Konkretiaa maahanmuuttokeskusteluun – Mitä Helsinki voi tehdä?

Helsinkiin muuttaa vuosittain noin 3500 vieraskielistä uutta asukasta. Jotta jokainen tuntisi Helsingin kodikseen, on kaupungin satsattava kotoutumisen edistämiseen pitkäjänteisesti. Helsingin kaupungilla tätä työtä tällä hetkellä tekevänä huomaan, että voisimme tehdä asiat paremmin. Satsaukset tänään tulevat vaikuttamaan suuresti siihen, miltä tulevaisuus Helsingissä näyttää. Meillä on varaa tehdä tämä hyvin.

Tässä 10 konkreettista ehdotustani.

  1. Helsingissä oli aikaisempina vuosina oma maahanmuutto-osasto. Se kuitenkin lakkautettiin, koska ajateltiin, että jokainen virasto hoitaisi oman tonttinsa myös maahanmuuttajien näkökulmasta. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut ja vaikka maahanmuuttajia muuttaa Helsinkiin tuhansia vuosittain, ei koordinaatioon laiteta rahaa. Siksi Helsingin kaupungin on lisättävä maahanmuuttoasioiden koordinaatioon resursseja niin, että jokaisessa virastossa on henkilö, jonka työnkuvaan kuuluu monikulttuurisuus ja maahanmuuton tuomat erityispiirteet sen viraston alaisuudessa olevissa asioissa.
  2. Helsinki on panostettava palveluista tiedottamiseen mahdollisimman monella eri kielellä. Niin sähköisiä palveluita kuin neuvontaa pitäisi tuottaa suurimmille kieliryhmille omankielisesti. Tieto edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan itseohjautuvuutta. Helsinkiin pitäisi perustaa neuvontapisteistä, josta saa apua myös kasvotusten mahdollisimman monella eri kielellä.
  3. Helsingissä pitää olla tahoja, jotka neuvovat turvapaikanhakijoita myös siinä vaiheessa, kun hakija odottaa oleskelulupaansa ei Helsinki ole heidän kotikuntansa. Oleskeluluvan saanti voi kestää jopa yli vuoden ja turvapaikanhakijoille tulee tarjota tietoa ja neuvontaa heille suunnatuista palveluista ja työllistymismahdollisuuksista.
  4. Jokaisella on oltava subjektiivinen oikeus oppia suomen kieltä. Suomen kielen kurssille pitää päästä riippumatta siitä, onko henkilö työtön, kotiäiti vai kansainvälinen opiskelija. Kaupungin tulee tukea vapaata sivistystyötä tämän mahdollistamiseksi.
  5. Helsingin on tuettava maahanmuuttajia järjestöjen perustamisessa ja antaa toiminnalle tukea. Kaupungin pitää toimia aktiivisessa dialogissa maahanmuuttajien omien järjestöjen kanssa.
  6. Peruskouluille ja päiväkodeille, joissa on suuri määrä vieraskielisiä lapsia ja nuoria, tulee antaa erityistä tukea koko perheen kotouttamiseen ja vanhempien osallisuuden lisäämiseen sekä monikulttuurisen koulun kehittämiseen. Helsingissä on kokeiltu omankielisten ohjaajien palkkaamista kouluihin hankkeena ja tätä tulee ehdottomasti jatkaa.
  7. Ammatilliset oppilaitosten sekä aikuislukioiden joissa on suuri määrä vieraskielisiä opiskelijoita, tulee saada monikulttuurisen koululaitoksen kehittämiseen tarvittavia resursseja.
  8. Etninen syrjintä ja rasismi näkyvät helsinkiläisten arjessa. Helsingin on purettava rakenteellista syrjintää esimerkiksi varmistamalla, että Helsingin kaupunki työnantajana palkkaa ihmisiä eri etnisistä ja kielellisistä vähemmistöistä, toimii syrjimättömyyden suunnannäyttäjänä ja vastustaa rasismia näkyvästi.
  9. Helsingin tulee tarjota aktiivisesti työkokeilupaikkoja kotoutuville ja suomen kieltä oppiville maahanmuuttajille.
  10. Osaamisen tunnistamista tulee tehdä aktiivisesti yhteistyössä yritysten kanssa. Helsinkiin on tällä hetkellä perustettu määräaikaisella rahoituksella Stadin osaamiskeskus, jossa maahanmuuttajat saavat oppia suomen kielen lisäksi ammatillisia taitoja ja näyttää aikaisempaa osaamistaan. Keskus tekee tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa, jotta maahanmuuttajat työllistyisivät paremmin. Osaamiskeskuksen jatko tulee turvata.

Katja Mannerström
Sosiaalispsykologi ja työssä Helsingin kaupungin maahanmuutto- ja työllisyyspalveluissa

 

Close Comments