Otso Kivekkään puhe pormestarimallista 22.6.2016

Otso Kivekäs

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Tämä on merkittävä päivä Helsingille. Tänään me päätämme lisätä demokratiaa Helsingissä ja uudistaa hallinnon tsaarinajasta nykyaikaan.

Ensi vuonna vaalien jälkeen Helsinkiin valitaan pormestari. Pormestari on vaaleilla valitun valtuuston edustaja, valtuuston luottamuksen varassa toimiva poliitikko. Ei itsenäinen virkamies kuten kaupunginjohtaja vanhassa mallissa. Vertaamalla valtiotasolle voisi sanoa, että siirrymme parlamentarismiin. Tämä on merkittävä askel demokratian kehityksessä, erittäin tervetullut muutos.

Samalla Helsingin hallintomalli uudistetaan täysin. 31 virastoa korvautuu viidellä toimialalla. Nykyinen virastorakenteemme ja siihen liittyvä toimintatapa periytyvät 1870-luvulta. Mallin vahvuus on ollut sen pysyvyys. Kaupungin organisaation ulkopuoliset tahot, olivat ne sitten keisarin edustajia tai kaupunkilaisia, eivät ole päässeet liikaa heiluttamaan organisaation toimintaa. Maailma on kuitenkin muuttunut 140 vuodessa jonkin verran. Vanhan mallin heikkous on sen jäykkyys. Kaupungin kyky uudistua tai reagoida muutoksiin ympäristössä on heikompi kuin se voisi olla. Ja kaupungin kyky kuunnella kaupunkilaisia on heikompi kuin sen pitäisi olla.

Tämäkin muutos on tervetullut. Kun organisaatio muuttuu suoraviivaisemmaksi ja selkeämmäksi, todella toivon sen vahvistavan myös kulttuurista muutosta, joka kaupungissa on jo käynnissä. Muutosta, jossa virkamiehet näkevät uudet ajatukset mahdollisuuksina ja kaupunkilaiset kumppaneina, joiden kanssa yhdessä kaupunkia kehitetään. Jossa naapurin tontille astumistakaan ei pelätä, ja pyritään ajattelemaan omaa osastoa laajempia kokonaisuuksia. Toimivampi organisaatio antaa mahdollisuuden keventää kaikkia niitä monimutkaisia kontrollin ja valvonnan mekanismeja, joilla kaupunkia on pyritty hallitsemaan. Tämä viestinä jatkovalmisteluun: vähemmän kontrollia ja raportteja, enemmän keskustelua ja yhteistyötä. Hallintouudistuksen onnistumisen ydin on siinä.

Me emme ole kokoontuneet tänne ensimmäistä kertaa päättämään tästä aiheesta.  Teimme maaliskuussa periaatepäätöksen johtamisjärjestelmästä. Päätimme siirtyä pormestarivaltaan. Nyt käsillä oleva päätös on se, jossa tuo ratkaisu kirjataan todeksi. Tässä päätöksessä valtuuston ilmaiseva tahto muutetaan hallintosäännön pykäliksi, jotka astuvat voimaan seuraavan valtuuston aloittaessa. Tämän pisteen jälkeen paluuta ei enää ole.

Maaliskuinen päätös ei ollut yksimielinen, ja käsittelyssä oli useita erilaisia vastaehdotuksia ja palautusehdotuksia.

Tässäkään päätöksessä emme liene täysin yksimielisiä, mutta käytyjen keskustelujen pohjalta vaikuttaisi, että huomattavasti yksimielisempiä kuitenkin. Johtamisen jaoston käsittelyn yhteydessä käytiin neuvottelut, joissa pystyttiin vastaamaan moniin niistä huolista, jotka periaatepäätöksen käsittelyssäkin nousivat esiin. Merkittävinä muutoksina nostaisin esiin kolme:

1) Apulaispormestarien rooli korostuu. Tämä nostaa myös lautakuntien, valtuuston ja ylipäänsä demokraattisen päätöksenteon roolia. Apulaispormestari on lautakunnan puheenjohtaja ja tarvitsee lautakunnan tuen työssään. Hän toimii myös valtuuston luottamuksen varassa, ja tarvitsee siis valtuuston tuen. Apulaispormestari ei ole suvereeni vallankäyttäjä, vaan parlamentaariselle demokraattiselle tyypillinen neuvotteleva vallankäyttäjä.

2) Kulttuurin ja vapaa-ajan organisaatio muutettiin vastaamaan paremmin toimialan moninaista ja monipuolisuudessaan vaativaa tehtäväkenttää. Toimialalla on sellaisia toimijoita kuin vaikkapa taidemuseo, joka on juuri avannut uudet tilat ja kyennyt luomaan kansainvälisestikin kiinnostavaa profiilia; kaupunginmuseo, joka niinikään on uudistunut ja rikkoo kävijäennätyksiä; korkeasaari, joka on merkittävien suojelutehtäviensä lisäksi yksi maamme suurimpia turistikohteita tai kaupunginkirjasto, joka on myös koko maan keskuskirjasto. Onistuakseen tehtävissään toimialan monet yksiköt tarvitsevat suurempaa ja eri tyyppistä itsenäisyyttä, kuin muilla toimialoilla.

