Vihreitä tavoitteita ja saavutuksia

Vihreät haluavat rakentaa Helsingistä yhdessä kaupunkia, jossa jokainen pärjää, josta löytyy koti jokaiselle, jossa liikkuminen on vaivatonta ja sujuvaa myös ilman autoa, jonka jokaisessa koulussa on hyvä oppia. Helsinkiä, joka on houkutteleva ja ystävällinen, joka katsoo eteenpäin ja jossa jokaisen on hyvä elää arkea.

Vihreiden politiikka Helsingissä pohjaa pitkälti kuntavaaliohjelmaan, joka ohjaa valtuustoryhmän tavoitteita, toimintaa ja vihreän politiikan tekemistä Helsingissä kunkin vaalikauden aikana. Vihreät tekee viralliset linjauksensa valtakunnallisissa ohjelmissa, joista tärkeimmät ovat periaateohjelma ja poliittinen tavoiteohjelma. Lisää tietoa puolueen ohjelmista löydät täältä.

Tällä valtuustokaudella moni vihreille tärkeä tavoite Helsingissä on saavutettu – tai vähintäänkin liikahtanut eteenpäin. Myös valtuustokauden 2017–2021 saavutuksiin voit tutustua tällä sivulla.

Miten Helsinki on kehittynyt valtuustokaudella 2021–2025?

Kaupunkiympäristön toimiala

  • Vartiosaari ja Kivinokka on osoitettu pysyvästi viher- ja virkistysalueiksi.
  • Teimme Helsingin keskustasta kävelijäystävällisemmän mm. Esplanadin kävelykatukokeilulla. Kävelyn olosuhteita parannetaan keskustan liikennesuunnittelussa.
  • Saimme alennettua joukkoliikenteen lipunhintoja.
  • Matokallion säästyy rakentamiselta, Yliskylän lehdot suojeltiin ja Stansvikinkallion metsän rakentamista arvioidaan uudelleen.
  • Raide-Jokeri on aloittanut liikennöinnin ja uudet hankkeet kuten Viikki-Malmi-ratikka etenevät.
  • Suljimme Hanasaaren hiilivoimalan.
  • Sähköpotkulautojen pysäköintiä on suitsittu.
  • Helsinkiin on perustettu uusia luonnonsuojelualueita mm. Uutelaan, Kivikkoon ja Hallainvuoreen. ja luonnonsuojelun rahoitusta on nostettu.
  • Uusi rakennusjärjestys säästää puita ja viheralueita ja tukee rakentamisen kiertotaloutta. Kaupunkiuudistusalueiden puistoihin investoidaan.
  • Otimme edistysaskelia Valimon toimisto- ja teollisuusalueelle asuinrakentamisessa.
  • Pyöräilyn investointitaso nousee.
  • Markkinaehtoinen pysäköinti etenee.
  • Helsinki lisää niittyjä mm. Arabianrantaan.
  • Aikaistimme Helsingin hiilineutraaliustavoitteen vuodesta 2035 vuoteen 2030.
  • Olemme selvittäneet mahdollisuutta sulkea Helsingin viimeinen hiilivoimala jo vuonna 2024.
  • Helsinki ei tee uusia investointeja bioenergiaan.
  • Stansvikinkallion asemakaava arvioidaan vielä uudelleen metsäluonnon arvojen näkökulmasta
  • Kaupungin luontoalueiden turvaamiseen kiinnitetään kaavoituksessa entistä enemmän huomiota kaupunkistrategian uuden linjauksen mukaisesti: kaikista arvokkaimmille luontoalueille ei osoiteta rakentamista.
  • Luonnon kulumista ehkäistään panostuksilla virkistysreitteihin,
  • Helsingin hiilineutraaliusohjelma päivitettiin vastaamaan hiilineutraaliustavoitetta 2030. Liikenteen päästöjen vähentämiseksi selvitetään parhaita keinoja.
  • Energiansäästötoimiin ryhdytty tarkastamalla kiinteistöjen lämpötiloja ja ilmastointeja sekä uusimalla katuvalaistusta.
  • Katujen talvihoitoa ja talvipyöräilyn edellytyksiä on pidetty esillä ja parannettu.
  • Raide- ja pyöräilyinvestoinnit turvattu. Raide-Jokeri valmistumassa jo ensi syksyksi, Kruunuvuoren raitiotie ja Kalasatama-Pasila-raitiotie rakentuvat, Länsi-Helsingin raitotien ja Viikin-Malmin ratiotien suunnittelu etenee. Pyöräilyn baanaverkkoa edistetään nopeammin ja esimerkiksi Pohjoisbaanan yleissuunnitelma hyväksyttiin.
  • Kaupungin luonnonhoitoa kehitetään metsien luontaista vanhenemista ja monimuotoisuutta paremmin tukevaksi.
  • Rakentamisen linnustovaikutuksiin kiinnitetty enemmän huomiota.
  • Puurakentaminen edistyy vauhdilla: Hermanninrantaan päätettiin tehdä kokonainen puurakenteinen kaupunginosa ja Kehittyvä Kerrostalo -ohjelmassa kokeillaan lukuisia puurakenteisia kerrostalohankkeita, mm. hirsirakenteista kerrostaloa.
  • Luonnonvaraisia eläimiä autetaan. Korkesaaren eläinpelastuksen puhelinpalvelun rahoitus turvattiin.
  • Vanhankaupunginkosken pato päätettiin purkaa.
  • Esitimme, että joukkoliikenteen rahoitus tulee uudistaa ja Helsinki etsii HSL:n vaikean tilanteen johdosta keinoja alentaa helsinkiläisten joukkoliikennelippujen hintoja.

