Tiedotteet

Kati Juva: Rollaattorilla pitää päästä ilmaiseksi bussiin

Helsingin kaupunginhallitus päätti 16. syyskuuta ryhtyä toimenpiteisiin, jotta Helsingin seudun liikenne HSL myöntäisi rollaattorin kanssa liikkuville ihmisille maksuttoman matkustamisen sen bussiliikenteessä. Asia tuli käsittelyyn valtuutettu Kati Juvan (vihr.) aloitteesta. Päätös syntyi yksimielisesti vastoin esittelijöiden ehdotusta. Helsingin vanhusneuvosto on ajanut muutosta jo pitkään.

–Helsinki yhdessä muun pääkaupunkiseudun kanssa ikääntyy, ja vanhat ihmiset ja tarvitsevat turvallista joukkoliikennettä voidakseen osallistua harrastuksiin, tavata sukulaisiaan ja toimia yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä. Yksi hyvä tapa torjua ikääntyvien yksinäisyyttä on tukea turvallista liikkumista, toteaa Kati Juva.

Päätöksen mukaan Helsinki haluaa panostaa ikääntyneiden ja muiden vaikeasti liikkuvien ihmisten liikkumiseen. Lastenvaunujen kanssa matkustavat pääsevät jo matkustamaan ilmaiseksi, mutta rollaattorin kanssa liikkuvilla pitää olla voimassa oleva lippu – vaikka käytännössä lipuntarkastajat eivät olekaan perineet heiltä tarkastusmaksuja, ainoastaan matkalipun hinnan.

Helsinki ei päätä asiasta yksin, vaan asia etenee Helsingin seudun liikenteen päättäviin elimiin. Tämä uudistus olisi kuitenkin erittäin tarpeellinen. Esteetöntä joukkoliikennettä odotellessa tulee vaikeasti liikkuvien matkustamista tukea ja helpottaa muilla tavoin, kuten juuri mahdollistamalla joustava nousu busseihin keskiovista ilman tarvetta kulkea hankalasti etuovelle maksamaan.

Lisätiedot:
Kati Juva, p. 050 500 2318

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakuntaan uusia vihreitä jäseniä

Helsingin Kaupunginvaltuusto nimitti kokouksessaan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakuntaan uusia vihreitä jäseniä. Lautakuntaan nimettiin valtuutettu Johanna Sydänmaa ja varavaltuutettu Pauliina Saares, joka valittiin samalla johtamaan nuorisojaostoa.

–Liikunta-, kulttuuri- ja nuorisopalvelut lisäävät tutkitusti ihmisten hyvinvointia. Siksi on tärkeää, että Helsinki panostaa kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialalla matalan kynnyksen palveluihin ja niiden saatavuuteen tasapuolisesti ympäri kaupunkia eri ikäryhmille, Johanna Sydänmaa sanoo.

Opinto-ohjaajana Stadin ammatti- ja aikuisopistossa työskentelevä Sydänmaa on aiemmin tällä valtuustokaudella toiminut kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan varajäsenenä. Luottamustehtäviä hänellä on myös liikuntajaoston varapuheenjohtajana ja Mäkelänrinteen uintikeskuksen hallituksen puheenjohtajana.

Myös Pauliina Saares korostaa kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden saavutettavuutta.

–Monipuolisella ja mahdollisimman saavutettavalla kulttuuri- ja vapaa-ajan tarjonnalla rakennetaan elävää kaupunkia ja luodaan helsinkiläisille sekä täällä vieraileville mahdollisuuksia monenlaiseen kiinnostavaan tekemiseen ja itsensä toteuttamiseen. On hienoa päästä tekemään hommia näiden palveluiden eteen lautakunnassa, Saares toteaa.

Saares on tällä hetkellä vanhempainvapaalla työstään viestintätoimisto Ellun Kanoissa. Hän on toiminut kuluvalla valtuustokaudella nuorisojaoston jäsenenä ja Palmian hallituksessa. Nyt hänet valittiin nuorisojaoston puheenjohtajaksi.

