Ryhmäpuheet

Ryhmäpuhe Helsingin budjetista 2020: Tekoja ilmaston, lasten ja tulevaisuuden puolesta

Vihreiden ryhmäpuhe Helsingin vuoden 2020 talousarviosta kaupunginvaltuustossa 13.11.2019.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto ja helsinkiläiset,

Tulevaisuus, lapset ja ilmasto ovat ensi vuoden budjetin kulmakivet. Me rakennamme onnellista kotikaupunkia nykyisille asukkaille, mutta myös lukuisille tuleville helsinkiläisille – niin syntyville lapsille, junantuomille nuorille, perheille, kaupunkiin palaavalle ikääntyvälle kuin kansainvälisille osaajille ja sotaa ja vainoa pakeneville. Poliitikan on katsottava kauas vuosikymmenten päähän – ja samaan aikaan nykyhetkeen helsinkiläisen arkeen.

Ilmastotoimilla on kiire. Tavoitteemme hiilineutraalista Helsingistä on ohjattava jokaista vuotta ja talousarviota. Kunnianhimoisen päästövähennysohjelmamme jokainen toimenpide on toteutettava. Tämä ei ole helppoa mutta siitä huolimatta välttämätöntä. Ilmastoteot ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ovat tekoja lastemme tulevaisuuden puolesta.

Jokainen kaupunkilainen voi seurata päästövähennysohjelman toteutumista ilmastovahti-nettisivulta. Meillä päättäjillä on viime kädessä vastuu siitä, että ohjelman jokainen toimenpide voidaan toteuttaa.

Tässä budjetissa vauhditetaan päästövähennysohjelman toimeenpanoa, varmistetaan tulevaisuuden suurten ratikkainvestointien toteutuminen aikataulussa ja parannetaan niin kävelyn kuin pyöräilyn olosuhteita. Tiivis ja ilmastoviisas kaupunki tarvitsee raitioteitä ja entistä laajemman baanaverkon. Investoimme myös odotettuun ruokahävikkiterminaaliin.

Arvoisa puheenjohtaja,

Kaikkein suurimmat lisäykset budjettiin teemme sosiaali- ja terveyspalveluihin ja näitä todella tarvitaan. Lastensuojelun kustannukset ovat nousseet tänä vuonna, mikä kertoo, että emme ole tehneet tarpeeksi varhaisen tuen eteen. Lasten ja nuorten lähetteet psykiatriseen erikoissairaanhoitoon lisääntyvät ja vaativan lastensuojelun tarve kasvaa. Kasvanut palvelutarve täytyy kattaa ensi vuonna ja sitäkin tärkeämpää on parantaa vanhempien ja perheiden tukea sekä panostaa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Tarveperusteisen lisärahan kohdentaminen neuvoloihin ja kouluterveydenhuoltoon auttaa haastavimpien alueidemme lapsia.

Eduskunta teki hienon päätöksen lastensuojelun jälkihuollon ikärajan korottamisesta 25 vuoteen. Meidän tehtävämme on varmistaa tämän toteutuminen Helsingissä.

Tällä hetkellä 10% nuorista tarvitsee psykiatrista erikoissairaanhoitoa ennen aikuisuutta – luku on hälyttävän suuri. Myllypuron matalan kynnyksen palvelupiste Mieppi on hieno uudistus ja toimintamallia on tärkeä saada levitettyä kaupunkiin. Lasten ja nuorten tulee saada vaikuttavaa hoitoa masennukseen ja ahdistukseen kouluterveydenhuollossa. Vakavissa mielenterveysongelmissa hoitoketju erikoissairaanhoitoon täytyy saada kuntoon.

Arvoisa puheenjohtaja,

Helsingissä jokaisella lapsella on oikeus yhdenvertaisiin koulutusmahdollisuuksiin. Tarveperusteisesta lisärahasta kouluille on saatu valtavan hyvää tutkimusnäyttöä. Tässä budjetissa korotamme PD-rahaa 25%lla. Helsingissä pidämme jokaisesta oppilaasta ja opiskelijasta kiinni. Budjetissa saimme läpi arvokkaita lisäyksiä Stadin ammattiopistolle, oppilashuoltoon sekä peruskoulun erityisopettajiin.

Hyvinvoinnista ja terveydestä suurin osa syntyy muualla kuin sote-palveluissa. Tässä budjetissa panostamme ennaltaehkäisyyn – ennen kaikkea liikuntaan ja kaupunkilaisten lähiympäristöön. Viheralueet ja puut ovat ihmisille hyvin arvokkaita. Ensi vuonna toteutamme uusia puistoja, parannamme nykyisiä ja lisäämme penkkejä kävelyreiteille budjetin lisärahoituksen turvin.

Liikuntaan investoiminen kannattaa. Budjettineuvotteluissa varmistimme rahoituksen esimerkiksi kuntoportaille, uudelle tekojääradalle sekä kasvatimme liikunta-avustuksia. Hienossa uudessa liikkumisohjelmassamme ei ole kyse kuitenkaan pelkästään liikunnasta vaan arkipäivän liikkumisesta, ihmisten työ- ja koulumatkoista.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut,

Helsingissä syntyy ihmisten, yritysten ja yhteisöjen menestystarinoita. Kotikaupungistamme on helppo olla ylpeä. Samaan aikaan kaupunkimme ammattilaiset opettajista sosiaalityöntekijöihin ja terveydenhoitajiin kohtaavat joka päivä ihmisiä vaikeampien mutta yhtä arvokkaiden tarinoiden kanssa. Kunnianhimoinen eriarvoisuuden vähentäminen on Helsingin vahvuus.

Helsingin seuraava vuosikymmen alkaa teoilla ilmaston, lasten ja tulevaisuuden puolesta. Vihreä valtuustoryhmä puoltaa vuoden 2020 talousarvion hyväksymistä.

Reetta Vanhanen
Vihreän valtuustoryhmän varapuheenjohtaja

Ryhmäpuhe tilinpäätöksestä: Kasvavan kaupungin on panostettava koulutukseen

Vihreiden ryhmäpuhe Helsingin vuoden 2018 tilinpäätöksestä kaupunginvaltuustossa 19.6.2019.

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, kaupunkilaiset,

Helsinki on Suomen ehdoton veturi ja pääkaupunkiseudun erityisasema on kiistaton.
Helsingissä on hauskaa, Helsingissä voi ajaa baanaa kaupunkipyörällä Oodiin ja meidän saariin pääsee yhä helpommin, enää ei tarvitse omistaa venettä.

Kuulin viime viikolla, että Ouluun ollaan rakentamassa pyöräteitä ja niitä kutsutaan nimellä “BAANA”. Helsinki luo sanastoa.

Helsingistä ihanan ja mahtavan tekee rakennetun ympäristön ja luonnon suhde. Silloin kun minä olin alakoulussa, rakensimme kavereiden kanssa majoja kaupungin metsiin,
nyt kaksikymmentä vuotta myöhemmin kalliolaisella kummilapsellani on lähimetsässä lempipuu.

Helsinkiläiseen luontosuhteeseen kuuluu, että metsä on kävelymatkan päässä ja kansallispuistoon pääsee julkisilla.

Samalla me tiedostamme,
että kaupungissamme on vähemmän asuntoja kuin mitä on tulijoita ja asumisen hinta on aivan liian korkea.
Olemme kaavoittaneet uusia alueita, mutta tarvitsemme lisää kohtuuhintaisia asuntoja,
sillä sellainen kaupunki jossa sen työntekijöillä, lähihoitajilla, siivoojilla ja opettajilla ei ole varaa asua on epäonnistunut kaupunki.
Uusilla alueilla tarvitaan myös lähipalveluita kuten kirjastoja sekä yhteisöllisiä maksuttomia kohtaamispaikkoja kaikenikäisille.

Helsinki koko ajan kansainvälisempi ja viimeksi eilen sain opastaa neljää turistia. Ihanaa kun niin moni on löytänyt rakkaan synnyinkaupunkini.
Kaupunki on onnistunut suorien ulkomaisten investointien houkuttelussa.

