Sosiaalityön tuominen terveydenhuoltoon auttaa heikompiosaisia

Jos sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuksella halutaan
kunnianhimoisesti kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, on järjestelmän palveltava tulevaisuudessa laadukkaammin heikompiosaisia. Köyhyys ja sairaus kulkevat usein käsikkäin, ja esimerkiksi saman kaupungin sisälläkin esiintyy suuria eroja elinajanodotteessa. Oulussa tehdyssä tutkimuksessa (Lääkärilehti, 48/2013) todettiin, että 10 prosenttia väestöstä käytti 81 prosenttia kaupungin sosiaali- ja terveysmenoista, ja heistä suurin osa tarvitsi terveydenhuollon lisäksi myös sosiaalipalveluita. Eräs tutkimuksen johtopäätöksistä oli, että nykyjärjestelmä ei palvele hyvin paljon palveluita tarvitsevia.

Pelkän sairauden hoito ei yksin riitä

Ihmisen sairastelun takana on yhä useammin sosiaalinen ongelma. Esimerkiksi mielenterveysongelmien ja fyysisen oireilun taustalla voi olla pitkittynyttä huolta toimeentulosta tai ylisukupolvisia ongelmia. Lääkärin vastaanotolla potilas saattaa todeta, että hänellä ei ole varaa ostaa tarvitsemaansa lääkettä. Järjestelmä toimii, kun ihmisellä on yksi ongelma – jos ongelmia on useampia, järjestelmä ei kykene vastaamaan kokonaisuuteen.

Sosiaalityöntekijät mukaan hyvinvointikeskuksiin

Helsingissä asiakkaiden tarpeisiin vastataan suurilla hyvinvointikeskuksilla, joissa palvelut ovat saman katon alla. Sosiaalityöntekijät tarvitaan mukaan hoitotiimiin. Valinnanvapauslaki pakottaisi kuitenkin yhtiöittämään sote-keskusten toiminnan, ja niiden palveluvalikoimassa olisi ainoastaan sosiaalineuvontaa. Varsinaisen sosiaalityön taas hoitaa maakunnan liikelaitos. Jääkö sosiaalineuvonta perusterveydenhuollossa hoitajien ja lääkärien vastuulle? Kuilu sosiaalipalveluiden ja yhtiöitettyjen terveyskeskusten välillä kasvaa entisestään.

Valinnanvapaus ei paranna heikompiosaisen asemaa

Valinnanvapaus lisää terveyspalvelujen tarjontaa mutta samalla pirstaloi hoitoketjuja. Monen ihmisen kyvyt ja mahdollisuudet tehdä valintoja ovat heikentyneet esimerkiksi muistisairauden, mielenterveysongelman tai päihteiden käytön seurauksena. Juuri he tarvitsevat integroituja palveluja ja kokonaisvaltaista hoitosuunnitelmaa.

Valinnanvapauden lisääminen ja sote-palveluiden integraation edistäminen ovat lähes vastakkaisia tavoitteita. Terveyden, hyvinvoinnin ja kustannusvaikuttavuuden kasvattaminen vaativat palveluketjujen tiivistämistä ja heikompiosaisten palveluihin panostamista.

 

Reetta Vanhanen
Lääkäri
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallituksen varajäsen

Maria Ohisalo
Vihreiden varapuheenjohtaja, köyhyystutkija
Varavaltuutettu, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen

Close Comments