Politiikka

Helsingin kaupunginvaltuustossa istuu 19 vihreää valtuutettua, joiden lisäksi kaupungin erilaisissa poliittisissa elimissä vaikuttaa noin 200 vihreää luottamushenkilöä. Vihreät kaupunginvaltuutetut ja muut luottamushenkilöt toimivat vaalikauden 2013-2016 kunnallisvaaliohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi. Vihreät ovat saaneet aikaan paljon tällä valtuustokaudella – jatketaan hyvää työtä!

Eduskunnassa vihreillä on 15 kansanedustajaa, joista helsinkiläisiä ovat Outi Alanko-Kahiluoto, Pekka Haavisto, Antero Vartia, Emma Kari ja Ozan Yanar.

Uusimmat tiedotteet

  • Emma Kari: Vartiosaaresta Helsingin uusi retkeilyhelmi

    Vihreiden Emma Kari ja yhteensä 31 muuta Helsingin kaupunginvaltuutettua esittävät, että Vartiosaaresta tehdään kaupungin uusi houkutteleva luontomatkailukohde.

    Vartiosaari on Helsingin merellinen helmi, jonka luonto-, virkistys- ja kulttuuriarvot ovat kiistattomat. Yli puolet saaren pinta-alasta on arvokkaita luontokohteita ja suurin osa Vallisaaren metsistä on arvometsiä. Saarta tulisi kehittää edelleen luonto- ja virkistyskohteena. Vartiosaari on tälläkin hetkellä virkistyskäytössä, mutta kulkuyhteydet ja virkistysmahdollisuudet saaressa ovat rajalliset.

    – Vartiosaaresta on mahdollista tehdä uusi Vallisaari. Helsingin luontohelmi, johon kaupunkilaiset ja matkailijat jonottavat päästäkseen kävelemään sen ainutlaatuisissa metsissä ja ihailemaan näkymiä korkeilta kallioilta. Vartiosaari tuli yhdessä kesässä osaksi helsinkiläisten mielenmaisemaa ja -tarinaa. Vartiosaaren on mahdollista tehdä sama, kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Emma Kari kertoo.

    Karin aloitteessa esitetään, että Vartiosaaressa retkeilyä ja vierailua kehitetään parantamalla kulkuyhteyksiä veneellä tai sillalla ja parantamalla palveluita vierailijoille ja retkeilijöille esimerkiksi polkuja vahvistamalla, lisäämällä opasteita, roskiksia ja WC:itä, sekä rakentamalla levähdys- ja uimapaikkoja.

    – Vartiosaaren virkistyskäytön kehittäminen edellyttää ennen kaikkea sujuvan kulkuyhteyden rakentamista. Virkistysmahdollisuuksien kehittäminen toisi Vartiosaaren upean luonnon nykyistä paremmin kaikkien kaupunkilaisten iloksi.

    Vihreät ovat jo pitkään esittäneet, että asuinrakentamisen sijaan Vartiosaari pitäisi avata kaupunkilaisten käyttöön sujuvammilla yhteyksillä. Myös Vartiosaari-seura kannattaa virkistysmahdollisuuksien parantamista saarella.
    Helsingin vuoden 2018 talousarviosta päätettäessä sovittiin Vihreiden esityksestä, että Vartiosaaren asemakaavoituksen suunnittelu keskeytetään tämän valtuustokauden ajaksi ja vapautuvat kaavoitusresurssit kohdistetaan erityisesti täydennysrakennushankkeisiin.
    – Nämä vanhat metsäiset saaret on meille voimavara, jonka arvoa emme vielä täysin osata tunnistaa. Meidän pitää varmistaa, että nämä metsät ja tämä kulttuuriympäristö säilyvät ja yhä useampi ihminen pääsee sen tunteen kokemaan. Vartiosaaren kaavoituksen ollessa jäissä on nyt paras mahdollinen aika tehdä saaresta Helsingin uusi retkeilyvaltti, Kari kertoo.
    Lisätietoja:
    Emma Kari, puh. 044 300 6801

  • Vihreät maakuntavaltuustossa: Valinnanvapauslakia ei tule hyväksyä

    Vihreiden ryhmäpuheen piti maakuntavaltuuston jäsen Kati Juva

    Vihreät Uudenmaan maakuntavaltuutetut näkevät hallituksen valinnanvapauslakiesityksen erittäin ongelmallisena. Nyt käsittelyssä oleva esitys ei tule toteuttamaan sote-uudistuksen alkuperäisiä tavoitteita: terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista, integraation parantamista sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perus- ja erikoissairaanhoidon kesken eikä se kustannusten kasvun hillitsemistä.

