Helsingin seudulla on kaikki edellytykset kehittyä maailman parhaaksi kasvuyritysten liiketoimintaympäristöksi. Me olemme jo matkalla sinne: suomalaiset kasvuyritykset keräsivät myös koronavuonna ennätysmäärän rahoitusta pääomasijoittajilta. Voimme rakentaa sen paremman Piilaakson; sellaisen, jonka toiminta perustuu tasa-arvoiseen yhteiskuntaan, jossa yrityksiä kannustetaan rakentamaan ratkaisuja globaalien kestävyyshaasteisiin ja joita tehdessään ne luovat taloudellista hyvinvointia. 

Kasvuyritykset eivät ole ainoastaan luomassa tulevaisuuden elinkeinoelämää ja työnantajia, vaan niiden avulla on myös mahdollisuus hakea ratkaisuja ilmastokriisiin ja maailmanlaajuisiin kestävyysongelmiin. Yksityiset toimijat ja julkinen järjestelmä voivat toimia yhteistyössä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ratkaisemiseksi. Kasvuyritysten tarpeiden huomioon ottaminen hyödyttää myös muiden yritysten tarpeita; ne voivat kirittää julkisten palveluiden kehitystä ja lisätä Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien keskuudessa.

Onnistuaksemme tässä, muutama asia on laitettava kiireellisesti kuntoon:

1. Erityisosaajien työperäinen maahantulo on tehtävä mahdolliseksi

Suomen omat kyvykkyydet eivät riitä, joten yritykset hankkivat osaavaa työvoimaa ulkomailta. Nykyinen maahanmuuttoprosessi on aivan liian hidas ja raskas ja D-viisumin puuttuminen murentaa Suomen globaalia kilpailukykyä. Kansallisella D-viisumilla voi oleskella viisumin myöntäneen maan alueella enintään yhden vuoden ajan ja se on jo käytössä muissa Schengen-maissa. Suomessa sen valmistelu on vasta vireillä. Tarvitsemme helpon maahantulon nopealla aikataululla.

2. Kansainvälisten osaajien täytyy tuntea olevansa tervetulleita Helsinkiin

Juuri julkaistussa InternNationsin selvityksessä Suomeen muuttaneiden kokemuksista Suomessa asumisesta, kiinnitettiin huomiota erityisesti heikkoon integraation, työelämään pääsyn vaikeuteen ja paikallisen verkoston puuttumiseen. Erityisesti kielikysymys aiheutti vaikeuksia: suomen kieli dominoi palveluissa ja työelämässä, mutta sen oppimiseen ei tarjota riittäviä resursseja. Helsingin tulee ottaa asiointikieleksi englanti ja tarjota kaikki kunnalliset palvelut englanniksi tietyissä toimipisteissä. Lisääntynyt koulutuksen ja varhaiskasvatuksen saatavuus englanniksi sekä laadukas suomen kielen opetus mahdollistaa kansainvälisten osaajien uudelleensijoittumisen Helsinkiin ja lisää Suomen houkuttelevuutta kansainvälisessä kilpailuissa.

3. Helsinki on maailman toimivin kaupunki, mutta kukaan ei vielä tiedä sitä 

Helsingillä on täysi potentiaali houkutella kansainvälisiä osaajia; olemme yksi maailman toimivimmista ja turvallisimmista kaupungeista, joka tarjoilee kattauksen uudenlaista kaupunkielämää, arvokasta kulttuuriperintöä ja jokaiselle kaupunkilaiselle pääsyn lähiluontoon. Kukaan ei vain vielä tiedä sitä.

Helsingin tulee toimia vähintäänkin reaktiivisesti, jollei proaktiivisesti kansainvälisessä toimintaympäristössä, houkutellakseen parhaita osaajia. Tämä vaatii panostusta brändäykseen, markkinointiin ja viestintään.

4. Suomalaiset kasvuyritykset keräävät eniten riskirahaa Euroopassa, mutta naiset ja vähemmistöt perustajina ovat aliedustettuina

Pääomasijoittajat ry pitää täysin realistisena positiivisen kehityksen jatkumista: kasvuyritysten kokonaisrahoitus voi kasvaa lähivuosina kahteen miljardiin. Vaikka suomalaiset kasvuyritykset keräävät eniten riskirahaa Euroopassa, kotimaisen riskisijoitusmarkkinan koko on huomattavan pieni, vain puolet Tanskan vastaavasta. Keräämme tällä hetkellä yli puolet sijoituksista ulkomailta. Vuonna 2019 vain yksi prosentti rahoituksesta meni naistiimeille, Suomessa naiset keräsivät ainoastaan 5 % sijoituksista. On arvioitu, että tarvitaan moninaisempi sijoittajajoukko tekemään päätöksiä, jotta sijoituskohteiksi valikoituu moninaisemmat ideat.

5. Helsingin tulee nostaa korkeakouluyhteistyö ja TKI-panostukset kärkitavoitteiksi

Teknologisen kehityksen merkitys on ratkaiseva talouskasvun ja tuottavuuden kannalta. Yliopistot ovat avainasemassa tutkimuksen tekemisessä, uusien keksintöjen suojaamisessa, tutkimuksen kaupallistamisessa ja uusien yritysten synnyttämisessä. Vaikka kasvuyritysten osalta tulevaisuus näyttää lupaavalta, Suomessa on parantamisen varaa tuotteiden ja osaamisen kaupallistamisessa sekä patenttien määrässä. Osaamisen ja innovaatiokilpailukyvyn vahvistamiseksi Suomen TKI-panostukset tulee nostaa Vihreiden esittämään 8%:iin bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä. Pääkaupunkiseudun kaupungeilla on tärkeä rooli tämän tavoitteen ja keskinäisen yhteistyön edistämisessä.

Mari Holopainen on kansanedustaja ja kauppatieteiden väitöskirjatutkija, joka on työskennellyt Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitoksella ja julkaissut muun muassa käyttäjälähtöisyydestä, palvelumuotoilusta ja ennakoinnista.

Ilja Riekki työskentelee Aalto-yliopiston Aalto Ventures Program -yrittäjyyskoulutusohjelmassa yrittäjämäisen ajattelutavan, tutkimuksen vaikuttavuuden ja tutkimuslähtöisten innovaatioiden luomisen parissa. Aiemmin hän on työskennellyt ja opiskellut Kiinassa ja Etelä-Koreassa.