–Haluan kiinnittää erityistä huomiota nuorten vaikuttamismahdollisuuksien edistämiseen. Kahden lapsen äitinä olen sitä mieltä, että kuuntelemalla lapsia ja nuoria sekä tarjoamalla heille aitoja osallistumisen ja vaikuttamisen paikkoja Helsinki voi panostaa tulevaisuuteen.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan varajäseniksi valtuustoryhmä esittää Ville Sinnemäkeä, joka on mm. Helsingin Vihreiden hallituksen jäsen sekä varavaltuutettu Johanna Nuortevaa. Nuorisojaoston jäseneksi valtuustoryhmä esittää Bicca Olinia. Varajäsenten ja nuorisojaoston jäsenen nimitykset vahvistetaan valtuustossa myöhemmin syksyllä.

Lisätietoja: 

Pauliina Saares, puh. 040 741 2778
Johanna Sydänmaa, puh. 044 342 2421
Anna Hyödynmaa, Vihreän valtuustoryhmän sihteeri, puh. 040 754 3313

100 000 uutta puuta Helsinkiin!

Helsingin Vihreä valtuustoryhmä on jättänyt tänään ryhmäaloitteen 100 000 uuden puun istuttamisesta Helsinkiin.

–Puut luovat viihtyisää kaupunkia. Kaupunkipuut suojaavat auringolta, ne lisäävät kaupunkiluonnon monimuotoisuutta, ja niiden juurilta löytyy niin leikkipaikkoja lapsille kuin paikkoja piknik-vilteille. Siksi esitämme 100 000 puun istuttamista Helsinkiin, kommentoi Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Kaisa Hernberg.

Helsinki on kaupunkistrategiassaan sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä, mikä vaatii kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen 80 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa puilla on merkittävä rooli, sillä ne toimivat hiilinieluina.

Aloitteessa todetaan, että kaupunkipuilla on paljon myönteisiä vaikutuksia luontoon ja ihmisiin. Puut parantavat katutilan viihtyisyyttä, tasaavat lämpötilaeroja ja toimivat merkittävänä osana kaupunkiluonnon viherverkostoa. Puut auttavat myös hulevesien luonnonmukaisessa käsittelyssä, sillä niiden juuristo imeyttää vettä ja vähentää siten kaupunkitulvien riskiä.

–Puita mahtuu Helsinkiin lisää. Vihreät näkee, että määrällinen tavoite 100 000 uudesta puusta on hyvä asettaa, jotta puiden istuttamista tehtäisiin aina kuin siihen on mahdollisuus, esimerkiksi koulujen ja päiväkotien pihoille, teiden varsille ja asuinalueita rakennettaessa. Uudet puut voivat olla niin kaupunkibulevardien lehmuksia, puistojen hedelmäpuita kuin lähiöiden jykeviä havupuitakin, sanoo Hernberg.

Vihreän valtuustoryhmän ryhmäaloitteessa todetaan, että vastaavia määrällisiä tavoitteita on asetettu monissa kaupungeissa kansainvälisesti – esimerkiksi New Yorkissa, Vancouverissa ja Berliinissä. Helsingin kaupungin omien toimien lisäksi puiden istuttamisessa voidaan tehdä yhteistyötä yritysten, kiinteistönomistajien ja kaupunkilaisten kanssa.

Lisätietoja:
Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Kaisa Hernberg, kaisa.hernberg[at]gmail.com

Emma Kari: Helsinkiin kaksivuotisen esikoulun kokeilu

Vihreä Vihreä kansanedustaja, kasvatus- ja koulutusjaoston puheenjohtaja Emma Kari esittää Helsinkiin kaksivuotisen esiopetuksen pilottia. Kari teki aiheesta tämän päivän valtuuston kokouksessa aloitteen.

–Suomessa osallistutaan varhaiskasvatukseen Euroopan heikoimmin. Erityisen vähäistä osallistuminen on niillä lapsilla, jotka hyötyisivät varhaiskasvatuksesta eniten. Laadukas varhaiskasvatus parantaa lapsen oppimismahdollisuuksia ja vähentää syrjäytymisriskiä. Esiopetuksen pidentäminen olisi etenkin niiden lasten etu, jotka tarvitsevat eniten tukea, Kari sanoo.