Nyt meidän on panostettava siihen, että kansainväliset osaajat, kuten isäni aikoinaan, löytäisivät kodin Helsingistä.
Meidän on kerrottava itsestämme paremmin
ja meidän on parannettava englanninkielisiä palveluitamme.
On työperäisen maahanmuuton este, jos tulee Helsinkiin töihin pariksi vuodeksi ja lapset eivät käytännössä pääse kouluun.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Tilinpäätöksestä voimme lukea Helsingin talouden olevan tukevalla pohjalla. Tilikauden tulos 199 miljoonaa euroa talousarviota parempi, HUPPISTAKEIKKAA!

Esittelijä kertoo meille myös, että kaupunkimme menokasvu oli ”maltillista” verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin.
Tämä on positiivista – olemme pitäneet kaupungin taloudesta hyvää huolta.

Tämä mahdollistaa meille uusia avauksia.
On mielen köyhyyttä jäädä jankuttamaan siitä, pitäisikö veroprosenttia laskea tai ei. Ei se ole ainoa näköala, jonka taloustilanteemme mahdollistaa.

Positiivisen diskriminaation määräraha on tutkitusti toimiva työkalu koulujen tukemiseen ja sitä on vahvistettava. On hyvä, että mallia ollaan viemässä eteenpäin myös sosiaali- ja terveystoimialalle.

Tämän vuoksi vihreä valtuustoryhmä tuleekin ehdottamaan positiivisen erityiskohtelun määrärahojen moninkertaistamista ensi syksyn budjettineuvotteluissa.
Meillä on siihen varaa.
Oikeastaan se on rahaa, jota meillä ei ole varaa olla käyttämättä.
Meidän tulee varmistaa että nuoret eivät syrjäydy ja jokaiselle, aivan jokaiselle
on koulutus myös toisella asteella.

Meidän pitää varmistaa,
että kasvatamme erityisopettajien määrä niin,
että se vastaa tukea tarvitsevien oppilaiden kasvavaa määrää.
Kaupunkimme ei voi olla paras paikka oppia, ellei tukea ole saatavilla.

Me kompuroimme kun lapset ja nuoret tarvitsevat apua kaupungilta,
he eivät pääse mielenterveyspalvelujen piiriin sujuvasti.
Tämä on korjattava.

Tämä kaupunki ei saa olla hyvä koti vain nuorille ja terveille, kasvava määrä kaupungin vanhusväestöä tarvitsee yhä enemmän palveluita. Samalla meidän omaishoitomme ja kotihoitomme ei toimi täysin mutkattomasti.

Omaishoidon osalta on hyvä, että olemme onnistuneet tuplaamaan kotiin tulevan hoitajan ajan omaishoitajien vapaan mahdollistamiseksi.
Edelleen on löydettävä keinoja tehdä omaishoidon tuesta niin joustavaa,
että sitä halutaan käyttää enemmän.
Kotihoidon osalta valtuusto on tehnyt merkittäviä satsauksia,
mutta tosiasiassa osaajapula asettaa hidasteita toteutukselle Helsingin kaupungin tekemien palkankorotusten jälkeenkin.

Liikkumattomuus on suuri tunnistettu terveysriski,
johon Helsinki on tarttunut ja jonka purkamiseen tarvitaan riittävästi matalan kynnyksen liikuntapaikkoja esimerkiksi kisiksen ja stadikan parkkipaikoille!

Kun matkustaa Suomessa kesällä,
huomaa miten vähän ötököitä enää liiskaantuu bussin etulasiin
ja miten itämeri kukkii sinilevää.

Me emme voi suhtautua luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen kepeästi. On käynnissä kuudes sukupuuttoaalto.
Helsingissä pitää olla tilaa muillekin kuin ihmisille.

Helsingin tavoitteena on hiilineutraaliuus 2035 mennessä. Mikäli me haluamme varmistaa, että saavutamme ilmastotavoitteet emme voi jättää yhtään kiveä kääntämättä.
Tämän tavoiteen saavuttaminen koskettaa koko kaupunkia, aivan jokaista toimialaa.
Tavoitteet on saatava mukaan tulostavoitteisiin ja budjettisuunnitteluun, meidän on alettava katsomaan kaupungin hankintoja kestävyyden kautta.

Olisi hölmöläisten hommaa,
jättää ilmastotavoitteet vain juhlapuheiden tasolle,
siinä jätetään ilmastovelan maksaminen nuorille ja tuleville sukupolville.

Fatim Diarra
Vihreän valtuustoryhmän 1. varapuheenjohtaja

Hyvän elämän edellytyksiä on luotava kaikille

Valtuustoseminaari 13.–14.6.2019.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

“Helsinki on hyvää elämää varten.”
Näillä sanoilla alkaa kaupunkistrategiamme ensimmäinen luku.
Hyvä elämä – siinäpä loistava strateginen tavoite.

Kun tavoitteena on luoda hyvän elämän edellytyksiä, niitä pitää luoda kaikille kaupunkilaisille riippumatta siitä, minkä värinen iho heillä on, kuinka paljon varallisuutta heillä on tai missä päin kaupunkia he asuvat.

Viime vuosikymmenen loppuvuosina Helsinkiin syntyi ennätysmäärä lapsia.
Kaupunki ei ollut siihen oikein varautunut.

Niinpä nämä lapset ja heidän vanhempansa ovat saaneet tottua pitkiin päiväkotimatkoihin.
Ahtaat tilat, parakit ja sisäilmaongelmat ovat heille arkipäivää.
Kouluissa on liian vähän aikuisia ja liian lyhyet ruokatunnit.

Vihreän valtuustoryhmän mielestä hyvän koulupolun ja oppimisympäristön turvaamisen pitää olla keskeinen prioriteetti valtuustokauden toisella puoliskolla.

Riittävät, turvalliset ja terveet tilat
Riittävästi tukea, lähiopetusta ja päteviä aikuisia
Riittävä oppilashuolto ja mielenterveyspalvelut
Riittävät resurssit lastensuojeluun
Nämä ovat lasten ja nuorten hyvän elämän perusasioita, jotka meillä on varaa ja myös velvollisuus hoitaa kuntoon

Arvoisa puheenjohtaja,

Kaupungin kasvu on monella tavalla läsnä strategisten tavoitteiden taustalla.
Kaupunki kasvaa, kun se on vetovoimainen – hyvä paikka asua, opiskella, työskennellä, yrittää, rakastua, vanheta.
Kun onnistumme niissä tavoitteissa, jotka tekevät kaupungistamme viihtyisämpää ja vetovoimaisempaa, aiheutamme samalla itsellemme kasvuhaasteen.

Kasvu tarkoittaa enemmän lapsia, enemmän vanhuksia, enemmän rakentamista, enemmän liikennettä.
Se, pystymmekö hallitsemaan tämän kasvun kestävällä tavalla, on yksi kaupunkimme kohtalonkysymyksistä.

Helsinki on avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Kasvun pitää tarkoittaa Helsingissä bulevardikaupunkia, ratikoita, pyöräteitä, puurakentamista.

Rakennusten lämmönkulutusta pitää vähentää, energiatehokkuutta lisätä.
Kasvavassa kaupungissakin pitää olla metsiä, taimenpuroja, niittyjä ja perhosia.

Kun kaupunki kasvaa, päästöt eivät saa kasvaa. Yhtään.
Päästövähennysten pitää olla sisäänrakennettu ja itsestäänselvä reunaehto kaikissa kaupungin hankkeissa.
Kaupunkiluonnon suojelun pitää olla selviö kasvavan kaupungin suunnittelussa.
Olemme nostaneet ilmastotavoitteiden kunnianhimoa.
Nyt meidän pitää näyttää maailmalle, että Helsingissä kunnianhimoiset tavoitteet myös toteutetaan.

On myös tärkeää huomata, että kasvu ei ole aina lineaarista eikä tapahdu kaikilla alueilla tasaisesti.
Pelkkä väestönkasvu yleisellä tasolla on riittämätön mittari ja kriteeri palvelujen ja kaupungin talouden suunnittelussa.
Vaikka yleinen väestönkasvu on tänä vuonna hidastunut, meillä on silti ne suuret lapsi-ikäluokat, meillä on silti koko ajan enemmän vanhuksia ja meillä on moninaistuva väestö moninaisine tarpeineen.
Meidän on pidettävä kiinni hyvän elämän lupauksestamme heille.

