Viisi huomiota keskustatunnelista

Tämän valtuustokauden alussa päätimme Helsingin valtuustostrategiasta. Sen osana linjasimme kävelykeskustan ja maanalaisen kokoojakadun selvittämisestä seuraavasti:

“Kaupunki selvittää ydinkeskustan viihtyisyyttä ja toiminnallisuutta edistävän kävelykeskustan merkittävämmän laajentamisen sekä keskustan läpiajoliikennettä ja satamien raskasta liikennettä katutilassa vähentävän maanalaisen kokoojakadun edellytykset. Toteutuessaan kokoojakatu rahoitetaan isolta osin tienkäyttömaksuin.”

Nyt valtuustokauden kahden ensimmäisen vuoden ajan keskustatunnelista on laadittu selvityksiä, ja jatkovalmistelusta on tarkoitus päättää kaupunkiympäristölautakunnassa.

Esitys ja siihen liittyvät selvitykset julkistettiin tänään. Tässä omat viisi huomiotani siitä, miltä nyt esitetty ehdotus vaikuttaa – ja mitä vaikutuksia sen toteutumisella olisi Helsingin kannalta.

1. Keskustatunneli lisäisi ilmastopäästöjä

Keskustatunneli lisäisi selvityksen mukaan autoliikennettä kokonaisuudessaan 110 000 ajoneuvokilometrillä vuorokaudessa. Tämä on ilmaston kannalta kestämätöntä. Vaikka sähköautojen prosentuaalinen osuus autoista kasvaisi, ristiriita Helsingin päästövähennystavoitteiden kanssa on räikeä. Helsingin investointien pitää vähentää päästöjä sen sijaan, että ne lisäävät päästöjä.

2. Keskustatunneli on valtavan suuri investointi

Selvityksessä keskustatunnelin investointikustannuksiksi arvioidaan 1,3 – 1,4 miljardia euroa. Tämä ei vielä sisällä ylläpitokustannuksia. Summa on todella suuri. Raide-Jokeri, Kruunusillat, Pasila-Kalasatama-ratikka ja Hernesaaren ratikka maksavat kaikki neljä yhteensä noin 750 miljoonaa euroa. Keskustatunnelin hinnalla voitaisiin siis rakentaa neljä merkittävää raitiotiehanketta, ja rahaa jäisi vielä puolet muuhun käyttöön. Tai vaihtoehtoisesti voitaisiin peruskorjata yli 50 koulua.

3. Isoja rumia suuaukkoja, ruuhkia Lauttasaareen

Keskustatunneli sijoittuisi maan alle, mutta sillä olisi vaikutuksia myös katutilaan – täytyyhän tunneliin ja sieltä pois päästä ajamaan. Tämä tarkoittaisi suuria autoramppeja eri puolille kaupunkia: itäiseen kantakaupunkiin Lintulahdenkadulle ja Käenkujalle sekä Hermannin rantatielle, Hietalahdenrantaan tai Eiranrantaan, Olympiaterminaalin läheisyyteen, Katajanokanrantaan, Länsisatamaan sekä Lapinlahden sairaalan kupeeseen. Ehkä kaikkein radikaalein vaikutus maisemaan olisi Kruununhaan Siltavuorenrannan kallioon suunniteltu tunnelin suuaukko, joka puhkottaisiin ilmeisesti Gustaf Nyströmin suunnitteleman Helsingin yliopiston Psychologicum-rakennuksen alle. Haluammeko todella näitä ammottavia haavoja Helsingin arvokkaimpia näkymiä rikkomaan?

Tunneli myös loisi ruuhkia uusiin paikkoihin. Koska tunneli lisäisi autoliikennettä, pakkautuisi liikenne jatkossa suuaukkojen ympäristöihin. Liikenne ruuhkautuisi siis Lauttasaaressa, Hermannissa ja Itäväylällä.

4. Esitetty kävelykeskusta ei ole laaja, mutta hyvät ideat kannattaa jatkoselvittää

Esityksessä ehdotetaan varsinaisia uusia kävelykatuja korttelin tai parin pituiset pätkät Postikadulle, Fabianinkadulle, Yliopistonkadulle, Senaatintorille ja Etelärantaan. Lisäksi Esplanadista on laadittu kaksi vaihtoehtoista suunnitelmaa, joissa toisessa Pohjois-Esplanadi olisi kokonaan kävelykatu, toisessa molemmilla Esplanadeilla olisi yksi autokaista nykyisen kahden sijaan. Nämä ovat kaikki parin korttelin matkoja, joista ei vielä muodostu yhtenäistä kävelykeskustan kokonaisuutta. Kaivokadulle ja osalle Fredrikinkatua ehdotettu joukkoliikennekatu tarkoittaa samaa kuin Aleksanterinkadun liikennejärjestely, eli ratikat, taksit ja bussit kulkisivat niillä edelleen.

On hyvä, että myös kävelykeskustan laajennusmahdollisuuksia on tutkittu, ja nämä ehdotukset ovat sinänsä kaikki kannatettavia. Kävelykeskustaa voidaan varmasti edistää myös ilman yli miljardi euroa maksavaa tunnelia, esimerkiksi parantamalla entisestään joukkoliikenneyhteyksiä keskustaan.

5. Keskustatunnelia ei voi kustantaa käyttömaksuilla

Viimeinen huomio on tunnelin jatkon kannalta keskeisin. Selvitysaineisto osoittaa, että tunnelin käyttömaksuilla ei voida kustantaa rakentamiskustannuksia, vaan ainoastaan ylläpitokuluja. Selvitysaineiston mukaan käyttömaksujen korottaminen vähentäisi tunnelin käyttäjämääriä, mikä veisi hankkeen kannattavuudelta pohjan.

Tätä hanketta on nyt selvitetty kahden vuoden ajan. Mielestäni on aiheellista pohtia, kannattaako selvityksiä jatkaa tältä pohjalta, kun nyt on jo selvää, ettei hanketta pystytä rahoittamaan aiotulla tavalla. Kannattaisiko ennemmin pohtia vaihtoehtoisia keinoja Helsingin keskustan viihtyvyyden ja saavutettavuuden lisäämiseksi?

Vuosikymmen on kulunut edellisestä tunnelikeskustelusta. Näiden vuosien aikana on tullut entistä selvemmäksi, että ilmastotoimet eivät voi odottaa. Ilmastokriisin aikana on välttämätöntä huomioida kaikkien investointien päästövaikutukset – vähentyvätkö päästöt vai lisääntyvätkö ne. Kun Helsingin tavoitteena on olla ilmastoasioissa edelläkävijä, sen kanssa sopii harvinaisen huonosti yhteen liikenteen päästöjä kasvattava miljardihanke.

Kaisa Hernberg
Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja

Close Comments