Rinteen hallitus on ohjelmassaan päättänyt käynnistää laajan toimenpideohjelman varhaiskasvatuksen laadun sekä osallistumisasteen nostamiseksi. Osana ohjelmaa kuntien on mahdollista osallistua kaksivuotisen esikoulun kokeiluun.

–Helsingissä on pitkäjänteisesti tavoiteltu varhaiskasvatuksen parempaa laatua ja korkeampaa osallistumisastetta. Helsinki päätti ensimmäisenä tehdä 5-vuotiaiden varhaiskasvatuksesta maksutonta eikä toteuttanut edellisen hallituksen varhaiskasvatukseen kohdistettuja heikennyksiä. Kaksivuotisen esiopetuksen pilotointi olisi hyvä jatkumo tälle työlle, Kari sanoo.

Kari kuitenkin painottaa, että ensiarvoisen tärkeää on tarjota laadukasta pedagogista varhaiskasvatusta, joka edellyttää päiväkotien ja esikoulujen työntekijöiden työhyvinvoinnin parantamista. Vihreät vaativatkin selkeitä panostuksia henkilöstön työhyvinvoinnin parantamiseen seuraavassa budjetissa.

–Tärkeää on muistaa, että lasten hyvinvointi edellyttää sitä, että aikuiset voivat hyvin. Siksi Helsingin on pidettävä huolta siitä, että päiväkotien ja esikoulujen työntekijöiden työssäjaksamista tuetaan nykyistä paremmin. Tämän pitää näkyä selvästi ensi vuoden budjetissa, Kari sanoo.

Helsingin kaupunginvaltuusto päättää ensi vuoden budjetista virallisesti loppuvuodesta.

Hannu Oskalasta kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsen

Helsingin Kaupunginvaltuusto nimitti syyskauden ensimmäisessä kokouksessaan 28.8.  kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäseneksi Hannu Oskalan. Oskala on 41-vuotias toisen kauden kaupunginvaltuutettu.

–Olen kuntapolitiikassa perehtynyt erityisesti kulttuuripolitiikkaan, kasvatus- ja koulutuslautakuntaan hyppääminen tuntuu nyt kuitenkin tosi luontevalta. Pohdinta mm. palveluverkkojen, palveluiden saavutettavuuden ja tasa-arvon osalta on todella samankaltaista, Oskala sanoo.

–Helsingissä täytyy pitää kiinni mm. lähipäiväkoti- ja lähikouluperiaatteesta sekä varmistaa että emme päästä ketään tippumaan järjestelmän raoista – ongelmien ratkominen tulee paljon kalliimmaksi kuin ennaltaehkäisy.

Vihreillä on kasvatus- ja koulutuslautakunnassa kolme paikkaa. Lautakunnan varapuheenjohtajana jatkaa Emma Kari ja jäsenenä Fatim Diarra.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston varajäseneksi nimitettiin samassa kokouksessa varavaltuutettu Anna Laine.

Lisätietoja: 
Hannu Oskala, puh. 044 530 4712
Anna Hyödynmaa, Vihreän valtuustoryhmän sihteeri, puh. 040 754 3313

Helsingin Vihreiden toimisto lomalla 30.6.–31.7.

Helsingin Vihreiden toimiston henkilökunta on lomalla 30.6.–1.8. ja toimisto on suljettuna heinäkuun. Kiireellisissä asioissa voi tällä välin olla yhteydessä puheenjohtaja Hanna Hannukseen (hanna.hannus@vihreat.fi, puh 050 307 2127). Toimiston väki toivottaa aurinkoista kesää!

Kaikkien Helsinki – mitä olemme saaneet aikaan tällä valtuustokaudella

Valtuustokausi on ennättänyt jo puoleen väliin. Helsinki elää voimakkaan kasvun ja suurten muutosten aikaa. Kasvavalle väkimäärälle on taattava hyvän elämän edellytykset ja Helsingin on tehtävä osansa globaalissa kamppailussa ilmastonmuutosta sekä luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä vastaan.