Kaupunkilaisten hyvän elämän mahdollistajia ovat kaupungin työntekijät.
Mutta onko elämä ja työskentely Helsingissä hyvää myös heille?
Jaksamisongelmat, rekrytointivaikeudet ja osaajapula kertovat karua tarinaa.
Loputtomiin näin ei voi jatkaa.
Henkilöstön hyvinvointia sekä kaupungin työnantajaosaamista pitää määrätietoisesti parantaa.
Kaupungin prosessien pitää tukea kasvua ja pysyä sen perässä.

Hyvä johtaminen ja hallinto ovat välttämättömiä, jotta kaupunki ei vain kasva vaan myös kehittyy.
Kuten eilen KPMG:n selvityksestä näimme, ihan kaikki ei ole mennyt historiallisen suuressa muutoksessa kuin Strömsössä.
Vihreä ryhmä pitää uudistusta sekä perusteltuna että pääpiirteittäin onnistuneena.
Nyt on kuitenkin hyvä hetki tarkastella sitä, miten ratkaista tärkeät johtamiseen, rekrytointiin ja työhyvinvointiin liittyvät kysymykset.

Arvoisa puheenjohtaja,
Kaupunki ei ole pelkkiä katuja, seiniä ja päiväkoteja.
Hyvä elämä tarkoittaa myös sitä, että on kivaa.

Toimivassa kaupungissa on tilaa spontaanille ja omaehtoiselle hauskuudelle ja monenlaisille toimijoille.
Meidän täytyy pitää huolta siitä, että kaikilla, jotka tekevät kaupungista hauskan, on tilaa, mahdollisuuksia ja riittävät resurssit.
Että kasvava kaupunki saa myös uusia kulttuurin ja vapaa-ajan palveluja sekä kanta- että esikaupunkiin.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Teemme nyt päätöksiä, jotka määrittävät, eletäänkö Helsingissä hyvää elämää myös 20 ja 50 vuoden kuluttua.
Meillä on jo hirveän hyvä kaupunki.
On meidän vallassamme – ja myös meidän velvollisuutemme – tehdä kaupungistamme vielä parempi.

Kaisa Hernberg
Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja

Haluamme rakentaa maailman toimivinta, vihreää kaupunkia

Vuoden 2020 talousarvioehdotuksen valmistelua koskeva lähetekeskustelu 24.4.2019.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Kun me teemme päätöksiä kaupungin budjetista, me teemme päätöksiä siitä, minkälaista Helsinkiä haluamme rakentaa.
Me vaikutamme tavallisen helsinkiläisen arkeen.
Me päätämme, minkälaisen jäljen Helsinki jättää ympäristöön.

Kun isä pukee maanantaiaamuna lapselleen kurahousut ja vie tämän päiväkotiin, kävelevätkö he yhdessä muutaman korttelin matkan?

Kun lapsi menee kouluun, saako hän oppia, kasvaa ja kehittyä sopivan kokoisessa ryhmässä, jossa on riittävästi aikuisia?

Kun vanhuksen jalat eivät enää jaksa, pääseekö hän liikkumaan kotoaan? Onko kotihoidolla riittävästi aikaa kohtaamiseen?

Nämä ovat niitä valintoja, joita me teemme, kun päätämme kaupungin rahankäytöstä.
Budjetin riveiltä voi lukea ne arvot, jotka päätöksentekoamme ohjaavat.

Arvoisa puheenjohtaja,
Tämän kevään suuri polittiinen puheenaihe on ilmastonmuutos.
Elämme viimeisiä vuosia, jolloin on mahdollista tehdä ne päätökset, joilla vältämme täysimittaisen ilmastokatastrofin.

Monet niistä asioista, jotka tekevät kaupunkilaisten arjesta sujuvaa, tekevät elämästämme myös ympäristöystävällistä.

Kun töihin pääsee ratikalla tai fillarilla, kun kirjastoon ja kauppaan voi kävellä, syntyy vähemmän hiilidioksidipäästöjä.

Kun rakennamme tiivistä, toimivaa kaupunkia, voimme säästää ja vaalia kaupunkimetsiä, niittyjä ja puroja.
Voimme huolehtia siitä, että Helsinki on kotipaikka myös liito-oraville, harmaahaikaroille ja kimalaisille.

Helsinki on laatinut kunnianhimoisen päästövähennysohjelman.
Nyt sitä pitää toteuttaa tosissaan.
Nyt pitää olla valmis investoimaan merkittävästi.
Jokaisen toimialan tulee budjettia suunniteltaessa tunnistaa nopeimmat ja kustannustehokkaimmat keinot päästövähennysten aikaansaamiseen.

Helsingin budjetti määrittää, olemmeko osa ilmastokriisin ratkaisua vai pahennammeko sitä entisestään.
Budjettipäätösten ilmastovaikutukset pitää arvioida.
Helsinki ei voi tehdä merkittäviä rahallisia panostuksia, jotka edistävät ilmaston lämpenemistä.

Arvoisa puheenjohtaja,
Lapsissa ja nuorissa on tämänkin kaupungin tulevaisuus.
He ansaitsevat laadukasta varhaiskasvatusta ja opetusta.
He ansaitsevat pätevien, osaavien aikuisten huomiota, opastusta ja tukea.
He ansaitsevat kunnolliset oppimateriaalit.
He ansaitsevat terveellisen oppimisympäristön.

Kaikki tämä maksaa.
Mutta pitkällä aikavälillä tulee paljon kalliimmaksi olla panostamatta lapsiin ja nuoriin.
Kun satsaamme nyt laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja opetukseen.
Kun edistämme aidosti maksutonta toista astetta.
Kasvatamme lapsista ja nuorista aikuisia, joilla on edellytykset itsenäiseen elämään ja toimeentuloon.

Kun rakennamme nyt koulut ja päiväkodit laadukkaasti, meidän ei tarvitse käyttää myöhemmin rahaa sisäilmakorjauksiin.
Nyt meidän on myös hoidettava ripeästi kuntoon korjausta tarvitsevat rakennukset.

Kun helsinkiläinen sairastaa tai tarvitsee tukea, voiko hän luottaa siihen, että apua saa?
Monilla terveysasemilla hoitojonot ovat pitkiä.
Meillä on pulaa lääkäreistä, hoitohenkilökunnasta ja sosiaalityöntekijöistä.
Näiden ongelmien ratkaiseminen on pitkälti budjettikysymys.
Palveluihin tarvitaan rahaa.
Osaajien palkkaamisen tarvitaan rahaa.
Meidän on oltava valmiita maksamaan siitä, että yhteiskunnan peruslupaus täyttyy.

Meidän on myös tehtävä päätöksiä Helsingin soten kehittämisestä.
Viimeiset neljä vuotta olemme odotelleet soteuudistusta, jota ei koskaan tullut.
Nyt on aika ottaa vahvemmin ohjat omiin käsiin ja lähteä määrätietoisesti kehittämään Helsingin sotepalveluja.
Helsingissä nämä asiat osataan, emme tarvitse ylhäältä annettua maakuntahimmeliä.

Arvoisa puheenjohtaja,
Vapaa-ajan vietto on yksi niistä asioista, joissa yhteiskunnan eriarvoisuus korostuu.
Kaupungin tärkeä tehtävä on tasata tilannetta tarjoamalla kaupunkilaisille mahdollisuuksia maksuttomiin ja edullisiin harrastuksiin, ajanvietteeseen ja kulttuurielämyksiin.
Valtava menestyksemme Oodi ja lähikirjastoverkkomme täydentävät toisiaan – ne ovat yhteinen olohuone, monenlaisen tekemisen, toiminnan ja sivistyksen paikka. Tarvitsemme niitä kaikkia.
Tarvitsemme myös luistinratoja, pallokenttiä, leikki- ja liikuntapuistoja ja asukastaloja.

Kaiken toiminnan ei tarvitse olla kaupungin organisoimaa.
On tärkeää myös tukea taloudellisesti järjestöjä, vapaata kansalaistoimintaa ja tapahtumia.
On tärkeää tukea pieniä kulttuurialan toimijoita.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala tuottaa valtavan paljon hyvinvointia helsinkiläisille.
On pidettävä huoli siitä, että kulttuurin ja vapaa-ajan rahoitus on tärkeän tehtävän edellyttämällä tasolla.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Reilu viikko sitten käytiin eduskuntavaalit.
Viesti oli selvä.
Helsinkiläiset osoittivat haluavansa ympäristönsuojelua, oikeudenmukaisuutta sekä laadukasta koulutusta.
Vihreä valtuustoryhmä on sitoutunut toteuttamaan helsinkiläisten tahtoa.
Haluamme rakentaa maailman toimivinta, vihreää kaupunkia.