    ”On ilmeistä, ettei tämä lakiehdotus auta vähentämään hyvinvointi- ja terveyseroja. Tiedämme hyvin, että eniten palveluita tarvitsevat 5 – 10 % väestöstä käyttävät 70 – 80 % sosiaali- ja terveydenhuollon menoista. Nämä ovat ihmisiä, joilla on vaikeuksia elämänhallinnassa joko mielenterveys- ja päihdeongelmien, pitkäaikaissairauksien tai ikääntymiseen liittyvän haurauden vuoksi. He tarvitsevat selkeitä hoito- ja kuntoutuspolkuja. Järjestelmän tulee toimia ”saattaen vaihdettava” periaatteella”, muistutti maakuntavaltuuston jäsen Kati Juva vihreiden ryhmäpuheessa.

    Vihreät kritisoivat ankarasti valinnanvapauden laajentamista erikoissairaanhoitoon. Tämä voi johtaa muun muassa päivystyksen ja kriisipalveluiden merkittävään heikkenemiseen.

    ”Kaiken kaikkiaan Vihreät näkevät nyt esitetyn valinnanvapauslain todella ongelmallisena suhteessa kaikkiin sote-uudistukselle asetettuihin tavoitteisiin nähden. Nykymuodossa tätä lakia ei tule hyväksyä”, Kati Juva päätti puheensa.

    Vihreiden ryhmäpuheenvuoron voi lukea kokonaisuudessaan tämän linkin kautta.

  • Sitova asiakasmitoitus Helsingin lastensuojeluun

    Lastensuojelun resurssit Helsingissä kaipaavat kipeästi kriittistä tarkastelua. Vihreiden kaupunginvaltuutetun Maria Ohisalon jättämän valtuustoaloitteen lastensuojelun asiakasmäärien rajaamisesta 30 lapseen työntekijää kohden allekirjoitti 40 kaupunginvaltuutettua kuudesta eri puolueesta. Aloitteella halutaan puuttua lastensuojelun avo-, sijaishuollon ja jälkihuollon sosiaalityön asiakasmääriin.

    Kansainvälisenä lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2017 ja sen jälkeen jo yli 3000 lastensuojelun ammattilaista ja muuta asiasta huolestunutta henkilöä on allekirjoittanut adressin, jossa vaaditaan lastensuojelulakiin muutoksia sosiaalityöntekijöiden työkuorman pienentämiseksi ja näin lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Osassa kunnista sosiaalityöntekijöillä voi pahimmillaan olla yli 100 lasta asiakkaana. Adressissa vaadittiin toimia myös kuntatasolla.
    Kunnissa on puhuttu jo vuosia sosiaalityön ja lastensuojelun sosiaalityön resurssien riittämättömyydestä.

    – Helsinki voi nyt osoittaa olevansa edelläkävijä ja rajoittaa lastensuojelun asiakasmääriä jo ennen mahdollista lakimuutosta rajoituksista, toteaa aloitteen tehnyt Ohisalo.

    Lastensuojeluilmoituksia tehtiin Helsingissä vuoden 2016 aikana 16 478 kappaletta. Lähes joka kymmenennestä 0–17-vuotiaasta helsinkiläislapsesta tehtiin vuoden 2016 aikana lastensuojeluilmoitus. Helsingin lastensuojelun avohuollon sosiaalityössä on keskimäärin 40 ja enimmillään 50 lasta sosiaalityöntekijää kohden.

    – Jo nämä luvut kertovat siitä, että sitova maksimimäärä asiakkaille tulee tarpeeseen. Helsinkiläisten sosiaalityöntekijöiden kokemuksista olemme saaneet kuulla, että keskiarvotkin kertovat toisaalta vain osan totuudesta, toteaa Ohisalo.

    Myös lapsiasiavaltuutettu on jo vuonna 2013 todennut, että asiakasmääriä pitäisi rajata 20–30 asiakkaaseen. Sosiaali- ja terveysministeriön Lastensuojelun laatusuosituksen mukaan lastensuojelun työntekijäresurssit suhteessa asiakasmääriin ovat yleisesti katsoen riittämättömät. Sosiaali- ja terveysministeriö myös suosittaa, että lastensuojelun henkilöstöresurssi mahdollistaisi vuorovaikutustyön ja osallisuuden toteutumisen.

    – Sosiaalityöntekijät tekevät tärkeää työtä ja heille pitää antaa mahdollisuus tehdä työnsä hyvin. On myös lastensuojelun parissa olevien lasten ja nuorten etu, että työntekijöillä on mahdollisuus kohdata heidät ajan kanssa ja tukea pitkäjänteisesti elämässä, sanoo Maria Ohisalo.

    Lisätietoja:

    Maria Ohisalo
    0407034185
    maria.ohisalo@gmail.com

  • Sami Halme Helsingin Vihreiden puheenjohtajaksi

    Helsingin Vihreiden puheenjohtajaksi vuodelle 2018 valittiin eilisessä syyskokouksessa Sami Halme, joka on toiminut tänä vuonna yhdistyksen varapuheenjohtajana.

    Halme on 55-vuotias pohjois-helsinkiläinen kolmen lapsen isä, joka työskentelee IT-asiantuntijana ja harrastaa jalkapalloa. Hän on toiminut Vihreiden puoluehallituksen jäsenenä vuosina 2013-17 sekä Pohjois-Helsingin Vihreiden puheenjohtajana.