Vihreä valtuustoryhmä tekee työtä kehittääkseen Helsinkiä yhä ympäristöystävällisemmäksi, yhdenvertaisemmaksi ja hauskemmaksi kaupungiksi, jossa kaikkien asukkaiden elämä on hyvää ja arki sujuvaa.

Viime valtuustokaudella Vihreät oli Helsingin Sanomien selvityksen mukaan kaupungin vaikutusvaltaisin poliittinen ryhmä. Kuluvalla kaudella ryhmämme on entistä suurempi, ja vaikutuksemme Helsingin kehittämiseen näkyy muun muassa luonnonsuojelun edistysaskeleina, runsaana asuntorakentamisena, sujuvampana ja turvallisempana liikenteenä, lisääntyvinä päiväkotipaikkoina sekä parempina ja monipuolisempina sosiaali- ja terveyspalveluina.

Tällä valtuustokaudella ovat korostuneet erityisesti kaupungin ilmastopolitiikan kunnianhimon nostaminen vastaamaan 1,5 asteen tavoitetta, uusien asuinalueiden kaavoittaminen sekä koulujen ja varhaiskasvatuksen paikkapulan ja korjausrakentamishaasteiden ratkominen.

Tavoitteenamme on, että tämän valtuustokauden lopussa Helsingin päästövähennystoimet ovat merkittävästi edenneet ja Helsinki on tehnyt osansa hillitäkseen luonnon monimuotoisuuden heikentymistä. Että helsinkiläisille on riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja viihtyisillä asuinalueilla, joilla on toimivat lähipalvelut. Että Helsingissä voi liikkua sujuvasti, turvallisesti ja ympäristöystävällisesti. Ja että kaikilla helsinkiläisillä ikään, varallisuuteen, asuinpaikkaan ja taustaan katsomatta on edellytykset hyvään elämään.

Kaisa Hernberg
Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja

Keskeisiä vihreitä saavutuksia valtuustokauden ensimmäisellä puoliskolla

Lasten ja nuorten Helsinki

  • Uusia päiväkotipaikkoja on perustettu ja suunnitteilla ennätysmäärä.
  • Ensimmäisen vieraan kielen opetus aikaistettiin alkamaan ensimmäisellä luokalla Mari Holopaisen ja Sanna Vesikansan aloitteesta.
  • Maksuton varhaiskasvatus aloitettiin 5-vuotiaille.
  • Johanna Sydänmaan aloitteesta käynnistetty pienten koululaisten aamupäivätoiminta vakinaistettiin.
  • Lastentarhanopettajien, lastenhoitajien, sosiaalityöntekijöiden ja kotihoidon hoitajien palkkoja korotettiin.
  • Maksuttoman 2. asteen kokeilu käynnistyy syksyllä 2019.
  • Helsinki suositti yläkouluja ja toisen asteen oppilaitoksia luopumaan kahdeksalta alkavista koulupäivistä Emma Karin aloitteesta.
  • Tarveperustaisella lisärahoituksella vähennetään eriarvoisuutta päiväkodeissa, kouluissa, lukioissa ja ammattikouluissa sekä laajenee myös neuvoloihin ja kouluterveydenhuoltoon.
  • Kallion perhekeskus avautui kesäkuussa 2019. Vihreät ovat ajaneet perhekeskusten perustamista voimakkaasti, ja Kallio on jo kolmas perhekeskus, joka vahvistaa lapsiperheiden palveluja ja varhaista tukea. Vihreiden aloitteesta Kivikossa pidettiin myös Itäkadun perhekeskuksen etäpistettä  ja tutkittiin perheiden toiveita ja palvelujen saavutettavuutta.
  • Tarvitsen apua -sähköinen yhteydenottokanava lapsiperheille avautui keväällä 2019.
  • Maria Ohisalon aloitteesta päätettiin rajata lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden asiakasmääriä työntekijää kohden.
  • Lasten ja nuorten mielenterveyden hoitoketjua selvitetään ja nuorisoaseman henkilöstömäärä kasvaa merkittävästi.
  • Maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen aloitettiin alle 25-vuotiaille Reetta Vanhasen aloitteesta, koska nuorison hyvinvointi ei ole vain juhlapuheisiin kuuluva asia.
  • Helsinki selvittää Kaisa Hernbergin aloitteesta vuoroviikkoperheiden mahdollisuutta valita lapsen koulu kumman tahansa kodin lähialueelta.