Kaisa Hernberg
Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja

Helsingin on katsottava tulevaisuuteen: Budjetissa teemme valintoja ilmaston ja koulutuksen puolesta

Vihreiden ryhmäpuhe Helsingin vuoden 2019 budjetista kaupunginvaltuustossa 14.11.2018.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvä valtuusto.

Helsinki on ensi vuonna entistä parempi kaupunki asua ja elää onnellista elämää. Helsinkiläisiä on tulevaisuudessa yhä enemmän, sillä kaupunkiin syntyy paljon lapsia ja tänne halutaan muuttaa. Olemme nyt päättämässä ensi vuoden talousarviosta, mutta samalla meidän on katsottava vielä paljon kauemmas. Päätöksiä tulevien helsinkiläissukupolvien puolesta tehdään nyt ja niistä ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on kaikista suurin asia.

Linjasimme kaupunkistrategiassa, että Helsinki tekee kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Olemme päättäneet tehdä Hanasaaren hiilikasasta historiaa ja meidän on suljettava myös Salmisaaren voimala. Olemme rakentaneet tiivistä kaupunkia, jossa ihmiset haluavat liikkua joukkoliikenteellä ja omaa autoa ei tarvita. Helsinki tarvitsee kuitenkin entistä enemmän ratikoita, kävelyteitä ja toimivia pyöräväyliä. Liikenteen sähköistymistä on myös tuettava.

Tarvitsemme ennennäkemättömän kunnianhimoisen päästövähennysohjelman. Hiilivapaa Helsinki – ohjelma on valmisteilla ja sen toteuttamisessa emme voi viivytellä. Ryhmien välisissä neuvotteluissa sovimme, että toimialat käynnistävät ohjelmassa päätettävät toimenpiteet voimallisesti heti ensi vuonna. Päästöjen vähentämisen on oltava osa kaikkea kaupungin toimintaa. Ensi vuonna jokainen valtuuston päätös on myös ilmastopäätös.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut,

Me saatamme olla viimeinen valtuusto, jolla on vielä  mahdollisuudet tehdä ratkaisevat päätökset ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Kaupunkilaiset eivät odota meiltä yhtään vähempää.

Luonnon monimuotoisuutta on vaalittava Helsingissä. Luonnonsuojelu on pitkäjänteistä työtä ja korotamme nyt luonnonsuojelun vuosittaisia määrärahoja puolella miljoonalla koko suunnittelukaudeksi. Seuraavina vuosina erityinen kohde on Vanhankaupungin lintuvesien kunnostus, jolla saamme linnustoltaan vielä entistäkin runsaamman Vanhankaupunginlahden.

Kaupungin kasvava väestö näkyy sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä kouluissa ja päiväkodeissa. Olemme saavuttaneet paljon toimintaa kehittämällä ja talousarviossa teimme merkittävän 13 miljoonan lisäyksen sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Ensi vuonna on panostettava mielenterveyspalveluihin. Lasten ja nuorten lähetteet psykiatriseen erikoissairaanhoitoon ovat kasvaneet valtavasti. Emme ole pystyneet vastaamaan hoidontarpeeseen, mikä näkyy lopulta lastensuojelussa. Ongelmat pitäisi tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ja tarjota tehokasta hoitoa ja tukea heti alkuvaiheessa lasten ja nuorten arkiympäristössä.

Arvoisa puheenjohtaja,

Vihreiden pitkäaikaiset tavoitteet eriarvoisuuden torjumiseksi näkyvät talousarviossa. Asunto on jokaisen ihmisoikeus. Ensi vuonna laaditaan toimenpidesuunnitelma asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi ja nuorten kasvaneen asunnottomuuden vähentämiseksi. Erityisen vaikuttavaa työtä syrjäytymisen ehkäisemiseksi tehdään lastensuojelussa ja jälkihuollossa. Haluamme taata näihin riittävän henkilöstömitoituksen ja myös palkkauksella houkutella Helsinkiin sosiaalityöntekijöitä.

Varhaiskasvatus on tehokasta ennaltaehkäisyä. Vihreät ovat tehneet Helsingissä töitä sen puolesta, että varhaiskasvatuksen osallistumisaste nousisi ja jokaiselle lapselle löytyisi päiväkotipaikka läheltä kotia. Kaikkein tärkeintä laadukkaalle varhaiskasvatukselle ovat sen tekijät – lastentarhanopettajat ja lastenhoitajat. Kaupunki on tänä syksynä aloittanut palkkaohjelman, jossa näiden ammattilaisten palkkoja korotetaan.

Haluamme taata jokaiselle lapselle eheän koulupolun päiväkodista peruskouluun ja toiselle asteelle. Raha ei koskaan saa muodostua esteeksi silloin kun nuori valitsee opiskelupaikkaa. Ensi vuonna otamme ensimmäiset askeleet maksutonta toista astetta kohti.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut,

Helsingin on oltava se kaupunki, joka katsoo vuosikymmenien päähän. Teemme tässä talousarviossa tärkeitä ratkaisuja ilmaston, koulutuksen ja kaupunkilaisten hyvinvoinnin puolesta. Vihreä valtuustoryhmä puoltaa vuoden 2019 talousarvion hyväksymistä.

Reetta Vanhanen
kaupunginvaltuutettu

Ryhmäpuhe tilinpäätöksestä: Vihreät pitää huolta helsinkiläisten palveluista

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Aluksi haluan kiittää hyvin laaditusta tilinpäätöksestä ja huolellisesti tehdystä työstä. Tilinpäätös antaa tarkan kuvan kaupunkimme taloustilanteesta ja hyvä, että käymme siitä keskustelua täällä valtuustossa.

Helsingin taloustilanne on hyvä. Lainakantamme on pienentynyt ja työssäkäyvien määrä on noussut eli yhä useampi on päässyt kiinni työhön. Näin ollen myös verotulomme ovat kasvaneet.

Helsingissä on ollut viime vuonna poikkeuksellisen suuri väestönkasvu. Väestö on kasvanut melkein 9000 henkilöllä, joka on huomattava luku. Kaupungin kasvu on merkki siitä, että olemme houkutteleva asuinpaikka.

Sen lisäksi että Helsinki on kaupunki, johon halutaan muuttaa, se on myös kaupunki, jossa halutaan kasvattaa lapset. Varhaiskasvatus- ja peruskouluikäisten lasten määrä kasvoi yli 2000:lla. Meidän täytyy pitää huoli siitä, että meillä on riittävästi päiväkotipaikkoja ja kouluja myös tulevaisuudessa. Olemme kaupungin strategiassa luvanneet Helsingin olevan ”paras paikka oppia” ja se vaatii, että me investoimme tulevaisuuteen ja teemme korjauksia kunnianhimoisella tahdilla. Vaikka Suomen hallitus on leikannut varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta valtavasti, me pidämme meidän lapsillemme tärkeistä palveluista kiinni.

Arvoisa puheenjohtaja,

Niin nykyiset kuin uudetkin asukkaat ja lapsiperheet tarvitsevat koteja. Helsinki voi kasvaa vain, jos täällä asuville ja tänne muuttaville löytyy kohtuuhintaisia asuntoja. Lastentarhanopettajalla, lähihoitajalla ja kaupan kassalla työskentelevillä on oltava varaa asua Helsingissä. Lisäksi yli puolet Suomen asunnottomista on Helsingissä – tässä meillä on tehtävää. Asunto on ihmisoikeus.

Helsingissä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja valmistui viime vuoden aikana paljon, vaikka jäimmekin tavoitteesta hieman. Rakentaminen voisi toteutua vielä vauhdikkaammin, mutta jo nyt tehdään paljon ja rakennetaan suuria alueita: Pasila, Kalasatama, Jätkäsaari, Hernesaari. On investoitava jatkossakin riittävästi joukkoliikenteeseen, jotta kaupungin kehittyminen ja rakentaminen mahdollistuu. Pikaratikoiden eteneminen ympäri kaupunkia sekä muun raitiovaunuverkon kehittäminen on ehdottoman tärkeää. Lisäksi on tärkeää toteuttaa kaupunkibulevardit ja parantaa pyöräilyn mahdollisuuksia. Samaan aikaan haluamme suojella meille kaupunkilaisille tärkeitä viher- ja virkistysalueita.

Helsinki on Suomen pääkaupunkina myös sivistyksen, kultuurin ja oppimisen pääkaupunki. Me olemme onnistuneet tuomaan kulttuuria ja tiedettä vielä lähemmäs kaupunkilaisia, ja pian kirjastolaitoksen kruununjalokivi Oodi avaa ovensa.

Arvoisa puheenjohtaja,

Suomen hallituksen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen valinnanvapausmallilla tuo kuitenkin epävarmuutta kaupunkimme rahoituspohjaan. Jos sote-palvelut siirtyisi maakunnille, mukana menisi suuri osa kaupungin verotuloja. Se pahentaa kokonaisuudessaan kaupungin rahoitustilannetta ja tekee tulevaisuudesta epävarmaa.

Samaan aikaan sosiaali- ja terveyspalveluita on onnistuttu Helsingissä tuottamaan vastuullisesti saavuttaen hyviä tuloksia. Jos sote-uudistus menee hallituksen kaavailemalla tavalla, on erittäin suuri pelko, että terveysasemien maksut tulevat takaisin ja paperittomien välttämätöntä terveydenhoitoa sekä maksutonta ehkäisyä nuorille on tulevaisuudessa vaikeampaa järjestää. Lisäksi Helsinki on edelläkävijä, joka päätti rajata lastensuojelun sosiaalityön asiakasmääriä, mutta tämäkin on vaarassa esitetyssä sote-mallissa.

Arvoisa puheenjohtaja,

Talousasioissa arvovalinnat näkyvät tehdyissä päätöksissä. Meidän vihreiden mielestä tulevaisuuteen on panostettava niin, että heikoimmassa asemassa olevat voisivat nykyistä paremmin, yleinen hyvinvointi kasvaisi, koulutukseen ja varhaiskasvatukseen panostettaisiin sekä hoitaisimme vastuullisesti yhteistä ympäristöämme.

Ensi vuoden talousarvio on seuraava konkreettinen paikka helpottaa helsinkiläisten arkea. Vaikka maamme hallitus tekisi kuinka huonoa politiikkaa, helsinkiläiset voivat olla varmoja siitä, että vihreät taistelevat heidän palveluiden puolesta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Näiden huomioiden saattelemana vihreä valtuustoryhmä puoltaa vuoden 2017 tilinpäätöksen hyväksymistä.

Ozan Yanar
kaupunginvaltuutettu,
kansanedustaja

Helsingin on oltava kaupunki, jossa on helppo hengittää

Vuoden 2019 talousarvioehdotuksen valmistelua koskeva lähetekeskustelu 11.4.2018

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja kaikki kaupunkilaiset,

Maan hallitus on unohtanut tai tarkoituksella sivuuttanut kaupunkien kasvun globaalin trendin ja tämä on uhka Helsingille. Investointikykymme heikkenee ja verotulot laskevat. Sote- ja maakuntahimmeli asettuu poikkiteloin eteemme sillä tiellä, jossa me haluaisimme rakentaa Helsinkiä entistä kansainvälisesti kilpailukykyisemmäksi ja paremminvoivaksi kaupungiksi.

Helsingissä rakennetaan kovaa vauhtia ja työllisyys kohenee. Helsinki on Suomen kasvun veturi ja Helsingin seutu tuottaa 33 % maamme BKT:stä. Lainakantamme laskee, velkojakin maksamme vain pois.

Helsingin täytyy olla kaupunki, jossa on mahdollista työskennellä, asua ja saada laadukkaita palveluita. Helsingin on oltava kaupunki, jossa on helppo hengittää, oli kyse sitten toimeentulosta tai ilmastonmuutoksen torjumisesta päästöjä kitkemällä.

Hyvä puheenjohtaja ja valtuusto.

Maailman toimivin kaupunki torjuu eriarvoisuutta. Me olemme tehneet arvovalintoja subjektiivisen päivähoito-oikeuden säilyttämisestä, pitäneet ryhmäkoot pienempinä ja poistaneet terveyskeskusmaksut.

Mitä parhainta yhdenvertaisuustyötä on taata mahdollisimman monelle lapselle laadukas varhaiskasvatus. Tällä saralla odotamme askelia viime syksynä vihreiden toimesta käynnistetyssä prosessissa, jossa varmistetaan varhaiskasvatuksen työntekijöiden määrä ja pysyvyys Helsingissä. Palkkojen on oltava niin kilpailukykyisiä, että tänne halutaan tulla töihin. Alipalkattujen naisvaltaisten alojen palkkoja pitää Helsingillä olla varaa korottaa.

Mitä parhainta eriarvoisuuden torjuntaa on panostaa koulutukseen ja jatkaa strategian mukaisesti kunnianhimoista tarvepohjaista lisärahoitusta, tasoittaa alueiden välisiä eroja. Tätä on tehtävä myös asuntorakentamisen osalta ja jatkettava menestyksekästä sekoittavaa asuntopolitiikkaa.

Eduskuntaan on tulossa pian käsittelyyn kansalaisaloite maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta. Maksuton toisen asteen koulutus maksaisi Helsingin kaupungille noin 15 miljoonaa euroa. Meillä on tähän varaa. Meillä ei ole varaa siihen, että yhä useampi nuori jää täysin ilman toisen asteen koulutusta, joka työn muuttuessa muodostuu välttämättömäksi jatkeeksi peruskoululle: jo nyt tiedämme, että ilman toisen asteen koulutusta olevien työttömyysaste on kohtuuttoman korkea ja ura- ja palkkakehitys erittäin heikkoa. Yhä tietotyövaltaisempi maailma tarvitsee myös enemmän osaavia helsinkiläisiä.

Me vihreät haluamme, että maailman toimivimmassa kaupungissa jokaisella on koti. Siinä missä sote-maku-himmeliä ei selkeästi ole valmisteltu ajatuksella, että kaupungit kasvavat, me näemme sen globaalin trendin, jossa ihmiset muuttavat enemmän kaupunkeihin. Juuri tästä syystä Helsingin pitää rakentaa, rakentaa ja rakentaa lisää. Nuorisobarometreistakin tiedämme, että nuoret haluavat erityisesti Helsinkiin. Viime vuonna kuitenkin juuri nuorten asunnottomuus on Helsingissä kasvanut. Tähän meidän on puututtava heti.

Saimme kuluvan vuoden budjettiin erityisen tärkeän lisämäärärahan sosiaali- ja terveystoimialalle. 21 miljoonalla eurolla on nyt palkattu lukuisia ammattilaisia kohtaamaan helsinkiläisiä elämän vaikeissa paikoissa. Tällä linjalla on jatkettava ja tartuttava erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyden palveluiden kehittämiseen.

Hyvä valtuusto,

Olemme lähiaikoina hyväksymässä toimenpideohjelman kaupungin päästövähennyksille. Sen toteuttamiseen on oltava riittävät resurssit. Ennen kaikkea tarvitsemme kuitenkin päätöksiä ja poliittista tahtoa. Vihreät iloitsee siitä, että maan hallitus on päässyt sopuun kivihiilen energiakäytön kieltävästä laista. Sipilän hallituksen heikossa ilmastopolitiikassa on valopilkku. Kivihiilen poltosta on luovuttava Helsingissä mahdollisimman nopeasti ja myös turpeesta koko maassa. Tämä ei saa tarkoittaa sitä, että kivihiili vaihdetaan pelkkään puun polttamiseen.

Meillä on hyvät mahdollisuudet kunnianhimoisiin päästövähennyksiin kun onnistumme siirtämään liikkumista enemmän raiteille, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen suuntaan. Meidän on edettävä harppauksin kohti hiilineutraalia Helsinkiä. Ekologinen kestävyys ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus ovat mitä parhaimpia valttikorttejamme houkutellessamme tänne kansainvälisiä osaajia ja yrityksiä.