3) Ruotsinkieliset opetukseen ja kasvatukseen liittyvät palvelut koottiin omaan yksikköönsä, joka turvaa helsingin kehitystä jatkossakin vahvasti kaksikielisenä kaupunkina.

Käytyjen neuvottelujen jälkeen niin johtamisen jaosto, kuin myös kaupunginhallitus olivat yksimielisiä päätöksessään. Tästä kiitokseni kaikille osallistuneille ryhmille.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Demokratia ei ole vain sitä, että kansalaiset äänestävät vaaleissa ja sitten päättäjät päättävät.

Perustuslaissa lukee, että valta Suomessa on kansalla. Sama koskee kunnallista demokratiaa: valta kaupungissa kuuluu kaupunkilaisille. Me istumme täällä, koska olisi käytännössä liian hankalaa, että jokainen äänestäisi suoraan jokaisesta asiasta. Harva ehtisi perehtyä asioihin kunnolla, ja päätöksenteko muuttuisi sekavaksi.

Mutta valta kuitenkin kuuluu kansalle. Kaupunkilaisten pitää voida osallistua suoraan itseään koskeviin asioihin. Tehdä esityksiä ja ottaa niihin kantaa. Esimerkiksi 120 tuhannen asukkaan Reykjavik käyttää kolme miljoonaa euroa vuodessa osallistuvan budjetoinnin kautta, asukkaiden ehdotusten pohjalta.

Pormestarimalliin siirryttäessä Helsinki ottaa samalla käyttöön uudet osallistumisen linjaukset, joilla lisätään ja vahvistetaan kaupunkilaisten keinoja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin.

Linjaukset tuodaan omaan käsittelyynsä syksyllä, mikä on hyvä, koska ne ansaitsevat oman käsittelynsä. Kaupunkilaisten suora osallistuminen on kuitenkin syytä pitää esillä tässäkin päätöksessä, koska se on olennainen osa kokonaisuutta.
Mitään näin monimutkaista muutosta voi tuskin suunnitella kerralla valmiiksi. On käytännössä varmaa, että jotkin ratkaisut eivät ole täydellisiä. Syksyllä yksityiskohtia päätettäessä päästään vielä ratkaisemaan monia nyt auki jätettyjä asioita, mutta realismia on olettaa, että jotain valuvikoja löydetään vasta käytännön työssä. Ensi kesäkuun jälkeen

Tampereella johtamisjärjestelmää uudistettiin merkittävästi neljä vuotta pormestarimallin käyttöönoton jälkeen. Siellä muun muassa luovuttiin tilaaja-tuottajamallista, joka oli osoittaunut hankalaksi. No, meillä tilaaja-tuottajamallia ei ole edes esitetty, ja muutenkin nyt käsiteltävä hallintosääntö on lähempänä Tampereen uutta kuin vanhaa mallia.

Mutta sama periaate pätee. Varmastikaan tämä ei jää viimeiseksi hallinnon muutokseksi Helsingissä, vaan muutoksia tehdään jatkossakin. Ja voisi olla hyvä sopia jo etukäteen tarkistuspiste, jossa vedetään kokemukset yhteen ja tehdään tarvittavat korjausliikkeet. Esimerkiksi ensi valtuustokauden puoliväli.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Helsingistä tulee kolmas kaupunki Suomessa, joka valitsee pormestarin. Mutta Helsinki ei jää viimeiseksi kaupungiksi. Maaliskuisen päätöksemme jälkeen Tuusula on myös linjannut siirtyvänsä pormestarimalliin, ja useissa kaupungeissa käydään asiasta keskustelua.

Helsinki ei ole Suomen nopein kaupunki ottamaan käyttöön uusia toimintatapoja. Eikä sen kuulukaan olla. Tämä on suurin hallintouudistus Helsingissä yli sataan vuoteen. Se kertoo siitä, kuinka asioita tehdään Helsingissä huolellisen harkinnan jälkeen.

Mutta Helsinki on suunnannäyttäjä. Pidän selvänä, että kunhan olemme valinneet pormestarin ja apulaispormestarit, saamme vielä seuraajia muista Suomen kaupungeista. Ehkä lähiseudulla, ehkä kauempana. Helsinki on Suomen pääkaupunki. Mitä täällä tehdään, sitä seurataan muualla.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Vihreä valtuustoryhmä puoltaa esitetyn hallintosäännön hyväksymistä.

Close Comments