Kasvava Helsinki

  • Raide-Jokerin rakennustyöt alkoivat keväällä 2019. Uusi pikaratikka parantaa merkittävästi poikittaisia liikenneyhteyksiä Itä-Helsingistä Espooseen.
  • Tammikuussa 2019 valtuusto hyväksyi suunnitelman Helsingin ratapihan alittavasta jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden tunnelista. Tunneli parantaa merkittävästi pyöräilyn sujuvuutta keskustassa.
  • Raitiotie Kalasatamasta Vallilanlaakson kautta Pasilaan etenee.
  • Mechelininkadun remontti valmistui ja Hämeentien muutos joukkoliikennekaduksi on käynnistynyt. Mäkelänkadun remonttia valmistellaan. Muutaman vuoden kuluttua kaupungin keskeisillä pääväylillä liikenne on entistä sujuvampaa ja turvallisempaa.
  • Uusia kaupunkipyöräasemia on otettu käyttöön ja kaupunkipyörien asemat laajenivat Itä- ja Pohjois-Helsinkiin. Keväällä 2019 ilmestyi selvitys, jossa Helsingin kaupunkipyörien todettiin olevan käyttöasteeltaan maailman huippua.
  • Markkinaehtoisen pysäköinnin periaatteet hyväksyttiin ja ne otetaan käyttöön kolmella uudella asuinalueella. Periaatteet mahdollistavat tiiviimmän ja kestävämmän kaupungin kehityksen.
  • Kaupunkisoutuveneet aloittivat toimintansa kesällä 2019 ja HSL:n reittioppaassa näkyy tästä kesästä alkaen kaikki vesiliikenne.
  • Merkittäviä uusia asuinalueita on kaavoitettu muun muassa Hernesaareen, Pasilan Postipuistoon, Herttoniemen teollisuusalueelle ja Vuosaaren “maustekortteleihin”. Yhteensä uusia asuntoja on kaavoitettu valtuustokauden aikana kymmeniä tuhansia.
  • Vihdintien bulevardikaupungin kaavarunko hyväksyttiin. Munkkiniemi-Haaga -alueelle rakentuu tiivis 14000 asukkaan kaupunginosa yhdistämään alueen kaupunginosia toisiinsa.

Ilmasto- ja luontoystävällinen Helsinki

  • Valtuusto hyväksyi loppuvuodesta 2018 yksimielisesti kunnianhimoisen päästövähennysohjelman, jossa listataan 147 konkreettista toimenpidettä, joilla Helsingin hiilipäästöjä vähennetään.
  • Kaupunki päätti perustaa uudet luonnonsuojelualueet Kallahden matalikoille sekä Korkeasaarenluodolle.
  • Vartiosaaren virkistyskäyttö etenee. Kaupunginhallitus päätti käynnistää Vartiosaaren väliaikaisen virkistyskäytön suunnittelun alueen kaavoitustilanteen ollessa auki.
  • Veräjämäen lehto ja Kivinokan vanha metsä suojellaan.
  • Keskuspuiston luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma palautettiin valmisteluun syksyllä 2018, jotta suunnitelman lähtökohtana näkyy selkeästi tavoite luonnon monimuotoisuuden lisäämisestä ja metsien hallitusta hoitamattomuudesta.
  • Helsinki laatii suunnitelman liha- ja maitotuotteiden kulutuksen puolittamiseksi seuraavan kuuden vuoden aikana valtuutettu Atte Harjanteen tekemän aloitteen pohjalta.