    Tärkeimpinä tehtävinä ensi vuodelle Halme nostaa esiin tammikuun presidentinvaalit, mahdolliset maakuntavaalit sekä valmistautumisen seuraaviin eduskuntavaaleihin. ”Vihreät lähtevät maakuntavaaleihin tavoittelemaan Uudenmaan suurimman puolueen asemaa”, Halme toteaa. Kampanjatyössä hän haluaa erityisesti kehittää Helsingin Vihreiden jäsenjärjestöjen toimintamahdollisuuksia ja muistuttaa vihreiden kannatuksen kasvumahdollisuuksista keskusta-alueiden ulkopuolella.

    ”Umpistadilaisena ja lähiössä kasvaneena ja asuvana koen tuovani Helsingin Vihreisiin ymmärrystä siitä, millaisiin asioihin lähiöissä kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota”, Halme kertoo.

    Helsingin Vihreiden hallituksessa jatkaa Halmeen lisäksi Milo Toivonen. Uusiksi jäseniksi valittiin Maritta Hypen, Anu Karhu, Eveliina Laakso, Katja Reinikka, Heiju Simola, Hannu Timonen, Mikael Vakkari sekä Auni-Marja Vilavaara.

    Helsingin Vihreiden hallitus 2018, kuvassa vasemmalta Katja Reinikka, Heiju Simola, Marjatta Hypen, Hannu Timonen, Eveliina Laakso, Sami Halme sekä Milo Toivonen. Kuvasta puuttuvat Auni-Marja Vilavaara, Mikael Vakkari sekä Anu Karhu.

    Lisätietoja:
    Sami Halme, puh. 0400 420 799, sami.halme@vihreat.fi
    Toiminnanjohtaja Maaria Parry, puh. 040 754 3313, maaria.parry@vihreat.fi

  • Emma Kari: Neuvolat pelastamaan poikien lukutaitoa

    Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Emma Kari esittää Helsingin neuvoloiden ottamista mukaan lukutaidon parantamistyöhön. Vuosituhannen alussa suomalaiset tytöt ja pojat olivat maailman parhaita lukutaidossa. Uusimpien PISA-tulosten perusteella ero tyttöjen ja poikien lukutaidossa on revennyt suuremmaksi kuin muissa länsimaissa.

    ”Kuilu tyttöjen ja poikien välillä kasvaa vuodesta toiseen. Aikuisväestön lukutaidossa ei näy sukupuolieroja. Yhä useamman pojan syrjäytyminen ja lukutaidon rapautuminen on uusi ilmiö, joka on välittömästi pysäytettävä. Kuntien on puututtava lasten oppimistulosten eriytymiseen päiväkotien ja koulujen lisäksi myös neuvoloissa”, Kari toteaa.

    Kari esittää, että lapsille ääneen lukemiseen kannustaminen saadaan osaksi Helsingin neuvoloiden perustoimintaa. Kari jättää aiheesta valtuustoaloitteen keskiviikkona. Esimerkkiä voidaan hakea eräiden kuntien neuvoloissa toteutetusta ”Lue lapselle” -kokeilusta, jonka valtakunnallistamista ja vakiinnuttamista Kari myös toivoo.

    ”Neuvolajärjestelmä tavoittaa kaikki perheet varhaisesta vaiheesta lähtien. On tärkeää, että neuvolassa painotetaan vanhemmille lapselle ääneen lukemisen tärkeyttä. Erityisen tärkeää on nyt panostaa heikoimmassa asemassa olevien lasten lukutaitoon. On tärkeää, että jokaiselle lapselle luetaan iltasatu”, Kari jatkaa.

    Pohja lukemiskulttuurille ja lukutaidolle luodaan jo varhaislapsuudessa. Vanhempien merkitys lapsen lukutaidolle on ratkaisevin nimenomaan ennen kuin lapsi itse osaa lukea. Kari muistuttaa, että syrjäytymisvaarassa olevista pojista puhuttaessa on tärkeää tiedostaa suppean mieskuvan laajentamisen tärkeys. Jokainen lapsen tulee saada kasvaa ainutlaatuisena yksilönä.

    “Lapselle ääneen lukeminen kasvattaa lapsen sanavarastoa, parantaa koulussa menestymisen edellytyksiä sekä parantaa lapsen tunnetaitoja ja sosiaalisia kykyjä. Kaikkea tätä lapset tarvitsevat. Samalla meidän on ymmärrettävä, että heikon koulumenestyksen taustalla voi olla monia eri tekijöitä. Tärkeintä on tunnistaa tukea tarvitsevat lapset ja perheet. Varhainen tuki on tehokkainta tukea”, Kari sanoo.

    Vuosi sitten Kari julkaisi “Pelastetaan pojat” -paketin, jossa esitetään useita politiikkatoimia syrjäytymisvaarassa olevien poikien auttamiseksi.

    https://www.vihreat.fi/pelastetaan-pojat 

    Lisätietoja:
    Emma Kari, 044 300 6801

Close Comments