Kaupunkitila on meidän kaupunkilaisten elinympäristö. Liikumme sen läpi päivittäin ja vietämme siellä aikaa. Elinympäristöllämme on paljon vaikutusta hyvinvointiimme ja elämänlaatuumme. Siksi kaupunkisuunnittelun lähtökohtana tulee olla mahdollisimman viihtyisä, terveellinen ja turvallinen kaupunkiympäristö.

Viihtyisyys ei ole ollut aina itsestäänselvyys kaupunkitilaa suunnitellessa. Edelleen katutila nähdään turhan usein vain liikenteen läpikululle varattuna tilana. Kaupunkilaisten tarpeet elinympäristölleen jäävät tällöin alistetuksi autoliikenteen sujuvuudelle.

Suunta tämän osalta on onneksi muuttumassa. Esimerkiksi tuoreessa Helsingin kaupunkistrategiassa vuosille 2021-2025 nostetaan monin tavoin esiin viihtyisämpi ja laadukkaampi kaupunkiympäristö, sekä listataan useita sitä tukevia tavoitteita.

Strategiassa tavoitellaan esimerkiksi kävelyn ja pyöräilyn määrän kasvattamista. Kävely lisääntyy alueilla, joissa panostetaan viihtyisyyteen. Laadukkaat materiaalit asvalttikenttien sijaan, vehreä kasvillisuus ja kaunis arkkitehtuuri kutsuvat viettämään aikaa ja kävelemään kaupungilla.

Ihmiset viettävät katutilassa sitä vähemmän aikaa, mitä enemmän häiriöitä aiheuttavaa liikennettä kadulla on. Tämä on helppo ymmärtää, kun otetaan huomioon, että katutilassa sekä suurimmat melu- että ilmanlaatuongelmat syntyvät liikenteestä. Kävelijän näkökulmasta myös huomattavasti nopeampi tieliikenne koetaan häiritseväksi. Siksi onkin olennaista, että pyrimme rauhoittamaan liikenteen nopeuksia paitsi turvallisuuden ja terveellisyyden, myös elinympäristömme viihtyisyyden lisäämiseksi.

Ihmiset kokevat turvallisemmaksi katutilan, jossa on paljon muita ihmisiä. Siksi kävelyyn ja oleskeluun kannustava kaupunki on myös turvallisemman tuntuinen kaupunki. Varaamalla paljon ja laadukasta tilaa pyöräilijöille ja kävelijöille houkutellaan kaduille liikkumaan enemmän ihmisiä.

Lisää tilaa kävelylle, katupuille ja kulttuurille

Katutilaa on viime vuosisadan puolivälistä saakka perinteisesti jaettu autoliikenteen sujuvuus edellä. Autoliikenne vie nykypäivänä ylivoimaisesti eniten tilaa verrattuna muihin kulkumuotoihin. Autoliikenteen vähentäminen ja pyöräilyn ja kävelyn lisääminen elävöittää kaupunkia. Tätä tarkoittaa myös kaupunkitilan tehokkaampi ja järkevämpi käyttö, jonka puolesta strategiassa liputetaan. Joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn panostaminen on tehokasta kaupunkitilan käyttöä. Kun liikennejärjestelmä vie vähemmän tilaa, mahtuu kaupungille enemmän viihtyisyyttä lisääviä asioita, kuten esimerkiksi taidetta tai kasvillisuutta.

Vehreys on tärkeä osa Helsinkiä ja olisi hienoa, että se näkyisi entistä enemmän kaupunkitilassa. Esimerkiksi Pariisissa ennen teinä tai parkkipaikkoina palvelleita alueita muutetaan nyt kovaa vauhtia viheralueiksi, kaupunkitilan viihtyisyys ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen mielessä. Katukasvillisuudella voidaan lisätä viihtyisyyttä ja siksi strategian kirjaukset vehreyden ja viherrakenteiden määrän lisäämiseksi ovat tärkeitä. Rakennus- ja liikennehankkeiden yhteydessä tullaan jatkossa selvittämään aina vaihtoehto säästää mahdollisimman paljon puustoa ja kasvillisuutta. Rakennushankkeilta edellytetään myös koetun viihtyisyyden lisäämistä. Kasvillisuuden läsnäolon on todettu parantavan ihmisen henkistä hyvinvointia, vähentävän stressiä ja rentouttavan. Kaupunkitilassa oleva kasvillisuus ei kuitenkaan poista ihmisten tarvetta laajemmille virkistysalueille, ja siksi on tärkeää, että strategiassa turvataan myös vastaisuudessa kaikkien helsinkiläisten lyhyt matka lähiluontoon.

Kaupunkitila on kaupungin käyntikortti. Kiinnostava kaupunki kutsuu viettämään aikaa. Strategiassa linjataan, että kaupunkiympäristön viihtyisyyttä lisätään julkisella tilataiteella. Taide tekee kaupungista kiinnostavamman, omaleimaisemman ja viihtyisämmän. Myös tilojen ja alueiden käyttöä tapahtumiin ja kulttuuritoimintaan helpotetaan ja omaehtoisen kaupunkikulttuurin tärkeyttä alleviivataan. On tärkeää, että kaupunki sallii ja kannustaa kieltämisen ja rajoittamisen sijaan. Ilman kaupunkikulttuuria ei ole viihtyisää kaupunkia.

Sameli Sivonen
Kaupunkiympäristölautakunnan varajäsen, arkkitehtuurin ja taloustieteen opiskelija