Ryhmäpuhe kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksista ja demokratian vahvistamisesta

Vt Emma Kari

Tuntuu irvokkaalta puhua täällä demokratiasta. Valtuuston enemmistö on tänään kävellyt helsinkiläisten äänestäjien yli. Sosiaalidemokraatit ja kokoomus käyttäytyvät kuin viimeiset kunnallisvaalit olisi pidetty kahdeksan vuotta sitten. Sosiaalidemokraattien valta on nyt kokoomuksen siunauksella maksimoitu edellisten tai seuraavien kunnallisvaalien tuloksesta välittämättä. On selvää, ettei tämä tilanne voi toistua, vaan kaupunginjohtajien toimikaudet on sidottava valtuustokausiin ja vaalitulokseen. Miten voimme odottaa kaupunkilaisilta luottamusta politiikkaan, kun itse emme osoita minkäänlaista kunnioitusta äänestäjien tahtoa kohtaan?

Mutta jos tämä valtuusto on tänään todistanut jotain, se on se, että tarvitsemme uudet pelisäännöt demokratiaan.

Vihreät haluavat antaa valtaa enemmän helsinkiläisille itselleen.

Nyt kaupunkilaisten mielipidettä kysytään kerran neljässä vuodessa, eikä mikään velvoita valtuustoa tätäkään äänestystulosta noudattamaan. Kuntavaalien ulkopuolella kaupunkilaisten osallistuminen on tehty hankalaksi. Kuntalaisaloitteet hautautuvat virastoihin, kunnalliset kansanäänestykset taas eivät ole sitovia eikä niitä koskaan käytetä.

Tällä hetkellä Helsingissä kuhisee ja uudenlainen kaupunkilaisaktivismi nostaa päätään. Ravintolapäivillä, katubileillä ja kaupunkikirppiksillä kaupunkilaiset itse muokkaavat kaupunkia mieleisekseen. Usein parasta, mitä kaupunki voi elävän kansalaisyhteiskunnan kehittymiselle tehdä, on pysyä pois ihmisten tieltä. Mutta jos haluamme kehittää demokratiaa kaupunkilaisten ehdoilla, on tehtävä myös muuta kuin olla estämättä toimintaa. Kysymys on, osaammeko me ja haluammeko me kehittää hallintoamme vastaamaan kaupunkilaisten muuttuvia tapoja olla ja vaikuttaa kaupungissa.

Kallio-liike on hyvä esimerkki siitä, etteivät asukkaat enää koe kaupunginosayhdistyksien edustavan itseään. Silti kaupungin hallinnon silmissä kaupunginosayhdistykset ovat asukkaiden ääni. Meidän on pystyttävä kuulemaan erilaisia toimijoita. Meidän on opittava huomioimaan lähimetsiään puolustavien kaupunkilaisten tai Vapaa Helsinki -tyyppisten verkostojen vaatimukset päätöksenteossa. Asukasaktivismi ei ole aina nimbyilyä.

Edustuksellinen ja suora demokratia täydentävät toisiaan, eikä vallan antamista kaupunkilaisten käsiin pidä pelätä. Kunnalliset kansanäänestykset ovat olleet mahdollisia jo yli 20 vuotta, mutta Helsingissä tätä mahdollisuutta ei ole käytetty kertaakaan. Kun kaupunkilaiset äänestystä vaativat, on vaatimus otettava tosissaan. Pahin esimerkki löytyy Turusta, jossa lähes 9 % kaikista kaupungin äänioikeutetuista asukkaista teki lain mukaisen kansalaisaloitteen kansanäänestyksen järjestämisestä toriparkin mahdollista rakentamista. Parhaillaan kokoomus ja sosiaalidemokraatit runnovat hanketta läpi kaupunkilaisista tai oikeuden päätöksistä huolimatta. Kiitos Helsingin kokoomukselle ja sosiaalidemokraateille siitä, että emme kuitenkaan ole Turku, vaikka tänään pääsimmekin aika lähelle.

