Tuttu tilanne: autat seniori-ikään ehtinyttä pankkiasioissa. Käy ilmi, että tutun tunnuslukutaulukon tilalle on tullut laite, joka arpoo luvut. Laitteen pienet näppäimet ja himmeä näyttö hankaloittavat asiointia. Mukana tulleen käyttöohjeen sanastosta ei tavallinen vanha ihminen ymmärrä mitään. Vaihtoehtona olisi mobiilipankki, joka puolestaan toimii vain kalliissa ja käyttäjälleen tarpeettoman monimutkaisessa älypuhelimessa.

Koronapandemia toi vahvasti esiin juuri vanhojen ihmisten vaaran joutua digisyrjäytyneiksi.

Syrjäytyminen ja osallisuudesta paitsi jääminen voi kohdata kaiken ikäisiä ihmisiä. Koronapandemia toi vahvasti esiin juuri vanhojen ihmisten vaaran joutua digisyrjäytyneiksi. Kun palvelut siirtyivät etäyhteyksien päähän ja kaikenlainen asiointi piti hoitaa netin välityksellä, jäi merkittävä osa vanhoista ihmisistä vaille mahdollisuuksia osallistua edes oman elämänsä hallintaan.

Sähköinen asiointi on helpottanut elämää, kun ei tarvitse enää jonottaa pankeissa, lipunmyynneissä tai Kelan toimipisteissä. Koko elämän kirjo virkatodistuksista veroilmoituksiin hoituu netissä. Mutta entä jos et ole koskaan oppinut käyttämään tietokonetta? Tai kätesi vapisee ja näet huonosti etkä pysty klikkaamaan oikeaa ruutua? Puhumattakaan siitä, ettei sinulla edes ole mitään älylaitteita. Tilastokeskuksen mukaan vain 41 prosenttia yli 75-vuotiaista käytti internetiä vuonna 2019.

Moni täysin toimintakykyinen ja oikeustoimikelpoinen ikääntynyt on antanut raha-asioidensa hoidon lapselleen tai muulle luotetulle nuoremmalle ihmiselle. Tästä aiheutuu riippuvaisuutta, jolla ei ole mitään tekemistä ymmärryksen kanssa. Se myös mahdollistaa vanhan ihmisen taloudellisen hyväksikäytön.

Koulutusta digitaitoihin

Digitalisaatio etenee vääjäämättä, ja nykyisten työikäisten ikääntyessä yhä vanhempien ihmisten taidot ja tottumus sähköiseen asiointiin lisääntyy. Tämä ei kuitenkaan auta tämän päivän ikäihmisiä. Nykytilanteessa asiaa voidaan ja tulee helpottaa ikääntyneille suunnatulla digitaitojen koulutuksella ja neuvonnalla. Tätä tulee tarjota muun muassa erilaisissa ikääntyneiden palveluissa, kirjastoissa ja kansalaisopistoissa.

Internetin kautta tarjottavien palveluiden tulee olla helposti saavutettavissa. On kiinnitettävä huomiota sekä laitteiden saatavuuteen että helppokäyttöisyyteen. Mahdollisuus tekstin suurentamiseen tai kuuntelemiseen on tärkeää, samoin visuaalisen ilmeen ja etenemisen yksinkertaisuus. Verkkopalveluiden ilmettä ei pidä jatkuvasti päivittää.

Vaikka verkon palveluiden käyttö olisi haastavaa, voi yksinkertainen digitaalinen etäyhteys olla myös suuri apu ja ilon aihe. Helsingin kotihoidossa on jo yli 1100 asiakasta, joilla osa käynneistä tehdään etänä tablettitietokoneen välityksellä. Kuntoutusta voidaan järjestää sekä suorana yhteytenä että jumppavideoina. Hoitajakontaktien lisäksi nämä ihmiset ovat luoneet myös spontaaneja omia ryhmiä kuten kirkkokahvittelua television jumalanpalvelusten jälkeen. Näitä tabletteja sekä opastusta niiden käyttöön tulisi jakaa laajemminkin yksinäisyyttä ehkäisemään.

Laitteiden saatavuus, opastus ja neuvonta eivät kuitenkaan riitä. Niiden lisäksi tarvitaan myös vaihtoehtoisia tapoja hoitaa asioita ja osallistua. Palvelut on aina voitava hoitaa myös puhelimitse tai jopa menemällä kansalaisen luokse. Me vihreät haluamme varmistaa, ettei kukaan syrjäydy tai tule riippuvaiseksi muista vain siksi, etteivät sähköiset palvelut ole hänen saavutettavissaan.

Lue lisää vihreiden tuoreesta ikääntymispoliittisesta ohjelmasta.

Kati Juva
Kaupunginvaltuutettu ja sote-lautakunnan jäsen

Hannu Tuominen
Ikivihreät, HUSin valtuuston jäsen