Sosiaali- ja terveystoimiala

  • Olemme saaneet pidettyä terveyskeskuskäynnit maksuttomina.
  • Lastensuojelun jälkihuoltoa vastaavia sosiaalipalveluita tarjotaan 23–25-vuotiaille hallituksen leikkauksista huolimatta.
  • Selvitämme sosiaali- ja terveyspalveluiden tasamaksujen huojentamista pienituloisille.
  • Olemme puolustaneet inhimillistä päihdepolitiikkaa. Helsinki päätti sitoutua vahvistamaan päihdepalveluiden vaikuttavuutta Huumekuolemien ehkäisyn Suomen mallin mukaisesti.
  • Turvasimme senioreiden päivätoiminnan jatkumisen.
  • Olemme puolustaneet jokaisen oikeutta hyvään mielenterveyteen ja edistäneet matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita. Helsingin lyhytterapiayksikkö aloitti toimintansa tänä keväänä.
  • Helsinki on ottanut käyttöön terapiatakuun vuonna 2022 vihreiden ryhmäaloitteen pohjalta. Kolmas matalan kynnyksen mielenterveyspalvelupiste avattiin Helsingissä syksyllä 2021.
  • Synnytyksen hoitopolkua ja perhepalveluja kehitetään tavoitteena tehdä Helsingistä paras kaupunki perustaa perhe.
  • Lastensuojelun sijaishuoltoon lisättiin psykiatrista osaamista ja palveluja niitä kipeästi tarvitseville nuorille; huolehdimme tähän resurssit.
  • Koronan aiheuttaman hoito- ja palveluvelan purkuun lisättiin merkittävästi rahoitusta.
  • Lisättiin resursseja terveysasemille ostamalla kahden uuden terveysaseman palvelut ostopalveluna. Samalla kokeillaan uudenlaista tuottamistapaa Helsingin asettamilla tiukoilla reunaehdoilla, joita seurataan tarkasti.
  • Terapiatakuuta toteutetaan Helsingissä. Neljäs Mieppi avataan tammikuussa, Terapiat etulinjaan -hankkeessa koulutusta on annettu eri metodeista n. 100 työntekijälle ja 71 saanut lyhytterapiakoulutusta. Toinen nuorisoasema erityisesti vaikeista päihdeongelmista kärsiville nuorille avataan Herttoniemessä ja Pasilaan avataan uusi lyhytterapiayksikkö.
  • Asunnottomuutta on saatu vähennettyä: yksin asuvien asunnottomuus väheni 47 % ja perheiden/pariskuntien asunnottomuus väheni 38 %. Asunto ensin -paikkoja ja etsivää työtä asunnottomien keskuudessa on lisätty.
  • Iäkkäiden palvelutarpeen arviointi (esimerkiksi ympärivuorokautisen paikan saamiseksi) on sujuvoitunut ja odotusaika ympärivuorokautiseen hoitoon (kun paikka saatu) on lyhentynyt Helsingissä.
  • Tärkeää ennaltaehkäisevää työtä tekevien sote-järjestöjen avustukset saatiin säilytettyä viime vuoden tasolla. Esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliiton lastenhoitoapu säilyy.
  • HUSia uhanneet sairaalaverkon leikkaukset saatiin estettyä.
  • Vihreä aloite maksuttomista menkoista eteni toteutukseen: Helsinki ryhtyy ensimmäisenä kuntana Suomessa aloitteen pohjalta pilotoimaan maksuttomien kuukautisvälineiden jakelua. ⁣