Samaan aikaan kun rakennamme ennätysmäärän asuntoja, pitää varmistaa myös lähiluonnon säilyminen ja monet arvokkaat luontoalueet. Kaupunkistrategian tavoitteet luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi eivät toteudu ilman rahaa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Me vihreissä luotamme siihen, että tästä salista löytyy yhteistä tahtoa kauniiden sanojen lisäksi myös toteuttaa kunnianhimoisesti yhteistä kaupunkistrategiaamme. Kaupunginhallituksessa olemme hyväksyneet strategian seurannalle tärkeitä mittareita ja nyt on eurojen aika.

Toisin kuin maan hallituksessa tunnutaan uskovan, panostukset varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja eriarvoisuuden torjuntaan sekä ympäristön suojeluun ovat paitsi kestävää, järkevää ja myös mahdollista politiikkaa. Nämä ovat niitä tekoja, joilla tehdään maailman toimivin kaupunki.

Maria Ohisalo
kaupunginvaltuutettu

Sote-uudistus on vielä mahdollista kaataa

Ryhmäpuhe SOTE-uudistuksesta
Kaupunginvaltuusto 4.4.2018

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

käsiteltävänämme on tänään tämän valtuustokauden epäilemättä suurin kysymys. Maan hallitus ehdottaa sote-mallia, joka ei täytä alkuperäisiä tavoitteitaan vaan kauaskantoisesti vaarantaa helsinkiläisten palvelut, kaventaa demokratiaa ja heikentää kaupunkeja sekä koko maata.

Hallituksen ehdotus ei täytä tavoitteitaan

Uudistuksen tavoitteena oli kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja. Ei ole esitetty näyttöä, että näin olisi käymässä. Päinvastoin, riski erojen kasvamisesta on todellinen. Uudistuksen tavoitteena oli parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta.
Valinnanvapausmallin seurauksena erot palvelujen saatavuudessa tulevat kasvamaan. Uudistuksen tavoitteena oli integraation avulla hillitä kustannuksia. Edellytykset integraatioon sosiaalipalveluiden, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä ovat esityksessä nykytilannetta heikommat, eikä kukaan usko hallituksen mallin tuovan säästöjä.

Sote-palveluiden parantamisen sijasta kyse on vain valtapoliittisesta lehmänkaupasta. Ja vaikka hallituksella on ollut kaikki mahdollisuudet selittää ehdotustaan parhain päin, silti kolme viidestä suomalaisesta vastustaa sitä.
Hallituksen ehdotus vaarantaa helsinkiläisten palvelut.

Uudellemaalle laskettu 300 miljoonan säästöpaine ensimmäisenä vuonna on täyttä totta. Kukaan ei ole julkisessa keskustelussa kumonnut sitä – ainoa vasta-argumentti on, että asioista voidaan ehkä tulevaisuudessa neuvotella. Helsingin osalta säästötaso vastaa kaikkien terveysasemien sulkemista. Niin ei toivottavasti tehdä, mutta tämä mittakaava kuvaa ehdotuksen mielettömyyttä.

Helsingissä olemme myös päättäneet, että terveyskeskusmaksua ei peritä. Että terveyteen on oikeus myös rahattomilla. Olemme päättäneet, että terveydenhoidon saavat myös paperittomat. Nuorille tarjotaan maksutonta ehkäisyä. Omaishoitajia tuetaan enemmän kuin joissain muissa kunnissa. Nämä ovat arvovalintoja, joita olemme Helsingissä tehneet.

Tämä kaikki meiltä ollaan viemässä pois. Meiltä viedään asiaan päätösvalta, ja koska maakunnalla ei riitä rahat edes lain ehdottomien minimien täyttämiseen, kaikki muu tullaan karsimaan. Tätä päätöstä ei tekisi Helsingin kaupunki, eikä edes Uudenmaan maakunta, vaan valtionvarainministeriön virkamiehet käytännössä päättävät, että terveyskeskusmaksu palautetaan ja omaishoitajilta leikataan.

Hallituksen ehdotus kaventaa demokratiaa

Hallituksen esityksen mukaan maakuntavaaleja käytäisiin puolen vuoden kuluttua. Vaalien kampanja-ajan pitäisi alkaa kolmen viikon päästä. Emme kuitenkaan tiedä ennen kesäkuuta, järjestetäänkö koko vaaleja. Mitään todellista tarvetta tällaiseen kiireeseen ei ole ja hätiköinti on vastoin Euroopan neuvoston suosituksia.
Vaaleissa valitaan maakuntavaltuustot, mutta mistä ne oikeastaan päättävät? Maakunnalla ei ole verotusoikeutta eikä yleistoimivaltaa. Ne eivät voi itsenäisesti päättää taloudenpidostaan, vaan elävät valtion rahoilla kädestä suuhun, valtionvarainministeriön tilivirastoina.

Esityksen mukaan maakunnan sote-palvelut pitää järjestää tilaaja-tuottaja-mallilla, josta kunnat ovat jo laajalti luopuneet, koska se ei täyttänyt niitä odotuksia joita sille asetettiin. Maakuntavaltuustolla esityksen mukaan ole tosiasiallista valtaa myöskään siihen, miten palvelut tuotetaan. Mitä valtuusto sitten oikein tekee? Nimittää maakuntajohtajan ja laulaa maakuntalaulun? Päättää mistä leikataan ja ketkä irtisanotaan ensimmäisinä?
Hallituksen ehdotus heikentää kaupunkeja ja koko Suomea

Kaupunkien osuus väestöstä ja tuotannosta kasvaa koko ajan. Helsingin seudulla elää neljännes suomalaisista ja tuotetaan yli kolmannes maan bruttokansantuotteesta. Nyt esitetty uudistus heikentää kaupunkien kykyä investoida huomattavasti ja tekee niistä aiempaa selvästi riippuvaisempia valtiosta. Tämä tulee heikentämään kaupunkien kasvua ja talouden dynamiikkaa. Haitalliset seuraukset heijastuvat koko maahan.
Suomi tarvitsisi sote-uudistuksen, joka auttaisi meitä vastaamaan väestön ikääntymiseen ja tulevaisuuden haasteisiin. Tämä ei ole se uudistus. Me vihreissä näemme, että ehdotusta olisi mahdollista korjata poistamalla hätiköity valinnanvapausmalli, lisäämällä maakunnille verotusoikeus ja huomioimalla suurten kaupunkien sekä metropolialueen asema. Mitään näistä korjauksista hallitus ei kuitenkaan ole halunnut tehdä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

me kaikki tiedämme, että politiikka on mahdollisuuksien taidetta. Harvoin kukaan saa täydellistä lopputulosta, vaan pitää etsiä siedettävää kompromissia. No me olemme etsineet!

Kaksi kertaa Helsingistä on lähestytty maan hallitusta esityksillä, jotka antaisivat hallituksen edetä valitsemallaan linjalla, mutta ratkaisisivat osan huolistamme. Siis ehdotettu kompromissia. Kummallakin kerralla vastaus on ollut ei.

Maan hallitus ei halua ottaa helsinkiläisten näkökantoja huomioon. He haluavat johtaa maata ikään kuin sillä ei olisi pääkaupunkia lainkaan.

Mutta meidän ei tarvitse suostua tähän. Meidän tehtävämme on puolustaa helsinkiläisiä tältä suunnitelmalta ja koko Suomea huonolta uudistukselta. Jos tämä esitys nyt hyväksytään, nämä ongelmat seuraavat meitä vielä pitkään.

Tämä uudistus on mahdollista kaataa tässä salissa. Hallitus istuu niin ohuen enemmistön varassa, että se ei selviä ilman Helsingin valtuustossa istuvia kansanedustajia. Katseet kääntyvät kokoomuksen suuntaan. Yksin Kokoomuksen helsinkiläiset kansanedustajat riittäisivät kaatamaan tämän uudistuksen.

Löytyykö pääkaupunkiseudun kokoomuslaisista riittävän montaa suoraselkäistä edustajaa, jotka ovat valmiita asettamaan kotikaupunkinsa ja koko maan edun hallituksen valtapoliittisen lehmänkaupan edelle?

Helsinkiläisten etu ja koko maan etu vaatii, että tämä hallituksen sote-viritys kaadetaan. Vielä ei ole myöhäistä tunnustaa tosiasioita.

Otso Kivekäs
Valtuustoryhmän puheenjohtaja

Vihreät maakuntavaltuutetut: Valinnanvapauslakia ei tule hyväksyä

Ryhmäpuheen piti maakuntavaltuuston jäsen Kati Juva

Vihreiden ryhmäpuhe Uudenmaan liiton lausunnosta koskien hallituksen esitystä laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa

Maakuntavaltuuston kokous 5.11.2017

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät maakuntavaltuutetut

Olemme kaikki yksimielisiä siitä, että Suomessa tarvitaan kunnollinen sote-uudistus. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen on järkevää siirtää pieniltä kunnilta suuremmille hartioille. Alueellinen epätasa-arvo luo palveluiden järjestämiselle haasteita ja palveluiden yhdenmukaistaminen on tarpeen. Toisaalta digitalisaatio mahdollistaa toiminnan sujuvoittamista ja ihmisten osallistamista palveluiden järjestämiseen.

Sote-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet – terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen, integraation parantaminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että perus- ja erikoissairaanhoidon kesken sekä kustannusten kasvun hillitseminen ovat kaikki erinomaisia tavoitteita.

Valitettavasti nykyisen hallituksen rakentama maakunta- ja valinnanvapausmalli uhkaa kaikkien näiden tavoitteiden toteuttamista – ja jopa heikentää tilannetta entisestään. Tiedämme kaikki, että kyse on Kokoomuksen ja Keskustapuolueen onnettomasta kompromissista, jossa Kokoomus saa yritysmaailmaa tukevan laajan yksityisen markkinan tuottaman terveydenhuollon ja Keskustapuolue puolestaan kauan kaipaamansa maakuntauudistuksen.

Nyt lausuntokierroksella oleva valinnanvapauslaki on osin edellistä versiota parempi – aikataulua on esimerkiksi pidennetty. Perustason sote-keskusten supistaminen käytännössä terveyskeskuksiksi voi helpottaa keskisuurten toimijoiden tulemista markkinoille, mutta heikentää merkittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota. Eniten palveluja tarvitsevat jäävät erittäin pirstoutuneen ja monimutkaisen järjestelmän armoille. Merkittävä uusi ongelma lakiehdotuksessa on kaavailtu erikoissairaanhoidon laaja valinnanvapaus, joka uhkaa mm. päivystystoimintoja ja kriisitilanteiden hallintaa.

Näemme, että Uudenmaan liiton lausuntoluonnos lakiesityksestä on aivan liian optimistinen lain vaikutuksista ja sen mahdollisista uhkista.

On ilmeistä, ettei tämä lakiehdotus auta vähentämään hyvinvointi- ja terveyseroja. Tiedämme hyvin, että eniten palveluita tarvitsevat 5 – 10 % väestöstä käyttävät 70 – 80 % sosiaali- ja terveydenhuollon menoista. Nämä ovat ihmisiä, joilla on vaikeuksia elämänhallinnassa joko mielenterveys- ja päihdeongelmien, pitkäaikaissairauksien tai ikääntymiseen liittyvän haurauden vuoksi. He tarvitsevat selkeitä hoito- ja kuntoutuspolkuja. Järjestelmän tulee toimia ”saattaen vaihdettava” periaatteella. Tuottajakentän monimutkaistuminen ja palveluiden pirstoutuminen eri organisaatioihin heikentää merkittävästi näiden ihmisten asemaa. Ruotsin kokemusten mukaan mallista hyötyvät eniten vähän palveluita tarvitsevat, jotka osaavat surffailla palveluviidakossa.

Tämä ei myöskään takaa alueellista tasa-arvoa, koska kilpailua syntyy lähinnä suuriin kaupunkeihin.  

Perustason sote-keskuksiin ei ole tulossa varsinaisia sosiaalipalveluita, ainoastaan ohjausta ja neuvontaa. Palvelusuunnitelmat on tarkoitus tehdä maakunnissa, mutta palveluita voidaan tuottaa myös yksityisesti. Tämä voi heikentää integraatiota, jos palvelun tarve arvioidaan muualla, kuin missä asiakas tunnetaan hyvin. Tässä on myös merkittävä päällekkäisen työn riski, ja tietojärjestelmien saumaton toimiminen on kaiken ehdoton edellytys – ja nämä ovat edelleen alkutekijöissään.

Perusterveydenhuoltoon suunnitellaan myös erikoissairaanhoidon konsultaatioita – mikä on sinänsä hyvä asia. Laissa ei kuitenkaan ole järkevää määritellä mitä erikoisaloja tulee olla tarjolla. Tämä on jätettävä maakunnan omaan harkintaan.

Yksi merkittävä ongelma perustason sote-keskusten markkinallistamisen mallissa on, ettei niillä ole väestövastuuta, eikä siten myöskään kannustimia terveyden edistämiseen – ainoastaan asiakaskunnan hyvinvointiin. Rakenteellisiin muutoksiin esimerkiksi elinympäristössä, ravitsemuksessa tai liikunnassa ei ole tarvetta, ei myöskään todella tärkeään esteettömyyteen.

Nyt käsittelyssä olevassa lakiesityksessä asiakassetelimallia on laajennettu merkittävästi erikoissairaanhoitoon. Suunnitelmissa on erityisesti ei-kiireellisten leikkausten siirtäminen valinnanvapauden piiriin velvoittamalla maakunnat antamaan tähän asiakasseteleitä. Tämä on Vihreiden mielestä huono ajatus. Laajamittainen kirurgisen toiminnan yksityistäminen voi johtaa julkisen terveydenhuollon palveluiden,  kuten päivystyksen ja kriisivalmiuden merkittävään heikkenemiseen.  Myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan koulutus – joka on yliopistosairaaloiden ja julkisen puolen tehtävä – vaarantuu, kun resurssit merkittävästi pienenevät potilaiden ja asiakkaiden siirtyessä yksityiselle puolelle.

Me vihreät kannatamme valinnanvapautta, mutta hallituksen esittämä malli johtaa merkittäviin vaikeuksiin. On tärkeää, että maakunta voi itse päättää ja arvioida yksityisen palvelun käytön ja tarpeen.

Valinnanvapauden merkittävä riski on myös markkinoinnin ja tiedon saamisen vaikeus ja ristiriita. On selvää, että yksityinen sektori ryhtyy voimakkaaseen mielikuvamainontaan saadakseen erityisesti vähän palveluita tarvitsevia hyväosasia ihmisiä asiakkaikseen. Erityisen haluttuja ovat tietenkin työterveyshuollon asiakkaat, jotka eivät välttämättä käytä lainkaan sote-keskuksen palveluita. Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että todellista, laatuun ja vaikuttavuuteen perustuvaa tietoa on vaikeasti saatavilla, ja se on vaikeaselkoista. Lakiehdotus mahdollistaa kermankuorinnan.

Kaikki asiantuntijat ovat myös yksimielisiä siitä, ettei tämä lakiesitys hillitse kustannusten kasvua. Kohtalaisen terveiden ja hyväosaisten kohdalla valinnanvapaus todennäköisesti lisää maakunnan kustantamien palveluiden käyttöä (mm. suun terveydenhuollossa), ja järjestelmän pirstaleisuus aiheuttaa transaktiokustannuksia ja päällekkäistä työtä. Tätä kautta Suomeen ollaan myös rakentamassa rinnakkaisten järjestelmien kautta ylikapasiteettia.

Kun maakunnan rahoitus tulee valtiolta, on kustannusten kasvaessa ainoa mahdollisuus joko nostaa asiakasmaksuja tai leikata palveluita. Kummatkin ovat todella huonoja ratkaisuja. Jos tähän malliin mennään, on välttämätöntä, että maakunnille taataan myös verotusoikeus. Verotusoikeutta pitää painottaa myös lausuntoluonnoksessa, jotta maakunnan järjestämisedellytykset toteutuvat.

Valinnanvapausmalli on myös erittäin ongelmallinen henkilökunnan osalta – joka on pääosin pienipalkkaista ja naisvaltaista. Yksityisten palveluiden lisääntymisestä seuraa julkiselle sektorille sopeutustoimia ja irtisanomisia. Toki suurin osa työntekijöistä sijoittuu sitten uusille työmarkkinoille, mutta epävarmuus ja kuntasektoria usein huonommat työolosuhteet heikentävät työilmapiiriä. Lisäksi uudistus hajottaa toimivia työyhteisöjä ja saattaa aiheuttaa osan hakeutumista muille aloille. Tähän ei ole varaa jo nyt työvoimapulasta kärsivällä alalla.

Kaiken kaikkiaan Vihreät näkevät nyt esitetyn valinnanvapauslain todella ongelmallisena suhteessa kaikkiin sote-uudistukselle asetettuihin tavoitteisiin nähden. Nykymuodossa tätä lakia ei tule hyväksyä.

Anni Sinnemäen puhe Helsingin vuoden 2018 budjetista

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja hyvät kaupunkilaiset Helsinki-kanavalla

Kaupunki kasvaa nyt kohisten. Kasvu on nopeampaa kuin rohkeimmatkaan ennusteet ovat uskaltaneet luvata. Lapsia syntyy Helsingissä paljon ja tänne muutetaan muualta Suomesta ja maamme rajojen ulkopuolelta. Vuoden 2015 turvapaikanhakijoiden suuri määrä näkyy tämän vuoden väestönkasvussa myös, vaikka onkin koko kasvusta melko pieni osa.

Kaupungin kasvu kertoo vetovoimasta mutta vaatii meiltä myös paljon.

Neljän vuoden kuluttua Helsingissä voi olla jopa 30 000 asukasta enemmän kuin nyt. Siksi ensi vuonna, ja vuosina tämän jälkeen on rakennettava yhdessä sellaista kaupunkia, joka on meille nykyisille ja tuleville helsinkiläisille hyvä paikka asua ja tehdä työtä.

Nyt käsittelemme talousarviota, joka on tämän valtuustokauden ensimmäinen. Kaksi kuukautta sitten tässä salissa linjasimme Helsingin tulevien vuosien strategian, sen, millaista kaupunkia haluamme rakentaa. Tuon strategian keskeiset ajatukset näkyvät ensi vuoden budjetissa hyvin.

Eriarvoistumisen torjunta, tasa-arvoiseen ja laadukkaaseen koulutukseen ja kasvatukseen satsaaminen tulevat talousarviossa selvästi todeksi.

Ensi vuoden budjetissa satsataan erityisesti koulutukseen ja varhaiskasvatukseen – sekä opetuksen laatuun että toimiviin ja terveellisiin koulurakennuksiin.

Laadukas varhaiskasvatus tasoittaa tutkimusten mukaan kaikkein parhaiten eri lähtökohdista elämään ponnistavien lasten eroja. Siitä on todettu olevan suurempi hyöty kuin mistään muusta myöhemmästä koulutuksesta.Vuosi sitten Helsingin kuluvan vuoden budjetista neuvoteltaessa Vihreät esittivät, että varhaiskasvatuksesta on tehtävä maksutonta helsinkiläisille lapsille. Nyt tämä maksuttomuus aloitetaan ensi vuonna viisivuotiaista lapsista. Helsinki toimii jälleen kerran suunnannäyttäjänä siinä, miten koulutuksesta leikkaamisen sijaan lapsiin satsataan entistä enemmän.

Kun maksuttomuus, kaupungin kasvu ja Helsingin parantuva työllisyystilanne tulevat lisäämään päivähoitopaikkaa tarvitsevien lasten määrää, on meidän huolehdittava sekä päivähoitopaikkojen riittämisestä, että siitä, että osaavat päiväkotien työntekijät voivat ja jaksavat tehdä työnsä hyvin.

Vihreät ovat tehneet vuosia töitä sen puolesta että Helsingissä rakennettaisiin uusia laadukkaita päiväkotitiloja ja jotta jokainen perhe saisi päiväkotipaikan läheltä kotiaan.

Helsinkiin rakennetaankin ensi vuonna reippaasti uusia päiväkotitiloja. Päiväkoti Borgströminmäkeen tulee 142 uutta paikkaa, Yliskylään 130, Kuninkaantammeen ja Kalasataamaan kumpaankin 120, päiväkoti Ebeneseriin 42 paikkaa ja Pariisinkadun esikouluun 50 paikkaa. Myös seuraavina vuosina ympäri kaupunkia avautuu useita uusia päiväkoteja, esimerkiksi Jätkäsaareen, Lauttasaareen, Myllypuroon ja Maunulaan.

Ensi vuonna jokainen ekaluokkalainen Helsingin jokaisessa koulussa saa aloittaa vieraan kielen opiskelun. Tutkimusten mukaan uusiin kieliin tutustuminen kannattaa oppia ajoissa. Vihreille oli tärkeää, että tämä hieno uudistus koskee nimenomaan Helsingin jokaista koulua sen sijaan, että varhainen kieltenoppiminen olisi vain harvojen koulujen etuoikeus. Tässäkin alueellinen ja lasten välinen tasa-arvo toteutuu.

Helsinkiläisistä lapsista yhä useampi puhuu äidinkielenään muita kieliä kuin suomea tai ruotsia. On hyvä uudistus, että kotimaisia kieliä vasta opettelevat lapset aloittavat nyt koulun omassa lähikoulussaan ja saavat tukea koulunkäyntinsä aloittamiseen omassa lähikoulussaan, oman asuinalueensa lasten ympäröimänä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Budjetista neuvoteltaessa päätettiin myös yhdessä valtuustoryhmien kesken, että Vartiosaari ei kuulu tämän valtuustokauden rakentamisen suunnittelun painopisteisiin. Helsinki kasvaa ja tänne rakennetaan tällä hetkellä paljon uutta. Ja niin rakennetaan myös tulevina vuosina: esimerkiksi Pasilaan, Jätkäsaareen, Kalasatamaan, Kruunuvuorenrantaan, Arabianrantaan, Vuosaareen, Raide-Jokerin varrelle, Koskelaan ja eri puolelle kaupunkia pienempinä täydennysrakentamishankkeina. Kun rakentamista suunnitellaan ja toteutetaan paljon, on samalla tärkeää osata myös valita se, minne ensimmäiseksi ei rakenneta. Seuraavaksi haluamme tavoitella Vartiosaaren ainutlaatuisen luonnon ja saaren virkistyskäytön avaamista kaikkien helsinkiläisten iloksi.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Mahdollinen tuleva sote-uudistus on synnyttänyt Helsingissä suuren epävarmuuden rakenteista, joiden päämääränä on turvata hyvinvointimme perustaa. Epävarmuuksista huolimatta Helsingin ensi vuoden talousarviossa kehitetään sosiaali- ja terveyspalveluita täysillä ja luodaan rakenteita joilla voimme aikaisempaa paremmin turvata laadukkaan vanhustenhoidon ja toimia ennaltaehkäisevästi nuorten palveluiden puolella. Erityisesti nuorten mielenterveyden ongelmat saavat huomiomme.

Olemme strategiassa asettaneet kunnianhimoisen tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, ja nyt tuo tavoite on tehtävä todeksi.

Ensi vuoden budjetti toteuttaa hiilineutraalisuustavoitetta esimerkiksi liikenteen osalta: raideliikenteeseen satsataan, ja pyöräilyn investointirahat kaksinkertaistetaan tulevien kolmen vuoden aikana. Myös kaupunkipyöräjärjestelmän laajentamista jatketaan.

Strategiassa eriarvoisuuden torjunta on keskeinen punainen lanka. On tärkeää, että tämä talousarvio tarttuu tähän kysymykseen tosissaan. Ryhmien välisissä neuvotteluissa talousarvioon lisättiin tarvepohjaista erityisrahaa, jotta jokaisessa koulussa ja päiväkodissa olisi yhtä hyvä oppia. Tarvepohjainen resurssointi aloitetaan ensi vuonna myös neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa, mikä on tärkeä avaus. Tämä kaikki palvelee kahta tavoitetta: sitä, että jokaisella lapsella ja nuorella on yhtäläinen oikeus saada hyvää opetusta, ja sitä, etteivät erot Helsingin eri asuinalueiden välillä kärjisty.

Vihreille tärkeimmät tavoitteet toteutuvat tämän valtuustokauden strategiassa, ja strategian tavoitteita on helppo lähteä toteuttamaan tämän budjetin avulla. Vihreä valtuustoryhmä puoltaa vuoden 2018 talousarvion hyväksymistä.