Helsingin terassit ovat yksi tämän lumettoman talven kuumimmista puheenaiheista. Ihmekös tuo, sillä julkinen katutila on meitä kaikkia varten. Sen sijaan valitettavaa on se, kuinka pienestä kärpäsestä on päässyt kasvamaan härkänen.
Merkittävä parannus on uusi toimintatapa, jossa yhden penkkirivin terassin – tämä koskee siis kaikkia liikkeitä, ei vain ravintola-alaa – saa pystyttää ilman lupia. Hoi kaikki kivijalkayrittäjät, huomatkaa mitä tämä tarkoittaa! Kuka tahansa voi laittaa pienen kahviterassin kauppansa edustalle – pelkkä ilmoitus rakennusvirastoon riittää. Odotan jo innolla tulevien kesien yleistä terassibuumia.
Terassiohjeessa, joka määrittää terassien suunnittelun ja ulkonäön periaatteet, on paljon muutakin hyvää. On perusteltua, että terassi on enemmänkin osa katutilaa kuin ravintolan tai kahvilan jatke. Sujuvan jalankulun on oltava mahdollista kadulle ulottuvalla terassialueella, siksi vapaan katutilan mitoitusta on korotettu 1,5 metriin. Jotta kaikkien kaupunkilaisten kulkeminen olisi jouhevaa, on esteettömyyssäädöksiä tarkistettu kynnyksettömyyssuosituksen ja kalustevaatimusten osalta.
Terassien hintaa tarkistettiin kohtuullisella tavalla. Korotusta tuli Joensuun ja Lahden hintatasolle, mutta esimerkiksi Tukholmaan tai Malmöön verrattuna Helsinki on yhä edullinen ja yrittäjämyönteinen.
Mainonnan osalta nykyinen terassiohje ei muuta aiempaa linjaa lainkaan. Mainokset ovat olleet terasseilla kiellettyjä vuodesta 2004 lähtien, vaikkakin valvonta on ollut puutteellista. Kaupungilla on periaate mainonnan luvanvaraisuudesta kaupungissa. Tästä on syytä pitää kiinni.
Yleisten töiden lautakunta kuuli eilen lisäesityksiä Matkailu- ja Ravintolapalvelut ry:ltä (MaRa), rakennusvalvontavirastolta ja kaupungin elinkeinopalveluista. Terassiohjeen osalta keskustelu on eskaloitunut turhaan, sillä muutosehdotukset ovat suhteellisen pieniä. On toivottu moniväristen markiisien ja päivänvarjojen sallimista sekä selkeämpää erottulua sille, mikä on suositus ja mikä sitova määräys.
Olen täysin samaa mieltä, että ulkoasun kontrolloinnin turhasta tiukkapipoisuudesta ja yksivärisyysvaatimuksesta tulee luopua. Lisäksi rakennusvalvontaviraston erillinen luvanvaraisten terassirakennelmien ohje pitäisi linkittää rakennusviraston ohjeeseen. Harkitsisin myös kesäkauden pidentämistä sekä laskutuksen jaksottamista kertarysäyksen sijaan.
Nämä viilaukset on mahdollista tehdä parissa viikossa. Kenkä hiertää lähinnä siitä, keitä kaikkia tällaisessa tilanteessa tulisi kuulla, missä vaiheessa ja millä tavalla. Tämän osalta keskustelu jatkuu yhä.
Vihreille on tärkeää avoimuus ja reilu peli. Siksi lähdemme siitä, että meidän tulee nyt muuttaa pelisääntöjä niin, että tällaisia tulehtuneita tilanteita ei jatkossa pääse syntymään.
Rakennusviraston tapa kuulla asukkaita ja sidosryhmiä on vanhentunut. Siksi haluan laajan vuorovaikutuksen ohjeen. Siinä määritettäisiin millaiset tapaukset vaativat monitahoisen kuulemisprosessin ja miten tällöin toimitaan. Vuorovaikutus toteutetaan heti valmistelun alkuvaiheessa, työskentelymuotona suositaan työpajoja ja ohjattua keskustelua. Kun tähän vielä lisätään teknisen puolen virastojen yhteistyön syventäminen niin, että asiakkaan näkökulma otetaan toiminnan lähtökohdaksi, ollaan pitkällä.
Helsingin on tällä hetkellä noin 500 terassia. Uskon vakaasti, että meillä on niitä pian rutkasti enemmän.
Antti Möller, yleisten töiden lautakunnan jäsen