Välittävä ja yhdenvertainen Helsinki

  • Vähävaraisten ja vaikeasti liikkuvien ikäihmisten sosiaalihuoltolain mukaisia taksimatkoja nostettiin vihreiden aloitteesta neljästä kuuteen 2018 ja se jatkuu myös 2019.
  • Kehitysvammaisten asumis- ja päivätoiminnan palvelut on järjestetty paremmin kuin ennen. Puitejärjestelyyn valitaan mukaan useita tuottajia ja vammaisen omaa tahtoa kunnioitetaan ja laatua vaaditaan aiempaa enemmän.
  • Vammaisten kuljetuspalveluiden kilpailutuksissa otettiin vammaisten edustajia mukaan hankinnan suunnitteluun ja huomioitiin monia tärkeitä asioita kilpailutuksissa. Vammaisjärjestöiltä tuli positiivista palautetta hankinnan järjestelyistä.
  • Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelupiste aloittaa Myllypurossa syksyllä 2019.
  • Ruoka-avun kehittämissuunnitelma antaa hyvät eväät kehittää leipäjonoissa tapahtuvaa auttamista.
  • Asunnottomuuden tilastointia on parannettu ja apu saadaan nyt paremmin perille.
  • Helsinki nosti mm. kotihoidon henkilöstön ja sosiaalityöntekijöiden palkkoja yhteensä lähes neljällä miljoonalla eurolla vuodessa.
  • Keskustan terveys- ja hyvinvointikeskuksen hankesuunnitelma etenee.
  • Helsinki edistää piikkihuumeiden käyttäjien valvotut käyttötilat mahdollistavaa lainsäädäntöä.
  • Paperittomien hoidon laajentaminen välttämätön hoito turvattiin Helsingissä ja muut kunnat seurasivat esimerkkiä. Myöhemmin siitä saatiin myös kirjaus hallitusohjelmaan koko maassa.
  • Omaishoitajien tukea on parannettu.
  • Sähköinen yhteydenotto toimii kaikilla Helsingin terveysasemilla ja chat-kanavat laajenevat myös moniin sosiaalipalveluihin.

Hauska ja viihtyisä Helsinki

  • Keskustakirjasto Oodi avattiin loppuvuodesta 2018 ja on ylittänyt kaikki kävijäennusteet.
  • Suurten, kaupallisten tapahtumien rahoitusta kehitetään osana kaupungin kumppanuuslinjauksia. Kulttuurijaoston avustukset keskitetään pienemmille kulttuurialan toimijoille.
  • Helsingin liikkumisohjelma ja hyvinvointiohjelma hyväksyttiin.
  • Kaupunki on käynnistänyt merellisen strategian, jonka tavoitteena on avata entistä paremmin merellistä Helsinkiä kaikkien kaupunkilaisten käyttöön.
  • Merellisen julkisen taiteen biennaaliin suunnitelu on käynnissä, ja se avautuu Vallisaaressa kesällä 2020.
  • Kulttuurin ja vapaa-ajan rahoitusta ohjataan etenkin kaupunginosiin, joissa lasten kulttuuriharrastuksia on vähemmän.

Kasvavan kaupungin on panostettava koulutukseen

”Positiivisen diskriminaation määräraha on tutkitusti toimiva työkalu koulujen tukemiseen ja sitä on vahvistettava. On hyvä, että mallia ollaan viemässä eteenpäin myös sosiaali- ja terveystoimialalle. Tämän vuoksi vihreä valtuustoryhmä tuleekin ehdottamaan positiivisen erityiskohtelun määrärahojen moninkertaistamista ensi syksyn budjettineuvotteluissa”, tiivisti vihreän valtuustoryhmän 1. varapuheenjohtaja Fatim Diarra tilinpäätösryhmäpuheessa.

Puheessa painotettiin koulutuksen lisäksi monipuolisten palveluiden turvaamista jokaiselle helsinkiläiselle, kansainvälisyyden lisäämistä, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämistä ja luontopalveluiden turvaamista sekä ilmastonmuutoksen torjumista.

”Helsingin tavoitteena on hiilineutraaliuus 2035 mennessä. Mikäli me haluamme varmistaa, että saavutamme ilmastotavoitteet emme voi jättää yhtään kiveä kääntämättä.”

Lue koko puhe tästä linkistä.

