Kestävyysmuutoksen vauhdittamiseen tarvitaan kannustinjärjestelmä. Nykyisellä muutosvauhdilla ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen uhkaa jäädä toiveeksi. Länsi-Helsingin Vihreiden puoluekokousaloitteessa esitetään, että ympäristökestävämmistä tuotteista ja palveluista palkittaisiin.

Saimme jälleen elokuussa kuulla ilmastotutkijoiden synkkiä arvioita tulevaisuudesta. Ilmastonmuutoksen etenemisvauhti on kiihtynyt. Jo aiemmin neuvotellun Pariisin sopimuksen tavoitteesta ja toimenpiteistä ollaan takamatkalla. Suomi ei ole tässä poikkeus.

Enää ei riitä se, että pyrimme pienentämään hiilijalanjälkeä, vaan meidän täytyy päästä hiilinegatiiviseksi. Nopeasti. Hallitusohjelman tavoitteeksi on linjattu, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Teknologia ei yksin ratkaise, vaan jatkuvasti kasvavaa kulutusta on vähennettävä ja tilalle on valittava kestävämpiä kulutusvaihtoehtoja, jotka nojaavat kiertotalouteen.

Suomeen tarvitaan muiden kunnianhimoisten ilmastotoimien ohella kuluttajille suunnattu taloudellinen kannustinjärjestelmä, joka vauhdittaa kestävyysmuutosta ja siirtymää kiertotalouteen. Tuotteiden ja palveluiden ympäristöjalanjälki (tai ympäristökädenjälki) on myös merkittävä nykyistä selkeämmin ja yksiselitteisesti näkyviin.

Mallia taloudelliseen kannustinjärjestelmään voitaisiin ottaa Sitran esiin nostamasta Etelä-Koreassa käytössä olevasta Vihreästä luottokortista, tai vastaavankaltaista keinoista. Etelä-Koreassa Vihreä luottokortti on ympäristöministeriön valvoma ja suuren finanssitalon kanssa toteutettu taloudellinen kannustinjärjestelmä, joka tukee kestäviä elintapoja ja muokkaa kansallisia kulutustottumuksia ympäristöystävälliseen suuntaan. Se palkitsee taloudellisesti luottokortin käyttäjät, kun he ostavat ympäristöystävällisiä tuotteita, käyttävät julkista liikennettä tai säästävät sähköä, vettä tai kaasua. Kyselyiden mukaan Vihreä luottokortti on lisännyt ympäristökestävämpiä valintoja Etelä-Koreassa.

Ilmastoratkaisuja ei voi jättää vain kuluttajien varaan. Kulutuskulttuurin muutos tarvitsee tuekseen myös taloudellisen mallin, jossa kulutusvalintojen vaikutukset tehdään yhteisesti arjessa näkyviksi. Olisi hienoa nähdä tällainen malli Suomessakin. Elämme tällä hetkellä osin harhaluulossa, että olisimme kestävässä kehityksessä mallimaa. Kun katsoo hiilijalanjälkeämme asukasta kohden, huomaa, että tämä ei pidä paikkaansa. Samasta syystä ylikulutuspäivää vietetään Suomessa huomattavan paljon aiemmin kuin vastaavaa päivää maailmanlaajuisesti.

Tekniikka ja Talous uutisoi Länsi-Helsingin Vihreiden puoluekokousaloitteesta 13.8.2021.

Kirsi Vuorinen
kiertotalouslähettiläs, Länsi-Helsingin Vihreiden vpj, diplomi-insinööri

Mari Holopainen
kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu