Suomenlahden tunneli: huuhaasta hankkeeksi

Sauri_Pekka_blogi_008

Euroopan unioni päätti viime vuonna rahoittaa yli 500 miljoonalla eurolla Rail Baltica -radan suunnittelua ja rakentamista. Nopea junayhteys Tallinnasta Latvian ja Liettuan kautta Varsovaan on itäisen Itämeren alueen tärkein liikennehanke koskaan. Sen arvioidaan valmistuvan vuonna 2025.

Rail Baltica mullistaa paitsi Baltian maiden, myös Suomen logistisen aseman. Ulkomaankaupan yhteydet Keski-Eurooppaan paranevat, kun kuorma-autoliikenteen rinnalle saadaan rautatieyhteys. Rail Baltica tarjoaisi suomalaisille myös runsaan kuuden tunnin yhteyden Berliiniin.

Rail Baltican myötä on vihdoin alettu ottaa vakavasti myös Suomenlahden alittavan tunnelin avaama mahdollisuus tehdä Suomi-saaresta osa Euroopan mannerta. Lahden ylittää nyt yli 200 000 kuorma-autoa vuodessa. Tanskan ja Saksan välisessä salmessa, johon rakennetaan nyt tunnelia EU-rahoituksella, vastaava luku on 360 000.

Matkustajamäärät Helsingin ja Tallinnan välillä ovat kahdenkymmenen vuoden ajan jatkuvasti kasvaneet. Viime vuonna matkustajia oli jo yli 8 miljoonaa. Henkilöautoliikenteen määrä on kasvanut tasaisesti. Nyt maiden välillä kulkee lähes 1,2 miljoonaa autoa vuodessa. Rautatietunneli tekisi suuren osan autoliikenteestä tarpeettomaksi.

Matkustajista runsaalla 60 prosentilla on kotipaikka Suomessa ja vajaalla 20 prosentilla Virossa. Suomesta lähtevillä matkan yleisin syy on huvi. Noin 40 prosentilla Virosta lähtevistä matka liittyy työhön.

Helsingille Tallinnasta tuleva työvoima on elintärkeää: 60 000 virolaistaustaista työntekijää on jo selvästi suurin seudulle pendelöivien joukko. Esimerkiksi Malmön ja Kööpenhaminan välisen sillan ylittää päivittäin vain noin 20 000 työmatkalaista.

Helsingin ja Tallinnan välinen liikenne on merkittävä myös rahtikuljetuksille. Viime vuonna EU:n tuella tehdyn esiselvityksen mukaan tunnelin 9–13 miljardin euron rakennuskustannukset voitaisiin kattaa suureksi osaksi tunnelin toiminnasta saatavilla tuloilla, jotka arvioitiin 870 miljoonaksi vuodessa.

Kun Euroopan unioni tukee nyt vastaavien suurhankkeiden rakentamista noin 40 prosentilla, Helsingin ja Tallinnan välinen rautatietunneli ei enää vaikuta pelkältä tuulenpieksennältä.

Ajatus tunnelista on vähitellen alkanut saada poliittista kannatusta. Viimeksi tammikuun alussa Suomen ja Viron liikenneministerit yhdessä pääkaupunkien ja maakuntien kanssa allekirjoittivat aloitteen liikenneyhteyksiemme kaikenpuolisesta parantamisesta. Tunnelin jatkotutkimus ja useat sähköisten liikennepalvelujen hankkeet saattavat saada rahoituksensa jo ensi kesänä.

Helsinki–Tallinna -tunneli on valtava mahdollisuus Helsingin ja koko Suomen tulevaisuuden kannalta. Nyt tarvitaan päättäjien poliittista rohkeutta ja laajakatseisuutta. Kaikki ihmiskunnan historian merkittävimmät liikenneväylät Panaman kanavasta alkaen ovat ensin olleet silkkaa utopiaa. Usko on kuitenkin siirtänyt vuoret ja kaivanut tunnelit. Missä tahto, siellä keinot.

Pekka Sauri

 

 

Close Comments