Vihreiden johtotehtäviin iso joukko helsinkiläisiä

Vihreät valitsivat uudet henkilöt puolueen johtotehtäviin puoluekokouksessa Porissa 15.–16.6.2019. Puolueen puheenjohtajistossa helsinkiläisiä on kaksi: Maria Ohisalo ja Fatim Diarra. 

Puoluekokouksessa valittiin puolueen puheenjohtajisto, puoluesihteeri, puoluevaltuuskunnan puheenjohtajisto sekä jäsenet ja varajäsenet. Vihreiden puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti helsinkiläinen sisäministeri, kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Maria Ohisalo.

Lisäksi valittiin kolme varapuheenjohtajaa, joista Fatim Diarra on Helsingistä. Hän on kaupunginvaltuutettu ja yhteiskunnallisen viestinnän asiantuntija. Diarran lisäksi varapuheenjohtajistoon valittiin sodankyläläinen kunnanvaltuutettu Riikka Karppinen ja Tampereen kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Jaakko Mustakallio.

Puoluesihteeriksi valittiin viiden ehdokkaan joukosta mikkeliläinen Veli Liikanen, joka on aiemmin ollut Vihreiden varapuheenjohtaja.

Puoluevaltuuskunnan puheenjohtajaksi valittiin Silja Keränen ja valtuuskunnan varapuheenjohtajiksi Riina Lumme ja Timo Kilpiäinen.

Puoluehallituksen jäseniksi valittiin Helsingistä Julianna Kentala ja Markus Drake. Lisäksi Helsingistä valittiin puoluehallitukseen Hannu Tuominen valtakunnallisten yhdistysten mandaatilla ja Sameli Sivonen Vihreiden Nuorten mandaatilla.

Yhteensä puoluehallituksen kokoonpano on kahdeksan varsinaista jäsentä ja kahdeksan varajäsentä. Koko puoluehallituksen uusi kokoonpano löytyy osoitteesta https://www.vihreat.fi/puoluehallitus.

Puoluevaltuuskunnan uuteen kokoonpanoon valittiin Helsingistä kuusi varsinaista jäsentä ja seitsemän varajäsentä. Yhteensä valtuuskunnassa on puheenjohtajan ja kahden varapuheenjohtajan lisäksi 40 varsinaista jäsentä ja 40 varajäsentä.

Helsingistä puoluevaltuuskuntaan valittiin:

Anna Koppanen (Suvi Pulkkinen)
Anni Heinälä (Milo Toivonen)
Milla Halme (Tommi Vilppula)
Veijo Åberg (Auni-Marja Vilavaara)
Ville Sinnemäki (Kati Juva)
Timo Huhtamäki (Aino Tuominen)
Olin* (Eekku Aromaa)

Puoluevaltuuskunnan koko kokoonpano kaudelle 2019–2021 löytyy osoitteesta https://www.vihreat.fi/puoluejohto/puoluevaltuuskunta.

Lisätietoja:
Helsingin Vihreiden puheenjohtaja Hanna Hannus, puh. 050 3072127

Vihreiden varapuheenjohtajaksi helsinkiläinen Fatim Diarra

Vihreät valitsi puoluekokouksessaan varapuheenjohtajiksi helsinkiläisen Fatim Diarran sekä Riikka Karppisen ja Jaakko Mustakallion.

32-vuotias Diarra on helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu, varakansanedustaja, järjestötoimija ja feministi. Hän työskentelee yhteiskunnallisen viestinnän asiantuntijana kansainvälisessä yrityksessä ja on aiemmin tehnyt töitä EU-edunvalvonnan ja kansainvälisten asioiden asiantuntijana.

“Minut tekee myös aivan todella nöyräksi se, miten moni on minua tänä keväänä tukenut ja kannustanut hakemaan varapuheenjohtajaksi. Minä olen helsinkiläinen, mutta Vihreät eivät ole helsinkiläinen puolue. Me olemme koko Suomen puolue”, Diarra sanoo.

Lisätietoja:
Hanna Hannus, Helsingin Vihreiden puheenjohtaja, puh. 050 3072127