Vihreiden pitkäaikainen tavoite kävelykeskustan kehittämisestä ja laajentamisesta eteni kaupunginhallituksessa 25.1. Esityksessä todetaan, että kävelykeskustaa ja käveltävää keskustaa laajennetaan kunnianhimoisesti. Kävelykeskustan jatkosuunnitteluun otetaan vihreiden ja vasemmistoliiton esityksestä mukaan myös Esplanadin alue. Kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki kirjoittaa kävelykeskustasta.

Viihtyisän, nykyistä paremman kävelykeskustan suunnittelu etenee. Pitkän takeltelevan vaiheen jälkeen tämä on toiveikasta. Vihreät ovat jo pitkään ehdottaneet kävelykeskustan ja käveltävän keskustan suunnittelua. Helsingin keskusta tarvitsee lisää viihtyisyyttä ja vetovoimaa: lisää paikkoja, joihin pysähtyä kahville, jäätelölle tai terassille, alueita joilla kävelee mielellään houkuttelevien näyteikkunoiden editse ja pysähtyy kivijalkaliikkeisiin. Sekä uutta museota, joka myös toeutuu.

Keskustojen viihtyisyyttä heikentävät erityisesti lähipäästöt ja melu. Tästä syystä meidän kannattaa valita muutama tärkeä kohta, joita haluamme kehittää, rauhoittaa niitä ja ohjata autoja vaihtoehtoisille reiteille. Tämän jälkeen keskustaan pääsee tietysti yhä ajamaan autolla ja pysäköimään autolla. Ei siis kannata uskoa väitteitä siitä, että kävelykeskusta estäisi autolla keskustaan saapumisen. Ei estä. Mutta niissä paikoissa, joihin halutaan ihmisten pysähtyvän mielellään ei kannata lisätä autojen määrää, vaan pikemminkin rauhoittaa näitä alueita. Terassilla on mukavampi istua, kun ilma on raikasta ja kuulee, mitä keskustelukumppani sanoo.

Pandemia on saanut monet eurooppalaiset ja yhdysvaltalaiset kaupungit lisäämään viihtyisiä kävelymahdollisuuksia. Esimerkiksi Pariisi ja New York lisäsivät kävelijöiden tilaa reippaasti. Dublininissa lisättiin kävelykatuja kokeiluluontoisesti. Kokeilu tuotti nopeita tuloksia, joihin alueen yrittäjätkin lienevät tyytyväisiä: jo ensimmäisellä kokeiluviikolla kävelykadun kauppiaiden myynti lisääntyi yrityksestä riippuen 40-100 prosenttia. Dublinin kaupunginvaltuuston tilaamassa kyselyssä 96 prosenttia vastaajista piti kävelykatuja viihtyisyyttä parantavina, 92 prosentin mielestä kävelykatu paransi katutilaa merkittävästi ja yli 90 prosenttia toivoi, että kokeilusta tehdään pysyvä. Kansainvälisiä esimerkkejä hyvistä kävelyalueiden ratkaisuista löytyy juuri nyt onneksemme aivan valtavasti.
Helsingin keskustan asiointiselvityksestä käy ilmi, että ihmiset saapuvat Helsingin keskustan liikkeisiin, ravintoloihin, kauppakeskuksiin ja kulttuuripalveluihin valtaosin muuten kuin autolla. Lisäksi on selvää näyttöä siitä, että kävelykadut lisäävät kivijalkakauppojen saavutettavuutta sekä kannattavuutta. Kotimaisessa tutkimuksessa suomalaisten kävelykatujen liikkeet tekivät 23 % parempaa myyntiä verrattuna keskiarvoon.

Me Helsingissä olemme usein vähän varovaisia muutoksiin, vaikka jälkeenpäin huomaamme, että ne tekivät kaupungista paremman. Harva esimerkiksi toivoo autoja takaisin Keskuskadulle kävelijöiden, terassien ja kojujen tilalle.

Olympiaterminaalin alueen vapautuminen mahdollistaa tulevaisuudessa laajan ja viihtyisän alueen josta kulkua voi jatkaa uudesta Arkkitehtuuri- ja designmuseosta kohti ydinkeskustaa. Museohankkeen myötä myös Esplanadien alueen viihtyisyyden merkitys kasvaa. Viime kesä osoitti, että helsinkiläiset viihtyivät Senaatintorin kesäterassilla, jonka laidoilta oli poistettu tyhjäkäynnillä olevat bussit. Viehättävästi toteutetusta terassikokeilusta kertyneitä oppeja ja ajatuksia kannattaa hyödyntää laajemmin ensi kesänä.

Muutokset ja uudet ideat pitää suunnitella luonnollisesti huolella ja monia näkökulmia yhteensovittaen. Tärkeää on kuitenkin, että nyt edetään.

Anni Sinnemäki
Kaupunkiympäristön apulaispormestari