Demokratiassa on kyse myös kaupungista tilana. Kun kiellämme joltain oikeuden näkyä tai toimia kaupungissa, käytämme valtaa kovimmillaan. Annetaan hengaavan nuorison ja romanien olla. Vieläkään kukaan ei ole kyennyt selittämään, miksi kahvilavaunun keskustaan haluava yrittäjä joutuu hakemaan oikeutta mediasta sen sijaan, että voisi vain yrittää.

Vihreät haluavat, että Helsingissä voi lorvailla, tanssia ja perustaa ravintoloita. Tämä edellyttää joustamista niin virastoilta kuin kaupunkilaisiltakin. Demokratiaryhmän raportissa mainitut demokratiatilat eivät voi tarkoittaa ainoastaan työväentaloja ja asukastaloja. Demokratiatilan pitää kattaa koko kaupunki.

Suuri kysymys kuntademokratiassa liittyy kuntauudistukseen. Vihreät ovat kannattaneet kaksitasoista mallia, jossa Helsinki, Espoo, Vantaa, Sipoo ja Kauniainen liitetään yhdeksi kunnaksi. Metropolikunnan sisällä vanhat kunnat jatkaisivat pitäjinä ja vastaisivat edelleen lähipalveluiden järjestämisestä ja detaljikaavoituksesta. Kaksitasoinen malli estäisi liiallisen keskittämisen. Edustuksellisen demokratian uudistus on kuitenkin tehtävä samanaikaisesti kuntauudistuksen kanssa. Me vihreät emme halua kaupunginosavaltuustoja vain, jotta voisimme väittää lisäävämme ihmisten vaikutusmahdollisuuksia. Emme halua luoda hiekkalaatikkoja ilman todellista valtaa.

Erityisesti leikkipolitiikkaa pitää väittää niiden kohdalla, joilla valtaa on muutenkin vähän. Me emme usko siihen, että pieni nuorten eliitistä koostuva nuorisovaltuusto voi edustaa koko Helsingin nuoria. Nuorilla on yhtä paljon erilaisia näkemyksiä ja vakauksia kuin aikuisillakin. Politiikkaa ei pidä häivyttää helsinkiläisten nuorten päätöksenteosta. Vihreä valtuustoryhmä haluaa antaa valtaa kaikille nuorille, erityisesti niille, jotka eivät sitä tavoittele. Tämä tarkoittaa, että on uskallettava yrittää jotain uuttaa. Onneksi Helsingillä on ollut tähän rohkeutta.

Helsinki on virkamiesvetoinen kaupunki. Me luottamushenkilöt teemme kuntapolitiikkaa omalla vapaa-ajallamme, kun virkamiehet ovat töissä täysipäiväisesti. Ja kuten me olemme moneen otteeseen huomanneet, todellinen valta on valmistelussa. Myös asukkaat on otettava mukaan palveluiden suunnitteluun ja nyt suunnitellut asukasfoorumit ovat tähän hyvä keino. Valmistelussa olevat asiat ja kaikki virastojen tuottama tieto on oltava avoimesti kaupunkilaisten saatavilla, ellei niiden salaamiseen ole erityisen hyvää syytä.

Me tarvitsemme selkeät pelisäännöt siitä, miten kaupunginjohtajat valitaan demokraattisesti. Poliittisesti valitun kaupunginjohtajiston tarkoitus on lisätä puolueiden valtaa kaupungissa. Tässä yhtälössä demokratia ei voi tarkoittaa mitään muuta kuin valtuustokausiksi valittavaa johtajistoa, jonka kokoonpano vastaa mahdollisimman hyvin valtuuston kokoonpanoa. Apulaiskaupunginjohtajien paikat eivät voi olla vain lisäpelinappulana takahuoneiden lehmänkaupoissa tai kokoomuksen koston väline.

Me vihreät haluamme valtaa virkamiehiltä poliitikoille ja poliitikoilta kaupunkilaisille. Demokratiaryhmän raportissa esitetyt toimenpiteet antavat tälle muutokselle hyvän pohjan.

Close Comments