Helsingin kaupunginvaltuusto päättää tänään 3.2. Eteläsataman alueen vapauttamisesta mm. uudelle arkkitehtuuri- ja designmuseolle. Samalla päätetään Helsingin Sataman toimintojen uudelleenjärjestelemisestä: Tukholman liikenne siirtyy Katajanokalle ja Tallinnan liikenne Jätkäsaareen. Länsisatamasta Jätkäsaaressa suunnitellaan tunnelia Länsiväylälle laivalle kulkeville rekoille ja henkilöautoille.  

Eteläranta, osa Helsingin ja Suomen keskeisintä kansallismaisemaa, vapautuu kaupunkilaisille. Rannat vapautuvat asukkaiden käyttöön ja alueelle rakennetaan uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo. Viihtyisä kävelykeskusta laajenee etelään ja Esplanadi pääsee taas yhteyteen Kauppatorin kanssa.

Tämä toteuttamiseksi Helsingin Sataman toimintoja järjestellään uudestaan. Olympia-satamaan jää vain laivaliikennettä ilman autoja. Tukholman laivaliikenne siirtyy Katajanokalle ja Tallinnaan suuntautuva liikenne Katajanokalta Länsisatamaan. Suurin osa sataman tuottamasta rekka- ja henkilöautoliikenteestä siirtyy pois keskustasta.

Tämä muutos on tärkeää toteuttaa taiten.

Laivaliikenne elää suurinta murroskauttaan sitten konttien keksimisen. Ilmastopäästöjen leikkaaminen koskee kaikkia aloja – myös rahti- ja risteilyaluksia. EU suunnitteleekin päästökaupan laajentamista koskemaan myös laivaliikennettä. Siksi myös Helsingissä laivaliikenne tulee muuttumaan lähitulevaisuudessa. Helsingin tulee tarjota varustamoille ennustettava ympäristö ja osoittaa selkeä polku päästöttömään tulevaisuuteen.

Helsingin Satama on Suomen tärkein satama. Sen kautta kulkee valtaosa Suomeen tulevasta tavarasta nyt ja tulevaisuudessa. Suomen päämarkkina sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Tavaraliikenteessä on keskeistä pitää kuljetusetäisyydet lyhyinä, kun laivasta siirrytään pyörien varaan.

Helsingin kaupungin tulee ratkaisuissaan ajatella kaupunkilaisten, veronmaksajien ja koko Suomen etua.

Nämä keskustan muutokset vaikuttavat myös Länsisatamaan, johon tulee aiempaa suurempi määrä laivoja. Jätkäsaaren ongelmana on jo nyt hetkellistä ruuhkautumista ja muita haittoja aiheuttava laivojen tuottama autoliikenne. Sitä syntyy, kun varustamot käyttävät halpaa autopaikkaa sisäänheittotuotteena houkutellessaan matkustajia.

Helsingin Sataman suunnittelema tunneli Jätkäsaaren terminaalialueelta Länsiväylälle on kallis, alustava kustannusarvio on n. 180 miljoonaa euroa. Tunnelin toteuttaminen kestää myös kauan, kymmenisen vuotta. Siksi Helsingin ja jätkäsaarelaisten kannalta ei ole järkevää laittaa kaikkea toivoa satamatunneliin.

Laivamatkustajista 69% kertoi matkustavansa yhtä paljon tai enemmän, jos laiva lähtisi Vuosaaresta. Rekkaliikenteen lisäksi autolla liikkuvia matkustajia kannattaa houkutella Vuosaareen. Vuosaaren kautta Muugaan kulkevilla laivoilla luodaan ohitustie Helsingin ja Tallinnan ympärille ja vahvistetaan kaksoiskaupunkia.

Tätä kehitystä voidaan vahvistaa ja nopeuttaa muutamilla keskeisillä toimilla. Vuosaaren Satamaan tulee tehdä tilaa kasvavalle autoliikenteelle. Valtion kanssa tulee sopia rekkaliikenteelle tarkoitetuista hyötyliikenteen kaistoista kehä III:lle. Ja lopuksi Helsinki Länsisatamassa käyttöönotettu rekkaliikenteen korotettu satamamaksu tulee laajentaa ympärivuorokautiseksi ja koskemaan myös henkilöautoja.

Helsinki otti tammikuussa 2019 menestyksellisesti käyttöön rekkaliikenteen hinnoittelun ruuhka-aikoina keskustan satamissa. Sen ansiosta liikenteen kasvu on siirtynyt Vuosaareen ja rekkaliikenteen määrä on pudonnut 4% keskustassa samalla kun rekkojen kokonaismäärä on kasvanut.

Nyt on oikea hetki ohjata Helsingin satama tekemään ratkaisu, joka tekee Helsingin satamasta ja laivaliikenteestä maailman vihreimmän. Näin samanaikaisesti parannetaan kaupunkia ja mahdollistetaan rahti- ja matkustajaliikenteen kestävä kasvu. Vuosaaren satamalla on siinä merkittävä rooli.

Mikko Särelä
Kaupunginhallituksen ja kaupunkiympäristölautakunnan varajäsen