudella uudistamaan vastaamaan uutta hiilineutraaliustavoitetta.
Noin puolet Helsingin päästöistä tulee energiantuotannosta ja helsinkiläisten kotien lämmittämisestä. Tällä valtuustokaudella Helen Oy (Helsingin energia) päivittää kehitysohjelmansa ja Helsingille laaditaan vähähiilisen lämmityksen tiekartta. Kaupunkistrategiaan on kirjattu, että Helenin kehitysohjelmassa valmistaudutaan Salmisaaren hiilivoimalan sulkemiseen jo ennen vuotta 2029 eikä Helsinki enää tee uusia investointipäätöksiä bioenergialaitoksiin. Vaikka bioenergia lasketaan hiilineutraaliksi energiantuotantomuodoksi, se vaikuttaa valtakunnalliseen päästötaseeseen ja hiilinieluihin. Mitä enemmän biomassaa käytetään, sitä enemmän hiilinielut pienenevät. Biomassan laajamittainen käyttö on myös ongelmallista Suomen uhanalaistuneen metsäluonnon kannalta.
Kaupunkistrategiassa asetettiin ensimmäistä kertaa tavoitevuosi Helsingin nollapäästöille. Nykyisessä hiilineutraaliustavoitteessaan Helsinki kompensoi 20 % päästöistään huolehtimalla päästövähennyksistä muualla. Nyt Helsingin tavoitteena on saavutta nollapäästöt ilman kompensointeja vuonna 2040. Ilmastopolitiikassa on tarpeen asettaa tavoitteita pitkien aikojen päähän, sillä esimerkiksi kokonaisten energia- ja liikennejärjestelmien muuttaminen päästöttömiksi vaatii isoja investointeja ja määrätietoista politiikkaa, joiden ilmastovaikutukset realisoituvat vasta pidemmällä aikavälillä. Energiantuotannon uudistamisen lisäksi uusia ja vaikuttavampia toimenpiteitä tarvitaan ainakin liikenteen ja rakentamisen päästöjen vähentämiseksi.
Puolet helsinkiläisten kulutusperäisistä päästöistä syntyy kaupungin rajojen ulkopuolella. Kaupunkilaisten omia mahdollisuuksia tehdä ympäristöystävällisiä valintoja arjessaan helpotetaan ja jatkamme Kierto- ja jakamistalouden tiekartan kunnianhimoista toteuttamista. Julkisessa ruokailussa tulee olla helppoa valita ilmastokestävä kasvisvaihtoehto ja jokapäiväisessä liikkumisessa tulee olla helppoa käyttää kestäviä liikkumismuotoja kuten joukkoliikennettä tai polkupyörää. Tavoittelemme strategiassa joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn kulkumuoto-osuuden kasvua.
Ilmastokriisin torjumisen lisäksi Helsinki valmistautuu myös sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Tavoitteena on Helsinki, joka on varautunut sään ääri-ilmiöihin, kuten helle- ja kuivuusjaksoihin sekä voimakkaisiin sateisiin ja tulevina vuosikymmeninä jopa vedenpinnan nousuun. Varautumiseen kiinnitetään huomiota niin kaupunkisuunnittelussa, kuin uudis- ja korjausrakentamisessa. Puita ja viherrakenteita lisätään hallitsemaan hulevesiä, vähentämään tulvariskiä ja torjumaan lämpösaarekeilmiötä. Sairaaloissa, laitoksissa ja senioriasumisessa huolehditaan myös tarpeellisista toimenpiteistä hellejaksoihin sopeutumiseksi.
Uusi kaupunkistrategia osoittaa kuinka Helsingin tavoitteena on olla edelläkävijä ilmastokestävän kaupunkielämän mahdollistamisessa. Tällä valtuustokaudella jokainen päätös on ilmastopäätös. Kaupunkistrategian tavoitteet antavat selkänojan määrätietoiselle ilmastopolitiikalle, jota tulemme seuraavan neljän vuoden aikana Helsingissä toteuttamaan.
Amanda Pasanen
Valtuustoryhmän varapuheenjohtaja ja kaupunkiympäristölautakunnan jäsen
Osmo Soininvaara
Helsingin energian (HELEN) hallituksen puheenjohtaja