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

  • Helsinki jatkaa palkkakehitysohjelmaa eli työntekijöiden palkkoja nostetaan työvoimapulasta kärsivillä aloilla.
  • Lisäsimme koulujen tarveperusteista rahoitusta alueellisen eriarvoistumisen vähentämiseksi.
  • Panostimme varhaiskasvatuksen ammattilaisten veto- ja pitovoiman parantamiseen lisärahoituksella.
  • Kaurajuomasta tuli vapaasti valittava juomavaihtoehto muiden juomien rinnalle varhaiskasvatuksessa.
  • Lisäämme asukkaiden, henkilökunnan ja vanhempainyhdistyksen kuulemisia uusissa hankkeissa.
  • Parannamme ohjausta ja varmistamme, että suomea äidinkielenä ja toisena kielenä opetukseen ohjataan pelkästään kieliosaamisen perusteella.
  • Kaupungin työntekjiöiden työsuhdematkaetu nousee 300 euroon.
  • Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla rahoitus kasvaa 550 euroa lasta kohden. Näin voidaan kohentaa varhaiskasvatuksen vakavaa tilannetta ja toteuttaa oppivelvollisuuden laajentaminen. Muun muassa varhaiskasvatuksen rahoitukseen tehdään 5,5 miljoonan euron tasokorotus.
  • Oppimisvajeen korjaamiseen ohjataan toimialalle yhteensä 17 miljoonaa kahdelle seuraavalle vuodelle.
  • Palkkaohjelman jatkamiseen saatiin talousarvioon 5 miljoonaa euroa. Helsingissä on vakava henkilöstöpula muun muassa varhaiskasvatuksessa. Palkkaohjelmalla pyrimme siihen, että työn arvostus näkyy palkoissa.
  • Lähipäiväkotiperiaate toteutetaan – varmistaa jokaiselle lapselle päiväkotipaikan läheltä kotia.
  • Varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuustoimenpiteisiin on panostettu miljoonalla eurolla. Tällä panostuksella tähdätään siihen, että päiväkotien sijaisuuksista tulee nykyistä pysyvämpiä.
  • Yksityisen hoidon tuen kuntalisä kasvaa miljoonalla kesäkuusta 2022 alkaen ja vuonna 2023 korotus on kaksi miljoonaa.
  • 200 000  euroa on varattu maksuttomien kuukautisvälineiden pilotointiin sekä kiusaamisvilkku-järjestelmän kokeiluun.
  • Palkkakehitysohjelmaan saatiin lisää varoja. Helsinki korottaa tällä summalla palkkoja työvoimapulasta eniten kärsivillä aloilla kuten varhaiskasvatuksessa ja lastensuojelussa.
  • Varhaiskasvatuksen laadun varmistamiseen ja henkilöstön saatavuuden parantamiseen panostetaan. Lisää rahoitusta kohdennetaan mm. nopean avun joukkoihin, oppisopimuspolun kautta alalle työllistymiseen ja ruotsinkieliseen varhaiskasvatukseen.
  • Koulutuksen rahoitusta vahvistettiin budjetissa. Koulujen tarveperustaista lisärahoitusta kasvatetaan 2 miljoonalla ja inkluusion tavoitteiden toteuttamiseen tulee lisää panostuksia. Inkluusion tavoitteita tukemalla mahdollistamme oppilaiden tarvitseman tuen saantia omassa lähikoulussa.
  • Työhyvinvoinnin parantamiseksi henkilöstön virkistysrahaa korotetaan.
  • HSL:n koululaisryhmien matkat säilyvät maksuttomina ensi vuonna.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

  • Koulunuorisotyö laajenee vihreän aloitteen vauhdittamana.
  • Nuoriso-ohjaajien määrää saatiin kasvatettua.
  • Järjestöavustukset pidetään korona-ajan korotetulla tasolla ja kulttuurin avustukset nousevat.
  • Taiteen perusopetus laajenee.
  • Liikuntapaikkojen energiaremontteja vauhditetaan.
  • Kalasataman kirjasto aukesi tammikuussa 2024 vihreän aloitteen pohjalta.
  • Torjuimme useita suunnitelmia metsän päälle rakentamisesta ja edellytämme vaihtoehtoisia paikkoja: suurimpana Matokallion kohdalle suunnitellulle jääurheilukeskukselle löytyi vaihtoehtoinen paikka.
  • Kivikon entinen hiihtohalli muutetaan jääurheilun käyttöön.
  • Talviuintimahdollisuudet kasvoivat talviuintiseurojen ja uusien uintipaikkojen ansiosta.
  • Harjun nuorisotalon tulevaisuus ratkesi ja tila remontoidaan pitkän odotuksen jälkeen!
  • Malmin uimahallia laajennetaan ja sen yhteyteen tulee maauimala.
  • Esitys Helsingin taidemuseosäätiön perustamiseksi.
  • Korona-avustusten jakaminen vuodelle 2022 kulttuuri- ja tapahtuma-alalle, nuorisotyölle, sekä liikunnan edistämiseen Helsingissä.
  • Taiteen prosenttiperiaatteen jatkuminen ja laajentuminen.
  • Minna Lindgrenin aloitteesta saatiin läpi kulttuurisetelin pilotointi haastavassa tilanteessa oleville 19–20-vuotiaille nuorille, jotka tavoitetaan etsivän nuorisotyön ja Ohjaamon kautta.
  • Edellytimme, että liikuntapaikkainvestoinneissa tulee priorisoida energiatehokkuutta ja energiansäästöä.
  • Turvapaikkaa ja tilapäistä suojelua hakeneet lisättiin kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden alennusryhmään.
  • Puolustimme Matokallion metsää ja esitimme jääurheilukeskukselle vaihtoehtoista sijaintia Vuosaaresta.

