Helsingissä päätettiin tällä viikolla Vihreiden esityksestä, että koulutukseen lisätään 17,5 miljoonaa euroa, jotta peruskoulujen resurssit riittävät ja voisimme vastata koronan aiheuttamaan lasten ja nuorten lisätuen tarpeeseen. Budjetti päätettiin siis ylittää kesken vuotta, mikä on todella poikkeuksellista. Olimme vaatineet tätä mahdollisuutta koronavuoden budjetista neuvoteltaessa, ja on huojentavaa että ehdotuksemme sai nyt enemmistön tuen taakseen.

Miksi tällaiseen ratkaisuun päädyttiin?

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen rahoitus on puhuttanut kevään aikana. Syy on Helsingin viime syksyn hankalissa budjettineuvotteluissa ja koronakriisin luomassa epäselvässä taloustilanteessa. Neuvottelut budjetista käytiin poikkeuksellisen haastavassa tilanteessa: koronan vaikutuksista kaupungin talouteen ei ollut selvää tietoa, pahimmat uhkakuvat talouden menetysten suhteen olivat synkkiä. Pormestarin ehdotus vuoden 2021 budjetiksi oli poikkeuksellisen niukka: rahaa puuttui huomattavasti etenkin koulutuksesta mutta myös monesta muusta paikasta, kuten sosiaali- ja terveyspalveluista, koulujen korjauksista, uusista raitioteistä ja metroasemien korjauksista. Pormestarin ehdotuksen pohjalta käytiin haastavat neuvottelut. Niissä Vasemmistoliitto päätti, ettei se ole mukana budjettisovussa. Vihreät jäivät puolustamaan neuvoteltuja lisäyksiä budjettiin.

Neuvotteluissa saatiin suuri osa leikkauspaineista torjuttua. Eniten lisärahaa saatiin koulutukseen, yhteensä 22 miljoonaa euroa. Summa on Helsingin budjettineuvotteluiden mittaluokassa suuri. Taloustilanne oli poikkeuksellisen epäselvä koronan mahdollisten suurtenkin taloudellisten vaikutusten vuoksi, joten suuremmista lisäyksistä ei päästy puolueiden kesken yhteisymmärrykseen.

Etenkin koulutuksen rahojen riittävyydestä jäi kuitenkin epävarmuutta, vaikka rahoituksen määrä kasvoikin edellisestä vuodesta ja valtion 15 miljoonan avustukset auttoivat suuresti haastavassa tilanteessa. Monien asioiden arviointi keskellä koronakriisiä oli mahdotonta. Tämän vuoksi neuvotteluissa tehtiin poikkeuksellinen ratkaisu: Vihreiden vaatimuksesta budjettiin kirjattiin, että poikkeuksellisessa tilanteessa budjetti voidaan ylittää myös kesken vuoden. Tällaista ylitysmahdollisuutta ei Helsingin budjettiin ole aiemmin kirjattu. Ylitysmahdollisuudesta sovittiin yhteisymmärryksessä niiden puolueiden kesken jotka tässä vaiheessa olivat mukana neuvotteluissa.

Maaliskuussa kävi ilmi, että Helsingin taloudellinen tilanne on huomattavasti parempi kuin koronakriisin sumeissa näkymissä oli osattu ennakoida. Helsingin vauhdilla kasvavan kaupungin taloustilanteen tuleekin olla joka vuosi positiivinen, muuten kaupunki olisi suunnattomissa vaikeuksissa eikä riittävää määrää asuntoja, joukkoliikennettä, päiväkoteja tai kouluja olisi mahdollista rakentaa. Ylijäämän määrä oli silti huomattavasti suurempi kuin mitä syksyllä osattiin ennustaa.

Tällä viikolla koulutuksen budjettiylitys toteutettiin, kuten syksyn neuvotteluissa sovittiin. Vihreiden Emma Kari teki kasvatuksen ja koulutuksen lautakunnassa SDP:n Ville Jalovaaran tukeman esityksen, jossa kasvatuksen ja koulutuksen budjettiin lisätään yhteensä 17,5 miljoonaa euroa. Valtaosa tästä, 11 miljoonaa, osoitetaan peruskouluille, joiden taloustilanne on puhuttanut kevään aikana. Loput Vihreiden esittämät rahat menevät lukioille, ammattikouluille, varhaiskasvatukseen, monikielisten ohjaajien lisäämiseen ja oppilas- ja opiskelijahuoltoon. Ylityksen myötä Helsinki käyttäisi koulutukseen noin 62 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2020. Rahaa käytetään tänä vuonna hieman vajaa 190 miljoonaa enemmän kuin neljä vuotta sitten.

Syksyn budjettisopuun kirjatun ylityslinjauksen myötä tämän lisärahan taakse oli mahdollista saada Helsingin puolueiden enemmistön tuki. Se vaati kuitenkin paljon neuvotteluita lautakunnan jäseniltä, koska teko on tavanomaisista budjettikäytännöistä poikkeava. Lopulta kasvatuksen ja koulutuksen lautakunta päätyi kuitenkin miltei yksimielisesti kannattamaan Vihreiden valmistelemaa ehdotusta. Enemmistön saaminen ylityksen taakse perustui siihen, että tästä mahdollisuudesta oli sovittu yhteisesti budjetissa. Budjettisovun ulkopuolelta tällaisen ylityksen toteutuminen ei olisi onnistunut. Siksi Vihreiden oli mahdollista neuvotella enemmistön tuki koulutuslisäysten taakse.

Helsinki on arvioinut, että poikkeusaikojen ja etäopetuksen jäljiltä perusopetuksessa noin 40 prosenttia oppilaista tarvitsee aiempaa enemmän tukea. Toisella asteella opintojen keskeyttäminen ja uupumus ja mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet tavalla, jota ei voi oikeastaan verrata mihinkään aikaisempaan. Lisärahalla pystytään tarttumaan näihin tilanteisiin ja tuomaan tarvittavaa apua ja tukea koululaisten arkeen. Lukujen valossa Helsingin lähtötilanne koulutuksen osalta on kohtalaisen hyvä, esimerkiksi luokkakoot ovat keskimääräisessä vertailussa Suomen kuuden suurimman kaupungin toiseksi pienimmät sekä alakoulussa että yläkoulussa. Opetustunteja järjestetään enemmän kuin monissa muissa Suomen kunnissa.

Vihreät on jokaisessa vaiheessa toiminut, jotta koulutukseen saadaan varmistettua riittävä rahoitus. Se on vaatinut yhteistyötä, tavanomaisesta poikkeavia ratkaisuja ja ennen kaikkea poliittisen enemmistön, jota ei ole ollut saatavissa muilla keinoilla. Mikäli sellainen keino olisi ollut, siihen olisi tartuttu. Prosessi koulutuksen rahojen puolesta oli siis monin tavoin kuoppaisempi, epävarmempi ja hankalampi kuin koskaan ennen, mutta rahoituksen pitäisi nyt olla turvattu.

Ylimääräisen mutkan perimmäinen syy on se, että kokoomuslainen pormestari teki viime vuonna liian niukan budjettiehdotuksen. Mikäli Helsingin seuraava pormestari on Vihreä, on selvää ettei vastaavaa tule koulutuksen rahoituksen osalta tapahtumaan. Pormestarin tulevien vuosien tärkeisiin tehtäviin kuuluu varmistaa, että Helsingin koulutusrahoitus riittää pandemian jälkeisten oppimisvajeiden kuromiseen.

Reetta Vanhanen
Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja