Tänään sunnuntaina vietetään tyttöjen päivää. Tyttöjen päivä muistuttaa meitä tyttöjen kohtaamasta syrjinnästä ja samalla se nostaa esille tyttöjen voiman ja mahdollisuudet. Näin koronan aikana on entistä tärkeämpää puhua tytöistä ja tyttöjen oikeuksista niin Suomessa kuin rajojemme ulkopuolella. Ihmisoikeustyö kuten ei koronaviruskaan katso maiden rajoja. Väkivalta naisia ja tyttöjä kohtaan on lisääntynyt. On entistä vaarallisempaa syntyä tytöksi. Kiinassa kotiväkivalta kolminkertaistui karanteenin aikana, ja ulkonaliikkumiskiellot ovat estäneet naisia hakeutumasta turvakoteihin. Koti on monelle naiselle se kaikista vaarallisin paikka.

On erittäin huolestuttavaa, että tyttöjen silpomisluvut ovat pitkän laskun jälkeen kääntyneet kasvuun. Koronavirus jarruttaa sukuelinten silpomisen vastaista työtä, ja tavoite lopettaa silpomisperinne maailmassa vuoteen 2030 mennessä tulee hidastumaan kolmanneksella. Sukuelinten silpomisen joutuu seuraavan vuosikymmenen aikana läpikäymään kaksi miljoonaa tyttöä, jotka ilman pandemiaa olisivat voineet välttyä leikkaukselta.

Koulujen sulkeutuminen näyttäytyy vanhemmille tilaisuutena ympärileikata tyttö, ja samalla kasvava talousahdinko nopeuttaa perheiden tarvetta naittaa tyttärensä toimeentulon turvaamiseksi. Silpominen on myös monelle ainoa tulonlähde. Taistelu silpomista vastaan on myös taistelua köyhyyttä vastaan.

Virus uhkaa välittömästi miljoonien pakolaisiksi joutuneiden tyttöjen ja naisten terveyttä. Terveyskriisin aikana naiset kantavat maailmanlaajuisesti suuremman hoivavastuun, ja tämä altistaa meidät tartunnoille ja tarkoittaa meille myös erityistä kuormitusta.

Kriisit iskevät pahimmin maailman heikoimmassa asemassa oleviin lapsiin ja erityisesti tyttöihin. Koronapandemian kaltaiset kriisit ja niiden tuoma taloudellinen epävarmuus vaikeuttavat koulunkäyntiä ja syventävät köyhyydessä elävien ahdinkoa sekä lisäävät lasten ja tyttöjen hyväksikäytön sekä sukupuolittuneen väkivallan ja lapsiavioliittojen riskiä.

Välillä me erehdymme ajattelemaan, että olemme tasa-arvon mallimaa. Moni asia meillä Suomessa onkin valtavan hyvin. Meillä on ollut lähes kaikkien puolueiden ja ministeriöiden johdossa nainen. Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallitusjäsenistä on kasvanut 28,7 prosenttiin, ja mitä suurempi yritys sitä suurempi osuus naisia on hallitukseen valittu. Muutos on kuitenkin piinallisen hidasta. Samaan aikaan samapalkkaisuuden edistäminen seisoo. Naisvaltaiset alat ovat vuodesta ja hallituksesta toiseen palkkakuopassa. Naisen euro on Suomessa 84 senttiä.

Suomessa miehet pahoinpitelevät naisia. Suomi on yksi Euroopan väkivaltaisimpia maita perhe- ja lähisuhdeväkivallan osalta. Arvion mukaan joka kolmas nainen joutuu väkivallan tai sen uhan kohteeksi lähisuhteissaan jossakin vaiheessa elämäänsä.

Noin 50 000 naista joutuu vuosittain seksuaalisen väkivallan kohteeksi, ja vain alle 10 prosenttia kumppanin tekemistä vakavimmista väkivallanteoista tulee poliisin tietoon. Kun viime viikolla levitettiin kuvaa, jossa viiden hallituspuolueen puheenjohtajien kuvat oli muokattu nuorten tyttöjen kuviksi pilkkaamistarkoituksessa, minä hymyilin. Minä toivon, että tuo kuva osoitti kaikille Suomen tytöille, että sinä pystyt mihin vaan.

Meidän tehtävämme aikuisina on tehdä töitä sen eteen, että huominen on tytöille tätä päivää parempi. Meidän on esimerkin kautta ja omissa päätöksissämme muistettava, että ellemme me niin päätä me emme ole tyttöjen puolella. Meidän tehtävämme on varmistaa, että tuon kuvan antama toivo voi olla todellisuutta mahdollisimman monelle.

Fatim Diarra
kaupunginvaltuutettu, Vihreiden varapuheenjohtaja