Valtuustokauden 2017–2021 saavutuksia

Kaupunkiympäristön toimiala

  • Vihreiden ansiosta Helsingillä on kunnianhimoinen suunnitelma olla hiilineutraali vuonna 2035. Hiilineutraali Helsinki 2035 -päästövähennysohjelmassa listataan 147 konkreettista toimenpidettä, joilla hiilipäästöjä vähennetään. Olemme päättäneet sulkea Salmisaaren hiilivoimalan vuoteen 2029 mennessä.
  • Helsinki kasvaa raiteiden varrelle! Raitiotieverkkopainotteinen suunnittelu on noussut keskiöön: Strategiassa ja muussa kaupungin suunnittelussa vahvasti mukana uuden yleiskaavan toteuttaminen, raiteiden verkostokaupunki ja pikaratikat (Vihdintie, Tuusulanvälylä ja Malmi), Kalasataman raitiotie etenee, Tiederatikka, Kantakaupungin ratikkaverkon kehittäminen, Hernesaaren raitiotie, Raide-Jokerin rakennustyöt on aloitettu ja ne ovat täydessä vauhdissa.
  • Turvasimme Kalasataman-Pasilan raitiotien rakentumisen. Ratikka kuljettaa helsinkiläisiä jo vuonna 2024.
  • Pyörätunneli Kaisaniemestä Kansalaistorille parantaa merkittävästi pyöräilyn sujuvuutta keskustassa. Lisäksi rautatieasemalle tulee moderni pyöräpysäköintilaitos.
  • Hämeentie muutettiin joukkoliikennekaduksi, joka on kaikille liikkujille viihtyisämpi, turvallisempi ja hiljaisempi. Uudet pyöräkaistat parantavat pyöräilyn olosuhteita itäisessä kantakaupungissa.
  • Helsinki puolittaa liha- ja maitotuotteiden kulutuksen vuoteen 2025 mennessä Atte Harjanteen tekemän aloitteen pohjalta.
  • Luonnon monimuotoisuudesta on huolehdittu perustamalla uusia metsäisiä ja merellisiä luonnonsuojelualueita. OIemme suojelleet muun muassa Haltialanmetsän, Kivinokan vanhan metsän, Veräjämäen lehdon ja Kallahden matalikon.
  • Vihreä valtuustoryhmä teki aloitteen 100 000 uuden puun istuttamisesta Helsinkiin torjumaan ilmastonmuutosta ja lisäämään viihtyisyyttä.
  • Vihreiden ansiosta Vartiosaaren rakennussuunnitelmat keskeytettiin ja saari säilyy virkistyskäytössä. Turvasimme myös Meri-Rastilan rantametsät rakentamiselta.
  • Viikin-Vanhankaupunginlahden lintuvesiä on kunnostettu, ja Östersundomin lintuvesien kunnostustöitä on aloitettu.
  • Helsinkiin on rakennettu uusia asuinalueita olemassaolevaan kaupunkirakenteeseen, viheralueita säästäen, muun muassa Pasilan Postipuisto, Arabian tehdaskorttelit ja Vuosaaren Aromikuja.
  • Lisäksi asuntoja on kaavoitettu ennätyksellisen paljon.
  • Pyöräilyinvestointien määrärahat on vakiinnutettu 20 miljoonaan per vuosi. Tehostetun talvihoidon piirissä olevia pyöräilyreittejä on lisätty. Pohjoisbaana on valmistunut tällä valtuustokaudella. Uusia pyöräteitä on tehty ja Kulosaaren pyöräkatu on avattu.
  • Kaupunkipyörät ovat vakiinnuttaneet asemansa! Selvityksen mukaan Helsingin kaupunkipyörät ovat käyttöasteeltaan maailman huippua. Kaupunkipyörät ovat lyöneet ennätyksiä joka vuosi, niiden alue on laajentunut kattamaan koko Helsingin ja kausi on pidentynyt.
  • Länsimetron liikennöinti on alkanut tällä valtuustokaudella.
  • Katutöitä on nopeutettu ja tiedotusta parannettu.
  • Turvallisuutta parantavat kameravalvonnan periaatteet on hyväksytty ja nopeusrajoituksia on laskettu.
  • Parklet-kokeilu on vakinaistettu, ja terassien aukioloaikoja on pidennetty – viihtyisämpää tilaa kaupunkilaisille!
  • Konepajan aluetta on kehitetty, ja kehittäminen jatkuu.
  • Markkinaehtoisen pysäköinnin periaatteet on hyväksytty ja otettu käyttöön useilla uusilla asuinalueilla. Periaatteet mahdollistavat tiiviimmän ja kestävämmän kaupungin kehityksen.
  • HSY:ssä on kokeiltu tekstiilien keräystä Sortti-asemilla. Materiaalia otettiin vastaan maksutta. Muovinkeräys on laajentunut.
  • Puistojen rakentamiseen on saatu lisärahoitusta. Pöytiä, penkkejä ja roskiksia on tullut lisää.
  • Tarpeeton ja kallis keskustatunneli on kuopattu. Tunneli olisi lisännyt ainoastaan ilmastopäästöjä ja läpiajoliikennettä, ei elävöittänyt keskustaa.
  • Kaupunkisoutuveneet ovat aloittaneet toimintansa ja HSL:n reittioppaassa on näkyvissä kaikki vesiliikenne.
  • Kuluneen valtuustokauden aikana joukkoliikenteen matkalippujen yömaksu on poistunut, mobiililipusta on tullut edullisempi ja koululaisryhmien matskustaminen on muuttunut maksuttomaksi.
  • Viherkerroin on otettu käyttöön ja se on mukana yleiskaavan toteuttamisohjelmassa.
  • Kuluneella valtuustokaudella on tehty ensimmäiset tontinluovutukset uutta energiatehokkuuslainsäädäntöä tiukemmalla normilla.
  • Lauttasaaren silta on peruskorjattu ja parannettu pyöräilijöiden olosuhteita sillalla.
  • Hakaniemen hallin väistötila on ollut onnistunut, ja hallin remontti on edennyt.
  • On rakennettu uusia kouluja ja päiväkoteja, kuten Vuosaaren uusi lukio, Jakomäen uusi koulu, päiväkoti ja nuorisotila.
  • Hernesaaren asemakaava on hyväksytty. Hernesareen rakentuu parhaillaan merellinen ja tiivis kaupunginosa lähelle keskustaa. Lisäksi Vihdintien bulevardikaupungin kaavarunko on hyväksytty. Munkkiniemi-Haaga -alueelle rakentuu tiivis 14000 asukkaan kaupunginosa yhdistämään alueen kaupunginosia toisiinsa
  • Olemme lisänneet rahaa siihen, että helsinkiläiset taloyhtiöt voivat vähentää energiankulutustaan ja tehdä energiaremontteja.

