Jopa 40 % suomalaisista tekee vapaaehtoistyötä. Tänään 4.12. vietetään Suomessa heidän päiväänsä! Kansainvälisen vapaaehtoisten päivän teemana on tänä vuonna vapaaehtoisten valtava merkitys koronapandemiasta selviämisessä. 

Vapaaehtoistyö kytkeytyy tiiviisti järjestöjen työhön. Monet järjestöt eivät tulisi toimeen ilman vapaaehtoisiaan ja useita yhdistyksiä pyöritetään myös kokonaan vapaaehtoisvoimin. Vapaaehtoisille puolestaan järjestöt tarjoavat alustan, jonka avulla he pääsevät tekemään itselleen merkityksellisiä asioita. Tällainen kumppanuus on äärettömän arvokasta. Siitä syntyy muun muassa hyvinvointia, merkityksellisyyden kokemuksia, yhteistyötä, uusia ajatuksia ja ennen kaikkea kohtaamisia.

Korona on kurittanut järjestöjä ja arvatenkin myös vapaaehtoistyötä. Samaan aikaan järjestöjen ja niiden vapaaehtoisten työtä tarvitaan monin paikoin enemmän kuin koskaan, esimerkiksi sosiaalisten ongelmien ja eriarvoistumisen kasvaessa. Kun livekohtaamisia on rajattava, täytyy työlle löytää uudenlaisia muotoja. Järjestöt ovat sopeuttaneet toimintaansa koronan keskellä ennennäkemättömällä vauhdilla ja kehittäneet uusia tapoja toimia. Itse olen seurannut nuorisojaoston puheenjohtajana läheltä etenkin Helsingin nuorisopalveluiden järjestökumppanuuksia. Käsittelimme viime viikon kokouksessamme leiriavustuksia. Yhdistykset olivat mukautuneet koronan aiheuttamaan uuteen tilanteeseen mahtavalla ketteryydellä ja keksineet uusia keinoja leirien toteuttamiseen. Esimerkiksi päiväleirejä oli järjestetty ohjaajien opastusta striimaten – näin oli onnistuttu toteuttamaan muun muassa lasten luontoleirejä.

Kaupunki voi tukea järjestöjen työtä ja osoittaa arvostusta esimerkiksi joustavalla valmistelulla, jossa huomioidaan koronan aiheuttamat erityiset haasteet. Nuorisojaoston päätös jättää ennakkoon myönnetyt leiriavustukset voimaan ja olla perimättä avustuksia takaisin leirivuorokausien toteumamuutoksista huolimatta oli hyvä esimerkki juuri sellaisesta ympäröivän tilanteen huomioivasta päätöksenteosta, jota tässä hankalassa tilanteessa tarvitaan. Meidän on osaltamme pidettävä huolta siitä, että järjestökentän toimintaedellytykset säilyvät ja kaupungilla on jäljellä yhdistyspuolen kumppaneita myös koronan jälkeen. Samalla tulemme välillisesti tukeneeksi kaupunkilaisten tärkeitä mahdollisuuksia vapaaehtoistyöhön.

Noin kolmannes suomalaisista uskoo tekevänsä vapaaehtoistyötä nykyistä enemmän tulevaisuudessa. Kuulun tähän joukkoon. Olen aiemmin tehnyt vapaaehtoistyötä globaalin oikeudenmukaisuuden eteen. Tulevaisuuden varalle vapaaehtoistyön haaveita löytyy lisää: haluaisin esimerkiksi toimia vapaaehtoisena saattohoidon parissa ja antaa aikaani lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksien paranemiselle. Vapaaehtoistoiminnan pariin ohjaa usein halu olla tarpeellinen ja antaa omat vahvuutensa yhteisen hyvän käyttöön. Samalla pääsee oppimaan uutta ja syventämään omaa ymmärrystään elämästä. Kunhan tämä pahin ruuhkavuosien ketjukolari vähän helpottaa, palaan aivan varmasti jonkin järjestön vapaaehtoisvahvuuteen.

Vapaaehtoisten panos on korvaamaton myös puoluetoiminnassa. Ilman vapaaehtoisia esimerkiksi ensi kevään kuntavaalityöstä ei tulisi mitään. Kiitos siis vihreät aktiivit ympäri maan! Ja kiitos kaikki muutkin vapaaehtoistyötä tekevät. Olette kallisarvoisia.

Pauliina Saares

Kirjoittaja on Helsingin Vihreän valtuustoryhmän varavaltuutettu, Helsingin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan jäsen ja nuorisojaoston puheenjohtaja