Vaalien alla kuulee äänestäjille usein lupailtavan suuria, ehkä jopa niin sanotusti kaiken tai ei mitään. Ihmettelen tällaista asennetta, sillä “kaikki tai ei mitään” sotii demokratian periaatteita vastaan. Politiikassa ei mikään etene, jos ei olla valmiita yhteistyöhön ja kompromisseihin, sillä tämä ei ole pikavoittojen laji, tämä ei ole saneluun perustuva diktatuuri vaan demokratia. Poliitikolla pitää olla hyvät istumalihakset ja takamuksen täytyy kestää merivettä.

Demokraattinen päätöksenteko on usein ärsyttävän hidasta, mutta minä pidän demokratian hitautta mahtavana ominaisuutena. Demokraattisen prosessin hitaus on pelastusrengas, joka pitää ihmisyydestämme huolta. Se varmistaa sen, että kukaan ei voi yksin sanella miten toimimme yhdessä. Se varmistaa sen, että kansalaisyhteiskunta pystyy vaikuttamaan päätöksentekoon. Ilman demokraattista prosessia jäisi keskustelusta pois monta ääntä.

Jotta demokraattinen prosessi voi toimia, se vaatii kuitenkin sitä, että päätöksentekijät ovat valmiita keskustelemaan keskeneräisistä asioista. Sillä mikäli keskeneräisistä asioista ei keskustella, keskittyy valta vain harvoille. Demokratia opettaa myös nöyryyttä ja hyväksymistä. Kun ajatellaan esimerkiksi Helsingin kaupunginvaltuustoa, pidän parhaimpina sellaisia päätöksiä, joihin kukaan ei sataprosenttisen tyytyväinen. Tämä saattaa kuulostaa perin kummalliselta, mutta mielestäni silloin olemme löytäneet todennäköisesti sen kannan, joka parhaiten vastaa kaupunkilaisten mielipidettä. Demokraattinen toiminta siis vaatii poliitikoilta kykyä istua alas ja katsoa mistä löytyy suurin yhteinen nimittäjä ja mitä voimme yhdessä saavuttaa. Politiikka on neuvottelua, joten mikäli suhtautuu politiikkaan kaikki tai ei mitään -asenteella, tekee todennäköisesti hallaa kaikille niille asioille, joita haluaa edistää.

Tämä onkin Helsingin päätöksenteon ytimessä. Helsingissä puhutaan paljon Helsingin hengestä. Eli siitä, että eri poliittiset ryhmät tulevat yhteisen pöydän ääreen ja ovat valmiita keskustelemaan ja etsimään sitä kohtaa, jossa tavoitteet kohtaavat, jotta päästään eteenpäin. Ensimmäinen Helsingin hengen testi uudelle valtuustolle on pian neuvoteltava valtuustostrategia eli dokumentti, jossa eri puolueet sopivat millaisia ovat ne isot tavoitteet, joihin haluamme kuluvan neljän vuoden aikana keskittyä. Helsingin strategia olisi hyvin erilainen mikäli jokainen valtuutettu kirjoittaisi sen yksin, sen sijaan demokratian ansiosta dokumentiin ei tule varmasti olemaan täysin tyytyväinen kukaan, mutta aivan varmasti kaikki tulevat ilahtumaan jostain – ja näin sen pitää ollakin.

Hyvää kansainvälistä demokratiapäivää!

Fatim Diarra
Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

YK:n yleiskokous on julistanut syyskuun 15. päivän kansainväliseksi demokratiapäiväksi vuonna 2007 muistuttamaan maailman päättäjiä ja jokaista yksittäistä ihmistä demokratian tärkeydestä. -Suomen YK-liitto