 

Sosiaali- ja terveystoimiala

  • Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelupiste Miepit on perustettu helpottamaan nopeaa keskusteluavun saamista, ja niihin voi varata ajan itse. Ensimmäiset pisteet on avattu Myllypuroon ja Kalasatamaan.
  • Mielenterveyspalveluihin on kiinnitetty erityistä huomiota: Nuorten jalkautuva mielenterveystyö on aloittanut. Lyhytterapian palveluseteli on otettu käyttöön Reetta Vanhasen aloitteesta. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden hoitoketjua on käyty systemaattisesti läpi ja korjattu puutteita.
  • Olemme perustaneet Itäkadun, Vuosaaren ja Kallion perhekeskukset.  Perhekeskuksiin on tuotu kaikki lapsiperheiden tarvitsemat sote-palvelut saman katon alle. Lapsiperheille tarkoitettu Tarvitsen apua -sähköinen yhteydenottokanava on avattu.
  • Laajensimme paperittomien oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin. Muut kunnat seurasivat esimerkkiä, ja nyt asiasta valmistellaan lakia kattamaan koko Suomi.
  • Vihreiden aloitteesta on otettu käyttöön maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille.
  • Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus on aloittanut toimintansa, ja Keskustan terveys- ja hyvinvointikeskus on päätetty rakentaa.
  • Hävikkiruokaterminaali on perustettu helpottamaan ruoka-avun toimijoiden työtä ja vähentämään samalla ruokahävikkiä. Ruoka-apua on kehitetty ihmisiä osallistavammaksi yhdessä ruoka-apua jakavien järjestöjen kanssa ja lisätty sosiaalityön jalkautumista ruokajonoihin.
  • Omaishoitajien tukea on nostettu ja tuelle on asetettu uudet kriteerit. Omaishoitajien vaihtoehtoja lakisääteisten vapaiden pitämiseen laajennettiin ja tuplattiin kotona tapahtuvan väliaikaisen hoitajan palvelusetelin tuntimäärä 6 tunnista 12 tuntiin.
  • Nuorten matalan kynnyksen Walkers-kahvilalle on löydetty uudet tilat Kampista.
  • Maria Ohisalon aloitteesta on päätetty rajata lastensuojelun asiakasmääriä työntekijää kohden niin, että lapsimäärä työntekijää kohden on enimmillään 30 lasta.
  • Lastensuojelun sosiaalityössä päätettiin asiakasmitoituksista, jotta sosiaalityön ammattilaisilla olisi enemmän aikaa lapsille ja nuorille.
  • Lähes kaksinkertaistettiin lastensuojelun jälkihuollon ammattilaisten määrä, jotta sosiaalityöntekijöilla ja -ohjaajilla olisi riittävästi aikaa ja monialaista tukea aikuistuville nuorille
  • Kati Juvan aloite huumeidenkäyttäjien turvallisista käyttöhuoneista hyväksyttiin, ja Helsinki on esittänyt kokeilun mahdollistavaa erillislakia valtiolle.
  • Järjestöavustuksia on kasvatettu, minkä johdosta esimerkiksi ruoka-avulle ja naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiselle toiminnalle on saatu lisää rahoitusta.
  • Vammaisten asumis- ja päivätoiminnan palvelut on järjestetty paremmin kuin ennen. Vanhanaikaisen kilpailutuksen korvasi puitejärjestely, jossa valitaan mukaan useita tuottajia ja vammaisen omaa tahtoa kunnioitetaan ja laatua vaaditaan aiempaa enemmän.
  • Vammaisten kuljetuspalveluiden kilpailutuksissa otettiin vammaisten edustajia mukaan hankinnan suunnitteluun ja huomioitiin monia tärkeitä asioita kilpailutuksissa. Vammaisjärjestöiltä tuli positiivista palautetta hankinnan järjestelyistä.
  • Asunnottomuuden tilastointia on parannettu ja jalkautuvaa työtä ja hätämajoitusta lisätty koronan aikana.
  • Sähköinen yhteydenotto toimii nykyisin kaikilla Helsingin terveysasemilla. Sähköisiä palveluita kuten chatteja ja ikäihmisten erilaisia ryhmiä on lisätty.
  • Helsinki kantaa vastuunsa ihmiskaupan torjunnasta liittymällä mukaan uuteen ihmiskaupan vastaiseen erikoisyksikköön.
  • Ulosotto otetaan huomioon asiakasmaksuissa sote-lautakunnan päättämän uuden linjauksen mukaan.
  • Sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden palkkoja on korotettu useammassa eri erässä osana kaupungin palkkakehitysohjelmaa.

 

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

  • Vihreiden aloitteesta käynnistettiin viisivuotiaiden maksuton varhaiskasvatus. Tavoitteemme on laajentaa maksuton varhaiskasvatus koskemaan kaikkia helsinkiläisiä lapsia.
  • Aamupäiväkerhot on vakinaistettu 1.–2.-luokkalaisille.
  • On varmistettu,  että nuoret ovat jatkossakin mukana koulujen johtokunnissa.
  • Kielikylpyperheiden sisarusperiaate on turvattu: kielikylpypolkua jatkavan, alakoulun 1. tai 2. luokalla olevien lasten sisarukset asetetaan valinnassa etusijalle.
  • Kahden kodin lasten oikeus lähikoulun valitsemiseen sekä erityislasten kuljetus kahdesta kodista ovat edenneet. Lisäksi kahden kodin lapsille on päätetty oikeus koulukyytiin molemmista kodeista.
  • Koulutuksen säästöjä on torjuttu budjettien yhteydessä monena vuonna.
  • Vegaaniruoka on tullut valinnaiseksi kaikkiin kaupungin päiväkoteihin. Vegaaniruokatarjontaa on päätetty lisätä myös kesän puistoruokailuissa.
  • Helsinki torjuu koulujen eriytymistä tarveperusteisella lisärahalla.
  • Päiväkotipaikkojen määrää on saatu kasvatettua.
  • Lastentarhanopettajien ja monien muiden ryhmien palkkoja on korotettu.
  • Ensimmäisen vieraan kielen opetus on aikaistettu alkamaan 1. luokalla.
  • Subjektiivinen päivähoito-oikeus on säilytetty.
  • Maksuttoman 2. asteen kokeilu on ollut käynnissä.
  • Suositus koululaisten kahdeksan aamuista luopumisesta on otettu käyttöön Emma Karin aloitteesta.
  • Valtuusto on edellyttänyt, että jokainen lapsi ja nuori saa Helsingissä laadukasta ja monipuolista seksuaalikasvatusta. Kaupunki on sitoutunut varmistamaan, että kaikissa oppilaitoksissa on alan osaajia ja koulutusta. Teemoja seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuudesta häirinnän ehkäisyyn käsitellään jatkossa kouluissa nykyistä kattavammin.

 

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

  • Nuorisoneuvoston jäsenille on saatu mahdollisuus osallistua lautakuntien kokouksiin.
  • On tehty aloite frisbeegolfratojen lisäämiseksi Helsinkiin.
  • Liikuntapaikoille on saatu lisää rahaa, jolla on rakennettu mm. tekonurmia ja kunnostettu lähiliikuntapaikkoja sekä yhdeksät uudet kuntoportaat eri puolille kaupunkia.
  • Vihreiden pitkäaikainen tavoite kaupungin tilojen avaamisesta toteutui, kun koulujen liikuntatiloja on avattu seurojen ja harrastustoiminnan käyttöön.
  • Lasten ja nuorten harrastustakuu on toteutunut.
  • Nuorten osallisuutta ja lausuntomahdollisuuksia tärkeisiin asioihin on saatu parannettua.
  • Merellinen taiteen biennaali on päätetty toteuttaa Vihreiden aloitteesta.
  • Keskustakirjasto Oodi on avattu ja siitä on tullut valtavan suosittu.
  • Helsingin liikkumisohjelma on käynnistetty.
  • Huuto-gallerialle on löydetty uudet tilat.
  • Tanssin talo on päätetty rakentaa Ruoholahteen, ja rakennustyöt ovat vauhdissa.

 

Muita saavutuksia

  • Helsingissä on otettu käyttöön osallisuusmalli, jonka ansiosta mm. osallistuva budjetointi on aloitettu. Helsinkiläiset pääsevät vaikuttamaan kaupungin kehitykseen osallistuvan budjetoinnin äänestyksen kautta.
  • HSL:n opiskelija-alennusten massiivinen leikkaus on torpattu.
  • Kaikille näkövammaisille on otettu käyttöön maksuton HSL-matkustus.
  • Kaupungin organisaatiossa on otettu käyttöön häirintäyhdyshenkilöverkosto.
  • Helsingissä pilotoitiin vuonna 2020 anonyymiä rekrytointia, joka edistää työnhakijoiden tasa-arvoista ja yhdenvertaista kohtelua sekä henkilöstön monimuotoisuutta. Anonyymiä rekrytointia jatketaan.

 

Saavutuksia on koottu myös blogipostauksiin, joihin voit tutustua tässä:

Helsingin Vihreiden valtuustokauden 2017–2021 kuntavaaliohjelmaan voit tutustua täällä. Tulevan valtuustokauden 2021–2025 kuntavaaliohjelma löytyy täältä. Tutustu myös vaalikauden 2013–2016 kuntavaaliohjelmaan.